Tekoälyn ”kummisedäksi” kutsuttu sir Geoffrey Hinton, 75, kertoo jättäneensä työnsä teknologiajätti Googlen palveluksessa ja varoittaa nyt nopeasti kehittyvien tekoälysovellusten vaaroista.
The New York Timesille (NYT) antamassaan haastattelussa Hinton kertoo eläköityneensä työstään paitsi iäkkyytensä takia myös siksi, että voisi vapaasti puhua tekoälyn riskeistä.
Hinton kertoo lehdelle, että osa hänestä katuu elämäntyötään.
”Lohdutan itseäni tavallisella tekosyyllä: jos minä en olisi tehnyt sitä, joku muu olisi”, Hinton sanoo NYT:lle.
Hinton on yksi maailman arvostetuimmista tekoälytutkijoista. Elämäntyönsä erityisesti neuroverkkojen parissa tehnyt Hinton palkittiin vuonna 2018 tietokonetutkijoiden Nobeliksi kutsutulla Turing-palkinnolla.
Hinton rakensi vuonna 2012 kahden opiskelijansa kanssa neuroverkon, joka pystyi analysoimaan tuhansia kuvia ja oppia tunnistamaan tavanomaisia asioita, kuten kukkia, koiria ja autoja.
Google osti Hintonin ja hänen opiskelijoidensa perustaman yrityksen 44 miljoonalla dollarilla, ja Hinton siirtyi teknologiajätin palvelukseen.
NYT:n mukaan kolmikon kehittämä järjestelmä on johtanut entistä pystyvämpien sovellusten, kuten viime vuoden lopulla julkisuuteen nousseen Chat GPT:n ja Googlen Bard-tekoälysovelluksen kehittämiseen.
Toinen Hintonin kanssa neuroverkkojärjestelmää kehittäneistä opiskelijoista, Ilya Sutskever, on Chat GPT:tä kehittävän Open AI:n johtava tutkija ja yksi yhtiön perustajista.
Maaliskuun loppupuolella yli tuhat tutkijaa ja liike-elämän edustajaa allekirjoitti Future of Life -instituutin verkkosivuilla julkaistun avoimen kirjeen, jossa vaadittiin tekoälyn opettamisen pysäyttämistä ainakin puoleksi vuodeksi.
Kirjeen allekirjoittajien joukossa olivat muun muassa Applen toinen perustaja Stephen Wozniak, historioitsija Yuval Noah Harari sekä sähköautovalmistaja Teslan ja avaruusyhtiö SpaceX:n toimitusjohtaja Elon Musk.
Hinton ei ole kirjeen allekirjoittajien joukossa. Hän kertoo BBC:lle uskovansa tekoälyn tuovan lyhyemmällä aikavälillä paljon enemmän hyötyjä kuin riskejä, joten hänen mielestään sen kehittämistä ei kannata lopettaa.
Hän toteaa myös, että kehityksen keskeyttäminen olisi vaikeaa myös kansainvälisen kilpailun vuoksi.
”Vaikka kaikki Yhdysvalloissa lopettaisivat tekoälyn kehittämisen, Kiina vain saisi ison etumatkan”, Hinton toteaa BBC:lle.
Tästä huolimatta Hinton varoittaa tekoälyn vaaroista. Hän kertoo NYT:lle ajattelunsa muuttuneen viime vuonna, kun Google, Open AI ja muut yhtiöt alkoivat kehittää tekoälysovelluksiaan aiempaa laajemmilla datajoukoilla.
Aiemmin Hinton oli pitänyt tekoälysovellusten kykyä muun muassa käsitellä ja tuottaa kieltä ihmisiä heikompana. Hän kertoo lehdelle pitävänsä tekoälysovelluksia edelleen joillain tavoin ihmisaivoja heikompina mutta alkaneensa viime vuonna ajatella, että ne ylittävät ihmisten älykkyyden toisilla tavoilla.
”Ehkä se, mitä näissä järjestelmissä tapahtuu on itse asiassa paljon parempaa kuin mitä aivoissa tapahtuu”, Hinton sanoo.
BBC:lle antamassaan haastattelussa Hinton toteaa, että tällä hetkellä esimerkiksi Chat GPT:n maksullisesta versiosta löytyvä GPT-4 päihittää ihmisen kirkkaasti hallitsemansa yleistiedon määrässä.
”Päättelyssä se ei ole yhtä hyvä, mutta silti se tekee jo yksinkertaista päättelyä. Ja nykyisellä kehityksen tahdilla odotamme niiden paranevan melko nopeasti, joten meidän täytyy huolehtia siitä.”
Hinton kertoo NYT:lle olevansa huolissaan siitä, että internet täyttyy valheellisista kuvista, videoista ja teksteistä ja että tavallinen ihminen ei enää pysty erottamaan, mikä on totta ja mikä ei.
Pitkällä aikavälillä tekoälysovellusten tulevat versiot voisivat Hintonin mukaan olla uhka koko ihmiskunnalle, koska ne oppivat usein yllättäviä toimintatapoja niiden opetukseen käytettävästä laajasta datasta.
Tästä tulee Hintonin mukaan ongelma, kun tekoälysovellusten annetaan paitsi kirjoittaa omaa koodiaan mutta myös ajaa sitä.
Monet asiantuntijat pitävät tekoälyyn liitettyjä maailmanlopun skenaarioita lähinnä hypoteettisina, mutta Hinton uskoo, että Googlen, Open AI:n suursijoittaja Microsoftin ja muiden yhtiöiden kilpajuoksu tekoälyn parissa ei pysähdy ilman jonkinlaista maailmanlaajuista sääntelyä.
Se saattaa tosin olla mahdotonta, Hinton toteaa NYT:lle. Hänen mielestään parasta olisi, että maailman johtavat tekoälytutkijat tekisivät yhteistyötä löytääkseen keinoja kontrolloida tekoälyteknologiaa.
”Mielestäni heidän ei pitäisi skaalata tätä suuremmaksi ennen kuin he ovat ymmärtäneet, pystyvätkö he kontrolloimaan sitä.”
