Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on hallitusneuvottelujen keskellä julkistanut omat suosituksensa siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia voitaisiin tehostaa 770 miljoonalla eurolla vuodessa.
Sitran ehdotuksessa säästöt syntyisivät sosiaali- ja terveystietojen paremmalla käsittelyllä.
Sitran Datasta voimaa sote-järjestelmään -selvityksen mukaan uudistuksilla voitaisiin kohdentaa 1 300 lääkärin ja 5 000 hoitajan vuosittainen työpanos paremmin hoitotyöhön.
Keskeiset muutosehdotukset liittyvät tiedonsiirtoon ja myöhemmin tekoälyn käyttöön. Muutoksia ehdotetaan muun muassa asioiden kirjaamiseen ja potilastietojen sujuvaan siirtymiseen sairaalasta toiseen.
”Sote-datalla” Sitra tarkoittaa terveystietoja, joita ovat muun muassa potilas- ja lääkitystiedot, hoitotoimenpiteet sekä sosiaalipalveluihin liittyvät tiedot.
Lisätehoja odotetaan tekoälysovellusten kehityksestä.
Uudistuksilla voitaisiin paremmin kohdentaa lääkäreiden ja hoitajien työpanos tietojen kirjaamisesta ja siirrosta itse hoitotyöhön.
Hallinnollisesti Sitran rajuin ehdotus koskee Kelan tietohallinnon noin 200:aa työntekijää, jotka hallinnoivat muun muassa Kanta-potilastietojärjestelmää.
Sitra ehdottaa, että tämä joukko siirrettäisiin kokonaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alaisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alaisuuteen tai sen valvomaksi erillisyksiköksi- tai yhtiöksi.
Ehdotuksen mukaan Kelasta lähtisivät tietotekniikkahenkilöiden lisäksi tekniikka ja konesalit.
Perusteluna on se, että siirron ansiosta vastaperustetut hyvinvointialueet voisivat THL:n johdolla paremmin kehittää julkista terveyspalveluja.
Selvityksen kirjoittaja Antti Larsio perustelee terveysdatan siirtoehdotusta sillä, että hyvinvointialueet käyttävät tietoja ja ovat operationaalisesti vastuussa potilaista. Larsio on Husin entinen tietohallintojohtaja.
Larsio kritisoi nykyistä Kelan ylläpitämää Kanta-potilastietojärjestelmää. Potilastietoja on kerätty 1960-lähtien paperisina asiakirjoina. Vuonna 2007 perustettiin Kanta, ja sinne on tallennettu sähköisessä muodossa asiakirjoja.
”Monisairaalla voi olla satoja asiakirjoja. Kukaan ei ehdi perehtyä niihin.”
Nykyisessä Kanta-potilastietojärjestelmässä on kehitettävää.
Uudessa järjestelmässä tavoitteena pitäisi Sitran ehdotusten mukaan olla ”kerää ja kirjaa sujuvasti kerran, käytä usein” -periaate. Tietojärjestelmät rakennettaisiin niin, että yksilöä koskeva muuttumaton tieto kerätään ja kirjataan vain kerran. Sen jälkeen tieto on käytettävissä aina siellä, missä sitä tarvitaan.
Näin keskeiset henkilö-, osoite- sekä lääkitys- ja sairaustiedot olisivat etukäteen valmiina.
Sitran selvitys esittää kolme eri vaihtoehtoa siihen, miten Kelasta siirtyvän yksikön toiminta järjestettäisiin. Kaikissa niistä on keskeistä se, että tietohallinta pysyy THL:n ja sote-palveluntuottajien käsissä.
Sitran Terveysdata 2030 -projektin projektijohtaja Markus Kalliola kertoo, että vaihtoehtoina ovat uusi erillisyhtiö, josta THL ja sote-palvelutuottajat yhdessä vastaavat, THL:n yhteyteen perustettava erillisyksikkö tai toimintojen siirto jo olemassa olevaan Digi Finland -yhtiöön.
Digi Finland on valtion, hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin omistuksessa oleva sote-järjestelmää palveleva yritys.
””Emme sano, että Kela olisi tehnyt jotain huonosti.”
Kalliola sanoo ymmärtävänsä, jos Kela on muutosehdotuksesta eri mieltä. Eduskunnan ohjauksessa toimivan Kelan tehtävä on myös lailla säädetty.
”Emme sano, että Kela olisi tehnyt jotain huonosti. Katsomme vain mikä olisi kansallisen tietojärjestelmän ideaalimalli tulevaan”, Kalliola sanoo.
Hänen mukaansa on selvää, että nykyisellä, 2000-luvun alussa pohditulla tietojärjestelmän arkkitehtuurilla ei saada niitä hyötyjä, joita sillä tavoitellaan.
”Uskomme, että tieto liikkuisi nopeammin THL:n ohjaaman erillisyhtiön avulla.”
Projektijohtaja Markus Kalliolan mukaan nyt yksi terveydenhuollon tiedonsiirron ongelma on ollut siinä, että joskus tieto liikkuu hitaasti sairaaloiden välillä Omakanta-tietokantaan.
Kalliolan mukaan Sitran arviolaskelmat 1 300 lääkärin ja 5 000 hoitajan vuotuisen työpanoksen vapauttamisesta tehokkaammin hoitotyöhön perustuvat ”todella varovaisiin” arvioihin, joissa tehokkuushyöty on laskettu vain kymmenen prosentin mukaan.
Lääkäreiden työpanoksesta voisi vapautua suuri osuus varsinaiseen hoitotyöhön.
”Olemme käyttäneet varovaisuusperiaatetta arvioissa. Uskomme, että nämä kymmenen prosentin säästöt säästyvät varmasti. Kansainvälisissä arvioissa puhutaan usein 30 prosentin säästöistä”, Kalliola sanoo.
Esimerkiksi Lääkärilehdessä on arvioitu, että lääkäreillä kuluu puolet ajasta muuhun kuin vastaanottoon.
Kun tällaisia manuaalisia vaiheita jää työnteosta pois, henkilökunnan työaikaa säästyisi.
Muita säästöjä syntyisi selvityksen mukaan esimerkiksi siitä, että lääkkeitä määrätessä niiden oikea määrä selvitettäisiin potilaiden geenitietojen avulla. Nyt tehottomiin lääkkeisiin kuluu Kalliolan mukaan arviolta 300 miljoonaa euroa.
”Tilannetta voisi olennaisesti parantaa”, Kalliola sanoo.
Selvityksen mukaan paremmalla ennaltaehkäisyllä ja kiinnittämällä riittävästi huomiota pitkäaikaissairaiden kuntoutukseen saataisiin aikaan miljoonan sairauspäivän säästöt vuodessa.
Selvitys esittää asiakastietolain muuttamista niin, että esimerkiksi erilaisia riskiryhmiä saisi seuloa potilastiedoista ajoissa ennalta ehkäisevän hoidon varmistamiseksi.
Reilun datatalouden teemajohtaja Kristo Lehtonen Sitrasta arvioi, että seulomista voisi tehdä tekoälyn avulla. Samoin hoitotapahtumien kirjaus voisi hänen mukaansa nopeutua tekoälyn avulla sanelulla järjestelmään.
Tietojen seulonta ja tekoälyn käyttö voivat olla potilaiden tietosuojan kannalta ongelmallisia.
”Kun sote-uudistusta on tehty hallinto ja rakenne edellä, nyt tulee edetä data edellä, ihmislähtöisesti”, Lehtonen linjaa Sitran terveystietoja koskevien hankkeiden perimmäistä tavoitetta.
”Siirrytään asteittain kohti yksilöllisempää terveydenhoitoa ja sairauksien ennaltaehkäisyjä.”
Nykyisin sairaan potilaan tietoja on vaikea siirtää edes keskussairaalasta toiseen eri järjestelmien vuoksi, ja se syö tehokkuutta, Lehtonen sanoo.
Myös EU edellyttää uudessa asetusehdotuksessaan, että terveysdatan täytyy liikkua koko EU:n alueella tietoturvallisesti.
”Pyrkimyksenä on samanlainen murros kuin aikanaan EU:n vaatiessa, että matkapuhelimien on pystyttävä tekemään verkkovierailuja toisten operaattorien verkossa eri maissa”, Lehtonen vertaa.
Oikaisu 8.5.2023 kello 12:40: Sitran mediatilaisuudessa antama arvio Kelan Kanta-järjestelmän it-työntekijämäärästä oli väärä. Kanta-järjestelmä työllistää Kelan mukaan noin 200 työntekijää, eikä 700, niin kuin jutussa aiemmin kerrottiin.
