Euroopan keskuspankki (EKP) on torstaina taas vaikean päätöksen äärellä.
Euroalueen talouskasvu on seisahtunut, mutta kuluttajahintojen kallistuminen on yhä aivan liian nopeaa.
Ripeän inflaation takia rahapolitiikkaa on kiristettävä, vaikka se lisää taantuman vaaraa. Kun korot nousevat, kotitalouksien kulutus supistuu ja yritysten investoinnit vähenevät.
Huhtikuussa inflaatio kiihtyi euroalueella ennakkotietojen perusteella 7,0 prosenttiin. Elintasoa mittaava bruttokansantuote kasvoi tammi–maaliskuussa vain aavistuksen eli 0,1 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.
Rahoitusmarkkinoilla pidetään lähes varmana, että EKP nostaa torstaina ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksikköä. Kiihtyneen inflaation takia merkittävä 0,50 prosenttiyksikön koronnosto ei ole mahdoton ajatus, vaikka se olisi markkinoille verraten suuri yllätys.
”Olemme kallistuneet 0,50 prosenttiyksikön koronnoston puolelle, koska pohjainflaatio on pysynyt nopeana. Euroalueen talouden näkymät ovat pysyneet alkuvuoden aikana ennallaan, mutta pohjainflaatio ei ole hidastunut aivan odotetusti”, sanoo finanssiryhmä OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Pohjainflaatio on tärkeä mittari, sillä siitä on poistettu herkästi muuttuvien energian ja elintarvikkeiden vaikutus kuluttajahintoihin. Pohjainflaatio kertoo paremmin inflaation laaja-alaisuudesta. Huhtikuussa se oli 5,6 prosenttia.
Heiskanen pitää todennäköisenä, että EKP jatkaa rahapolitiikan maltillisempaa kiristämistä kesällä ja siirtyy syksyllä tarkkailemaan inflaation kehittymistä.
Rahapolitiikkaa voidaan keventää vasta siinä vaiheessa, kun EKP:lla on luotettavaa näyttöä pohjainflaation merkittävästä ja pysyvästä hidastumisesta.
Keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde on korostanut toistuvasti, että rahapoliittiset päätökset tehdään aina uusimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella.
Keskuspankki aloitti koronnostot viime heinäkuussa.
Syyskuussa ja lokakuussa EKP turvautui poikkeuksellisen suuriin 0,75 prosenttiyksikön koronnostoihin. Tänä vuonna ohjauskorkoja on nostettu 0,50 prosenttiyksikköä sekä helmikuussa että maaliskuussa.
Liikepankkien talletuskorko on ollut maaliskuusta lähtien 3,00 prosenttia.
Finanssiyhtiö Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich uskoo 0,25 prosenttiyksikön koronnostoon. Hänen mielestään huhtikuun inflaatiossa olisi pitänyt tulla suurempi yllätys, jotta se olisi puoltanut 0,50 prosenttiyksikön koronnostoa.
”Toisaalta pankkien lainananto euroalueella on jo vähän supistunut, mutta sitten taas palveluissa inflaatio on kiihtynyt. On siis hyviä perusteita sekä pienemmälle että suuremmalle koronnostolle. Kun otetaan vielä huomioon markkinoiden heilunta, uskoisin EKP:n päätyvän 0,25 prosenttiyksikön koronnostoon.”
Hän pitää myös lähes varmana, että EKP:n täytyy jatkaa koronnostoja vielä kesällä.
Nopea inflaatio haittaa sekä kotitalouksia että yrityksiä.
Kotitalouksien reaalitulot supistuvat ja yritysten kustannukset kasvavat, jolloin kulutus ja tuotanto vähenevät.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi huhtikuun puolivälissä euroalueen talouden kasvavan tänä vuonna 0,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Viime vuonna talouskasvu kasvoi 3,5 prosenttia, joten suhdanne heikkenee tuntuvasti.
IMF ennustaa euroalueen inflaation hidastuvan tänä vuonna 5,3 prosenttiin ja ensi vuonna 2,9 prosenttiin. Se on myös kannustanut keskuspankkeja jatkamaan rahapolitiikan kiristämistä siellä, missä inflaatio on nopeaa.
