Nollakorkojen aika päättyi, ja suomalaisten asunto­velallisten toiminta yllätti pankkien johtajia

Pankkien mukaan asuntovelallisilla ei ole ollut haasteita maksaa velkojaan. Asuntovelalliset ovat käyttäneet lyhennysvapaita jopa aiempaa vähemmän.

Pankkien mukaan suomalaiset asuntovelalliset ovat selvinneet korkojen noususta toistaiseksi jopa yllättävän hyvin. Kuva Tampereelta Kalevasta.

Asuntolainojen korkojen nousu ei ole näkynyt asuntovelallisten maksuhaasteina, pankit kertovat.

Nollakoroista nauttiminen on historiaa viimeisillekin vuoden euriboriin lainansa sitoneille asuntovelallisille. Vuoden euribor puhkaisi viime vuoden huhtikuussa nollan rajan.

Jos korontarkistuspäivä sattui osumaan huhtikuun alkupuolelle, on asuntovelallinen voinut nautiskella nollakoroista vielä vuoden verran, kun muut asuntovelalliset ovat joutuneet jo kuukausien ajan kärvistelemään nopeasti kohonneiden korkojen kanssa.

Nollakorkojen aikana asuntovelallisen on pitänyt maksaa ainoastaan marginaalin osuus, jos kyseessä on vaihtuvaan korkoon sidottu annuiteettilaina ilman pankkien tarjoamia korkosuojaustuotteita.

Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Jani Eloranta on yllättynyt nykyisestä tilanteesta. Asuntovelallisten lyhennysvapaiden käyttö ei ole lisääntynyt verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen.

”Tilanne on päinvastainen kuin mitä voisi kuvitella. Lyhennysvapaita on euromääräisesti vähemmän käytössä.”

Elorannan mukaan asuntovelallisten maksukykyyn ei ole odotettavissa suuria muutoksia niin kauan kuin työllisyys pysyy hyvänä.

OP:lla lyhennysvapaiden käyttö on normaalilla tasolla.

Asumisen palveluista ja henkilöasiakasrahoituksesta vastaavan johtajan Satu Nurmen mukaan OP:lla ei ole havaittu, että asuntovelallisilla olisi haasteita asuntolainojensa maksamisessa. Hänen mukaansa lyhennysvapaiden käyttö olisi selvä viesti tästä.

”Lyhennysvapaiden määrät ovat hyvin maltillisella tasolla. Ei näy, että asuntolainaa ei pystyttäisi maksamaan takaisin.”

Danske Bankissa lainamuutoksia haettiin eniten syksyllä. Sen jälkeen suunta on ollut laskussa. Täysin korona-aikaa edeltäviin lukemiin ei ole vielä päästy. Lainamuutoksilla viitataan niin lyhennysvapaisiin, laina-ajan pidennykseen kuin viitekoron vaihtoon.

”Tilanne on yllättävän hyvä”, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala.

Hän ei usko, että lainamuutosten määrään on luvassa piikkiä.

”Uskon, että asuntovelallisten maksukyky kestää.”

Pankkien mukaan ylimääräiset lyhennykset kiinnostavat asuntovelallisia juuri nyt.

Tammi–huhtikuussa ylimääräisiä lyhennyksiä tehtiin kymmenen prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana, kertoo OP:n Satu Nurmi.

Keskimäärin summat ovat kuitenkin pieniä. Ylimääräisen lyhennyksen mediaani oli 500 euroa.

Suuria muutoksia ei ole nähtävissä myöskään laina-aikojen pidentämisessä.

Nordean Elorannan mukaan laina-aikojen pidennyksessä on havaittavissa pientä kasvua, mutta se on hänen mukaansa lähinnä ”kosmeettista kasvua”.

OP:n Nurmen mukaan nollakorkoaikana suosittiin lyhennysvapaita, jos lainan takaisin maksussa oli haasteita. Nyt asuntovelalliset katsovat lainaa tarkemmin kokonaisuutena ja miettivät muunlaisia muutoksia.

Kun eri euriborien väliset erot olivat suuria, kiinnostus viitekoron vaihtoon kasvoi, Nurmi kertoo.

Tällä hetkellä yleisimmin asuntolainojen viitekorkoina käytettävät euribor-korot ovat melko lähellä toisiaan. Yleisin eli vuoden euribor oli maanantaina 3,79 prosenttia, kuuden kuukauden euribor 3,61 prosenttia ja kolmen kuukauden euribor 3,31 prosenttia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita