Suomalaisten kotitalouksien ostovoima heikkeni poikkeuksellisen paljon viime vuonna.
Tuolloin koronapandemian ote maailman menosta oli alkanut hiljalleen hellittää, mutta Venäjän helmikuun lopussa aloittama hyökkäyssota laittoi maailmanmarkkinat sekaisin.
Suomalaisten arkiseen talouteen sodan näkyvin vaikutus lienee ollut ripeäksi kiihtynyt inflaatio. Helposti liikkuvat energian ja ruoan nousevat hinnat ovat näkyneet arjessa ja otsikoissa, mutta myös hintojen nousun laaja-alaisuudesta kertova pohjainflaatio on kiitänyt huomattavasti toivottua nopeampana.
Miltä ostovoiman kehitys näyttää kevään työmarkkinakierroksen jälkeen, kun inflaatiopaineet ja korkojen nousu rasittavat edelleen kotitalouksien arkea?
Inflaation mittarina käytettävä kuluttajahintaindeksin vuosimuutos kävi Suomessakin pahimmillaan yli yhdeksässä prosentissa. Suomalaisten tulokehitys ei pysynyt vauhdikkaan inflaation kyydissä, joten kotitalouksien ostovoima supistui.
Ostovoima heikkenee, jos hinnat nousevat ja tulot pysyvät ennallaan tai nousevat hintoja vähemmän.
Itse asiassa suomalaisten ostovoima heikkeni viime vuonna poikkeuksellisen paljon.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaisten reaaliansiot laskivat viime vuonna 4,4 prosenttia. Reaaliansioilla kuvataan palkan ostokykyä sen saamishetkellä. Reaalipalkka lasketaan poistamalla nimellispalkasta inflaation vaikutus.
Reaaliansioiden lasku oli Tilastokeskuksen mukaan lähes varmasti suurin yli 60 vuoteen. Suomalaisten reaaliansiot laskivat viime vuotta enemmän viimeksi vuonna 1957, jolloin laskua tuli 5,7 prosenttia.
Ostovoimaa voi tarkastella myös toisesta näkökulmasta. Näin tekee esimerkiksi Suomen Pankki. Se tarkastelee ostovoimaa Suomen kaikkien kotitalouksien yhteenlaskettuna ostovoimana.
Myös tällä mittarilla suomalaisten ostovoima supistui viime vuonna reilusti, reilut kaksi prosenttia. Sekin oli poikkeuksellista, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.
”Kotitalouksien ostovoima oli kasvanut varsin yhtämittaisesti pari edellistä vuosikymmentä. Finanssikriisin jälkeisen kaksoistaantuman aikaan oli muutamia vuosia aivan hienoista miinusta, mutta on hyvin poikkeuksellista, että ostovoima supistuu kerralla näin paljon.”
Hintojen nousun lisäksi myös korkotaso nousi viime vuonna harvinaisen nopeasti. Se on lisännyt arjen kuluja monessa kotitaloudessa. Suomen Pankki on viime vuosina toistuvasti varoittanut suomalaisten kotitalouksien velkaantumisen kasvusta.
Obstbaum toteaa, että korkojen nopea nousu on lisännyt joidenkin kotitalouksien kuluja voimakkaastikin. Kotitalouksien yhteenlasketussa ostovoimassa korkojen nousun vaikutus on kuitenkin yksittäistä kotitaloutta pienempi, sillä Obstbaumin mukaan vain noin kolmanneksella kotitalouksista on asuntolainaa ja noin puolella lainaa ylipäänsä.
”Korkojen nousu ei näy koko voimallaan kaikkien kotitalouksien yhteenlasketussa ostovoimassa, mutta totta kai hankaloittaa tiettyjen kotitalouksien, varsinkin voimakkaasti velkaantuneiden kotitalouksien tilannetta.”
Yhteenlasketun ostovoiman näkökulmasta viime vuodessa oli myös hyviä piirteitä. Niistä kenties tärkein on Suomen työllisyyskehitys, joka pysyi vahvana myös läpi viime vuoden.
”Kotitalouksien ostovoima on säilynyt kuitenkin kohtalaisena sen ansiosta, että monikaan ei ole menettänyt työtään. Jos työttömyys olisi samanaikaisesti noussut, tilanne olisi ollut paljon pahempi”, Obstbaum sanoo.
Myös Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Niku Määttänen toteaa, että työllisyyden kasvun vuoksi kotitalouksien yhteenlaskettu palkkasumma ei kehittynyt viime vuonna yhtä heikosti kuin keskimääräinen palkkataso.
”Pelkästään palkkakehitykseen katsominen vähän liioittelee sitä ongelmaa”, Määttänen sanoo.
Toisena hopeareunuksena voidaan pitää sitä, että viime vuosi todella oli poikkeuksellinen. Määttäsen mukaan 2022 oli tarjontashokkien vuosi. Energian hinta pomppasi, kuin myös esimerkiksi lannoitteiden ja ruoan hinnat.
”Se oli kertaluontoinen ostovoiman pudotus. Tästä eteenpäin voisi odottaa, että kehitys on myönteisempää.”
Nopean inflaation tilanteessa tärkeä puskuri ostovoiman säilymiselle on palkkatason kehitys. Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien nimellisansiot nousivat viime vuonna keskimäärin 2,4 prosenttia.
Myös Obstbaum sanoo, että keskiansioiden nousu nopeutui selvästi jo viime vuonna, siis ennen tämän kevään työmarkkinakierrosta. Obstbaumin mukaan yksi syy tähän oli uusien työpaikkojen syntyminen.
”Uusissa työpaikoissa palkat ovat tyypillisesti keskimäärin hieman korkeampia kuin jatkavissa työpaikoissa. Varmaan myös työvoimapula ja poikkeuksellinen työmarkkinoiden kireys ovat vaikuttaneet siihen, että keskiansiossa on tapahtunut nousua jo ennen näitä nykyisiä sopimuksia.”
Miltä suomalaisten ostovoiman tilanne näyttää nyt? Asiantuntijoiden mukaan ainakaan huonompaan suuntaan tuskin ollaan menossa.
Kevään työmarkkinakierroksella sovittiin useimmilla aloilla yhteensä noin kuuden prosentin palkankorotuksista kahdessa vuodessa.
Esimerkiksi teknologiateollisuudessa palkat nousevat tänä vuonna 3,5 prosentin yleiskorotuksella ja 400 euron kertaerällä. Vuonna 2024 palkat nousevat alalla 2 prosentin yleiskorotuksella ja 0,5 prosentin työnantajan jakamalla erällä.
Samaan aikaan inflaation odotetaan hiljalleen hidastuvan, mihin toki vaikuttaa myös se, että kuluttajahintaindeksin vuosimuutos lasketaan tänä vuonna poikkeuksellisesta viime vuodesta.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi huhtikuun puolivälissä euroalueen inflaation hidastuvan tänä vuonna 5,3 prosenttiin ja ensi vuonna 2,9 prosenttiin.
Suomen Pankki arvioi maaliskuussa julkaistussa ennusteessaan, että Suomessa inflaatio on tänä vuonna 4,6 prosenttia ja inflaatiovauhti palaa alle Euroopan keskuspankin kahden prosentin hintavakaustavoitteen jo vuonna 2024.
Suomen Pankin täsmennetty ennuste julkaistaan vasta kesäkuussa, mutta Obstbaumin mukaan vaikuttaa siltä, että kotitalouksien ostovoimaan ei enää tänä vuonna tulisi suuria muutoksia.
”Ennusteiden mukaan ostovoima ei enää hirveästi supistuisi, joskaan se ei myöskään vielä hirveästi kasvaisi tänä vuonna. Selkeämpää paranemista tapahtuisi sitten vuosina 2024 ja 2025”, Obstbaum arvioi.
Työehtoneuvotteluissa sovitut palkankorotukset luonnollisesti tukevat suomalaisten ostovoiman kehitystä, ja Obstbaumin mukaan myös pitkälti määrittävät sitä. Hän kuitenkin muistuttaa, että myös muut tulot kasvavat tänä vuonna voimakkaasti.
”Tulokehitys on vahvaa myös niillä, jotka eivät ole töissä, koska etuudet on sidottu inflaatioon. Vuoden vaihteessa etuuksien taso on noussut voimakkaasti. Tämä tekijä tukee ostovoimaa tänä vuonna lähes yhtä paljon kuin palkankorotukset, kun mietitään kaikkia kotitalouksia kokonaisuutena”, Obstbaum sanoo.
Määttäsen mukaan on odotettavissa, että reaalipalkat lähtevät hiljalleen nousuun, kunhan tuottavuuskehitys on kohtuullista.
”Voisi odottaa, että nimellispalkat alkavat pikkuhiljaa kuroa umpeen reaalipalkkojen laskua, sillä työmarkkinatilanne on työntekijöiden näkökulmasta edelleen varsin hyvä. Mutta tuskin tyypillisten palkansaajien ostovoima tänäkään vuonna vielä kovin paljon kasvaa. Eläkeläiset ovat olleet tässä paremmin suojassa, he ovat saaneet hyviä indeksikorotuksia”, Määttänen sanoo
