Suunnitelmat ovat mittavat.
Eteläafrikkalainen kaivosyhtiö Sibanye-Stillwater on jo ilmoittanut investoivansa Keski-Pohjanmaalla Keliberin jalostamoon ja kaivokseen 588 miljoonaa euroa, mutta tämä on vasta alkua.
”Haluamme olla rakentamassa Suomeen akkumetallien ja -kierrätyksen kansainvälistä keskittymää. Olemme valmiita tekemään lisää investointeja Suomeen, mutta niistä en voi tässä vaiheessa puhua mitään. Keliber on ensimmäinen askel”, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Neal Froneman.
Hieman hehkutukselta kuulostavat arviot perustuvat siihen, että Suomessa on omasta takaa runsaasti akkuteollisuudessa tarvittavia metalleja ja osaamista.
”Tämä on Suomelle hyvin merkittävä kilpailuetu, ja haluamme osallistua sen hyödyntämiseen.”
Alan etujärjestön Akkuteollisuuden laskelmien mukaan Suomeen on suunnitteilla lähivuosina investointeja runsaan kuuden miljardin euron arvosta.
Toimitusjohtaja Froneman on saapunut Suomeen muuraamaan torstaina Keliberin jalostamon peruskiven.
Keliber on suomalainen yhtiö, josta Sibanye-Stillwater omistaa 80 prosenttia.
Valtion kaivos- ja akkualan kehitysyhtiö Suomen Malmijalostus kertoi kaksi viikkoa sitten investoivansa yhtiöön 54 miljoonaa euroa. Investoinnin turvin sen omistusosuus kasvaa 20 prosenttiin.
Keliber omistaa Kaustisella sijaitsevan litiumesiintymän. Sieltä louhittavasta litiumista jalostetaan litiumhydroksidia, jota on akkumateriaali. Kokkolaan rakennettavassa jalostamossa tuotanto on tarkoitus aloittaa vuonna 2025 ja kaivoksessa vuonna 2026. Ennen kaivostoiminnan aloittamista litium tuodaan Kokkolaan ulkomailta.
Jalostamo ja kaivos työllistävät rakennusvaiheessa 500 henkeä. Kun tuotanto aloitetaan, molemmissa työskentelee satakunta työntekijää.
”Yhtiönä uskomme vahvasti paikallisiin kumppaneihin kaikkialla maailmassa. Olemme tutustuneet Suomen Malmijalostukseen, joka on meille sopiva ja hyvä kumppani. Emme oleta tietävämme kaikkea Suomesta”, Froneman sanoo.
Sibanye-Stillwaterin johtoryhmässä on Outokummun entinen toimitusjohtaja Mika Seitovirta, joka vastaa Euroopan-liiketoiminnasta. Siihen kuuluu Keliberin lisäksi Ranskassa Le Havressa sijaitseva nikkelijalostamo.
Kansainväliseksi kaivosyhtiöksi Sibanye-Stillwater on verraten pieni mutta hyvin kannattava.
Liikevaihto oli viime vuonna 8,4 miljardia dollaria ja kannattavuutta mittaava käyttökate 2,5 miljardia dollaria. Käyttökate tarkoittaa liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, veroja ja rahoituseriä.
””Kun halutaan vähentää riippuvuutta hiilestä, tarvitaan kaivoksista tuotettavia metalleja.”
Viime vuosina yhtiö on erikoistunut sähköisten ajoneuvojen akuissa tarvittaviin metalleihin, joita ovat litium, nikkeli, koboltti, mangaani, kupari ja tina. Toinen erikoisala on vetytaloudessa hyödynnettävät metallit: platina, iridium ja rutenium.
”Kutsumme näitä vihreiksi metalleiksi, sillä ne ovat välttämättömiä uudessa tekniikassa, jolla hiilidioksidipäästöjä vähennetään. Kun halutaan vähentää riippuvuutta hiilestä, tarvitaan kaivoksista tuotettavia metalleja.”
Keskeiset markkina-alueet ovat Yhdysvallat ja Eurooppa, jossa akkumetallien kysyntä kasvaa eniten. Yhtiöllä on kotimaassaan Etelä-Afrikassa useita kaivoksia sekä yksi Australiassa ja kaksi hanketta Argentiinassa. Se on laajentanut liiketoimintaansa suurella määrällä yritysostoja.
Autoteollisuudessa yhtiön tärkeimpiä asiakkaita ovat esimerkiksi Renault, Stellantis, Volkswagen, BMW, Mercedes-Benz, General Motors ja Ford. Stellantiksen automerkkejä ovat muun muassa Chrysler, Citroën, Dodge, Fiat, Opel ja Peugeot.
Kaivokset herättävät voimakkaita tunteita, koska ne muuttavat maisemaa ja aiheuttavat usein ympäristövahinkoja. Monet kansainväliset kaivosyhtiöt ovat myös käyttäneet hyväkseen työvoimaa etenkin köyhissä maissa.
Sibanye-Stillwaterin menneisyys ei ole tahraton, mutta yhtiötä kymmenen vuotta johtanut Froneman vakuuttaa yritysvastuun olevan nykyisin kaiken toiminnan keskipisteessä.
”Kaivosteollisuudella on huono maine, mikä johtuu monien yhtiöiden menneisyydessä tekemistä virheistä. Haluamme toimia toisin ja näyttää esimerkkiä, kuinka ympäristöstä pidetään huolta. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ei ole mahdollista ilman kaivosten tuottamia metalleja.”
Hän kertoo esimerkin.
”Kun suunnittelemme yrityskauppoja, emme tarkastele vain ostettavan yhtiön kannattavuutta. Aivan ensimmäiseksi selvitämme, miten ostettava yhtiö on huolehtinut yhteiskuntavastuustaan. Jos se ei ole toiminut asianmukaisesti, emme tee kauppaa.”
Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta Kokkola on suotuisa paikkakunta jalostamolle. Kuljetusmatkat Keski-Eurooppaan ovat verraten lyhyet, ja tarjolla on uusiutuvaa energiaa.
””Euroopalla on hyvät mahdollisuudet vähentää riippuvuuttaan Kiinasta.”
Yksi suuri kysymys akkuteollisuudessa on Kiina.
Poliittisten jännitteiden takia Euroopan komissio pyrkii yhä voimallisemmin siihen, että eurooppalaisen autoteollisuuden riippuvuus Kiinasta vähenisi. Toistaiseksi Kiina on akkuteollisuudessa edelläkävijä.
”Vuosia sitten havaitsimme, että globalisaatiossa otetaan askeleita taaksepäin. Siksi päätimme keskittyä Yhdysvaltojen ja Euroopan markkinoille. Emme halua olla Kiinan sopimustuottaja.”
Hänen mielestään on selvää, että geopoliittisten jännitteiden takia Kiinan varaan ei ole järkevää laskea yhtä paljon kuin ennen.
”Euroopalla on hyvät mahdollisuudet vähentää riippuvuuttaan Kiinasta. Se ei tapahdu nopeasti, mutta on kaikesta huolimatta toteutettavissa. Tämä on muuten yksi asia, johon asiakkaamme kiinnittävät yhä enemmän huomiota.”
”Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ei ole mahdollista ilman kaivosten tuottamia metalleja”, sanoo Sibanye-Stillwaterin toimitusjohtaja Neal Froneman.
Oikaisu 11.5. kello 9.10: Artikkelissa kirjoitettiin aiemmin yhdessä kohdassa virheellisesti Suomen Metallijalostuksesta eikä Suomen Malmijalostuksesta.
