Suomessa asuvien sosiaaliturvaa hoitava Kela suhtautuu penseästi osaan Sitran maanantaina julkaiseman Datasta voimaa sote-järjestelmään -selvityksen ehdotuksista.
Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran raportti esitti suosituksia siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia voitaisiin tehostaa digitaalisesti 770 miljoonalla eurolla vuodessa niin, että hoitohenkilökunnan työaikaa jäisi enemmän hoitotyöhön.
Rakenteellisena uudistuksena selvitys ehdotti muun muassa Kelan Kanta-toimintojen ja -henkilöstön siirtoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alaisuuteen tai sen valvomaksi erillisyksiköksi- tai yhtiöksi. THL taas toimii sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alaisena.
Sitra arvioi siirtyvien työntekijöiden määrän olevan 700 työntekijän luokkaa. Kelan mukaan varsinaisia Kantaa hallinnoivia tietotekniikka-ammattilaisia on vain 140.
Kun mukaan laskee muut työtehtävät, jotka liittyvät kokopäiväisesti Kanta-palvelujen kehittämiseen ja ylläpitoon, työntekijöitä on noin kaksisataa, kertoo Kelan tietopalvelujohtaja Marina Lindgren.
”On vaikea suhtautua raporttiin, jossa perustiedot ovat niin huonosti tarkastettu, kuten tuo Kelan henkilömäärää koskeva osuus”, Lindgren sanoo.
Kelaa ei ole haluttu mukaan STM:n hyvinvointialueiden sote-palveluja pohtivaan neuvottelukuntaan eikä sen perustamaan digitaalijaostoon, Kelan tietopalvelujohtaja Marina Lindgren sanoo.
Kelan it-palveluissa työskentelee 900 työntekijää. Kaikkiaan Kelassa on noin 8 500 työntekijää.
Hänen mukaansa Sitran selvityksessä on joitakin hyviä keskustelunavauksia. Osa jää perustelemattomina irrallisiksi, eivätkä ne huomioi nykytilannetta.
”Nyt pitäisi hyödyntää sitä, mikä on jo rakennettu eikä rakentaa uudestaan sellaista, missä on jo toimivia ratkaisuja”, Lindgren sanoo.
Hänen mielestään raportin tekijät eivät ole ymmärtäneet sitä, että Kanta-järjestelmä on eurooppalaisessa vertailussa edelläkävijä, jonka oppeja on hyödynnetty eri maiden digi-kehittämisessä.
Selvitys esitti yhtenä vaihtoehtona myös kokonaan uuden yhtiön perustamista, johon Kelan Kanta-järjestelmän it-väki siirrettäisiin.
Tämä ehdotus saa Kelalta täystyrmäyksen.
Lindgren viittaa ensinnäkin ongelmiin, joita julkisella hallinnolla on ollut jo perustettujen Findatan ja Digi Finland -yhtiön kanssa.
”Onko Suomessa aikaa leikkiä näitä laatikkoleikkejä, vai voisiko käyttää olemassa olevia vahvuuksia?” Lindgren kysyy.
Lindgren käyttää STM:n, THL:n ja Kelan suhteista termiä ”kolmiodraama”.
Hänen mukaansa ongelmien ytimenä on ollut viime vuosina se, että ministeriö ei ole tehnyt vuoteen 2020 asti ulottuvan Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020 -raportin jälkeen minkäänlaista selkeää strategista linjausta siitä, mitä terveydenhuollolta ja eri osapuolilta odotetaan.
”Sellaista peräänkuulutan. Nyt sellaista ei ole.”
Lindgrenin arvion mukaan terveydenhuollon digitalisoitumiseen saataisiin parhaiten tehokkuutta niin, että STM, THL ja Kela pyrkisivät yhdessä selkeyttämään tavoitteita ja niiden tärkeysjärjestystä.
Nyt ongelmana on se, että Kelaa ei ole haluttu mukaan vuoropuheluun STM:n hyvinvointialueiden sote-palveluja pohtivaan neuvottelukuntaan eikä sen perustamaan digitaalijaostoon, Lindgren sanoo.
Lindgren kertoo Kelan työntekijöiden kiertäneen tapaamassa jo noin puolta hyvinvointialueista kartoittaakseen, miten Kanta-palveluita voidaan käyttää tehokkaasti hyödyksi näillä alueilla.
”Enemmän on kyse siitä, miten kumppanit muistavat ottaa meidät mukaan, kun asioista oikeasti päätetään.”
”Pitäisi yhdessä miettiä, miten lääkärin omassa käyttöjärjestelmässä Kannan tietoja olisi helppo käyttää.”
””Tavoitteet ovat hämärtyneet.”
Lindgrenin mukaan vuoropuhelu STM:n, THL:n ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoajien kesken on perin vähäistä.
”Tavoitteet ovat hämärtyneet. Nyt olisi hyvä hetki käydä keskustelu hyvinvointialueiden kanssa yhdessä siitä, mitä kukin hoitaa ja mitä kannattaa jalostaa.”
Lindgrenin mukaan THL:llä on mandaatti ohjata sote-kenttää siinä, mitä Kanta-palveluita otetaan käyttöön.
Näin ei ole kuitenkaan riittävästi tapahtunut.
Lindgrenin mukaan sairaanhoitopiirit ja kunnat olivat Juha Sipilän (kesk) pääministerikauden jälkeen haluttomia tekemään tietojärjestelmäinvestointeja sote-uudistuksen venymisen vuoksi.
Kun kehittämistä ei tehdä yhteisessä aikataulussa, tietojen yhdistäminen entistä paremmin Kanta-järjestelmään ei ole edennyt toivotusti.
”On oltu pattitilanteessa.”
”Tämä on iso perusongelma, mutta Sitran raportti ei ota siihen kantaa lainkaan.”
Toinen suuri ongelma on eri alueiden tietojärjestelmien yhteensopivuus. Siinä ja kansainvälisten standardien käyttöönotossakin ollaan Lindgrenin mukaan kansainvälisesti arvioiden jo pitkällä.
Lindgrenin mielestä on selvää, että kukin hyvinvointialue ei voi rakentaa digitaalisia palveluja omalla tavallaan.
”Tämä jää Sitran raportissa kokonaan käsittelemättä”, Lindgren kritisoi.
”Käännän laatikkoleikin niin päin, että miksi korjata sitä, mikä toimii.”
Lindgren muistuttaa, että Kanta-järjestelmän kehittäminen edellyttää Kelalta monipuolista tietoturva- ja it-osaamista, jota tarvitaan myös Kelan sosiaaliturvan tietojärjestelmien ylläpidossa.
”THL:ssä ei tällaisia edellytyksiä ole. Sen valmiudet liittyvät tutkimustoimintaan.”
Sote-uudistusta on kritisoitu siitä, että se on rakennettu hallinto edellä sen sijaan, että järjestelmää olisi rakennettu tavoitteiden ja toimenpiteiden seurannan näkökulmasta.
Säästöjä ja tehokkuutta voisi usein saada aikaan jo nykyisiä prosesseja tehostamalla, Lindgren arvioi.
Hän mainitsee esimerkkinä käytännön, jossa lääkärit sanelivat nauhurille lausuntonsa, jotka sitten kirjoitettiin puhtaaksi.
”Prosessin uudistaminen eteni hitaasti, vaikka puheentunnistusohjelmat ovat olleet käytössä jo vuosikymmenen.”
Oikaisu 9.5.2023 kello 14.54: Jutussa sanottiin aiemmin virheellisesti, että Findata olisi yhtiö. Tosiasiassa Findata on viranomainen.
