”Suomessa syntyy joka vuosi kaksi kolme sellaista yritystä, joista kyetään saamaan yksisarvinen supermenestyjäyritys”, Timo Ahopelto sanoo heti alkajaisiksi.
Startup-kielellä yksisarvinen tarkoittaa yli miljardin dollarin arvoista kasvuyritystä.
Ollaan Suomen menestyneimpiin pääomasijoitusyhtiöihin kuuluvan Lifeline Venturesin toimistossa Punavuoressa.
Lifeline Venturesin rahastot ovat 12 vuoden aikana tehneet sijoituksia 122 yhtiöön. Niistä peräti seitsemästä on tullut yksisarvisia eli yli miljardin dollarin arvoisia kasvuyhtiöitä.
Yksisarvisten löytäminen ja niiden jalostaminen on taitolaji. Lifeline on ollut keskeinen alkuvaiheen sijoittaja esimerkiksi Supercellissä ja Woltissa.
Lifelinen perustajat Timo Ahopelto ja Petteri Koponen julkistivat vastikään rahastoyhtiönsä keränneen 150 miljoonaa euroa riskirahaa viidenteen rahastoonsa.
Julkistuksen kunniaksi he ovat luvanneet avata työtapojaan sekä aiempien neljän rahastonsa tuottoja.
Lifeline Venturesin toimisto sijaitsee Punavuoressa samassa kerroksessa kuin Chaos-paikkatietoyhtiö.
Lifelinen toimiston aulassa on pieniä pääkalloja sekä Lifeline Venturesin logojuliste, jonka kuvio näyttää levypainoilta.
Kattoikkunoista tulvii valoa tilavaan avokonttoriin Lifeline Venturesin toimistossa Merikorttelin ylimmässä kerroksessa.
Ovensuussa katse kohdistuu seinään navan korkeudelle asetettuun laatikkoon, jossa on pienikokoisia pääkalloja. Aivan kuin kallot muistuttaisivat kävijöitä liike-elämän raadollisuudesta ja rahaston työntekijöiden kyvystä pelata tarvittaessa kovaa.
Entinen teollisuuskiinteistö sopii hyvin Ahopellon ja Koposen tyyliin. He eivät ole pukumiehiä kalvosinapeissa.
Pari vuotta sitten Ahopelto kertoi toimiston olevan ihanteellinen myös sijaintinsa ansiosta. Kaikki rahastoon sijoittavat tahot sijaitsevat kävely- tai polkupyörämatkan päässä toimistosta.
Suurin osa sijoittajista on institutionaalisia eli erilaisia eläkeyhtiöitä ja säätiöitä. Loput sijoittajat ovat tyypillisesti vauraiden sukujen tai yksityishenkilöiden omaisuudenhoitoyhtiöitä.
Lifeline Venturesin partneri ja talousjohtaja Elina Holkko, perustajaosakas Petteri Koponen ja Verin toimitusjohtaja Anttoni Aniebonam Lifelinen toimistolla.
Pyydän Ahopeltoa ja Koposta luettelemaan ne yli miljardin dollarin arvoisiksi kasvaneet yhtiöt, joihin he ovat tehneet ensivaiheen sijoituksia.
”Supercell, Wolt, Applifier, Aiven”, Ahopelto aloittaa.
”Oura, Smartly, Iceye”, Koponen jatkaa.
Näistä peliyhtiö Supercellin arvo kävi kymmenessä miljardissa dollarissa, lähettiyhtiö Woltin kahdeksassa. Ohjelmistoyhtiö Aivenin yritysarvo arvostettiin tuoreimmalla rahoituskierroksella kolmen miljardin dollarin arvoiseksi.
Monien yhtiöiden arvostus on heitellyt vuosien saatossa.
Yritysideoita läpikäydessään yksi Ahopellon ja Koposen keskeinen valintaperuste on arvio siitä, onko joku yhtiön perustajista kyvykäs olemaan mukana yhtiön johdossa, vaikka yhtiö kasvaisi todella suureksi.
Esimerkiksi Woltin toimitusjohtaja Miki Kuusen tiesi heti tällaiseksi ihmiseksi, Ahopelto sanoo.
”Ikä ja jopa aiempi kokemuskin on osittain irrelevanttia. Osaaminen, valovoima, oppimiskyky ja kyky kasvaa nopeasti firman mukana ratkaisevat.”
Curifylabsin toimitusjohtaja Charlotta Topelius kertoo Lifeline Venturesin tiloissa lääkkeiden personointiyhtiöstä, jonka hän perusti puolisonsa Niklas Sandler Topeliuksen kanssa.
Lifelinen toimistoon saapunut sarjayrittäjä Charlotta Topelius kertoo liiketoimintaansa aloittelevan Curifylabsin liikeidean: tarkoituksena on tehostaa lääkkeiden personointia niin, että esimerkiksi lapsille ja syöpäpotilaille apteekeissa jauhettavat ja sekoitettavat voidaan valmistaa Curifylabsin laiteilla turvallisemmin ja tarkemmin kuin nykyään.
Vaikka vain yksi prosentti lääkkeistä personoidaan apteekeissa, kyseessä on yli kahden miljardin euron vuotuinen lääkemarkkina. Paraikaa laitteita koekäytetään apteekeissa eri puolilla Eurooppaa.
Kasvumahdollisuuksien uskotaan kasvavan toden teolla, kun teknologia kehittyy ja ihmisille ryhdytään tekemään yhä enemmän räätälöityjä lääkkeitä. Silloin Curifylabsin 3d-tekniikalla tehtyjen ”lääkemusteiden” kysyntä voisi räjähtää.
Toinen rahaston kohdeyhtiö, Veri, on jo monta askelta pidemmällä. Yhtiöllä on Yhdysvalloissa ja Suomessa 40 työntekijää kehittämässä palvelua, jonka avulla voi seurata reaaliajassa älypuhelimesta oman verensokerin tasoa ja sen vaihtelua.
Sovelluksen on tarkoitus auttaa ihmisiä syömään terveellisemmin. Ja kun käyttäjä syö paremmin, sydän-, verisuoni- ja diabetessairaudet eivät pääse kehittymään metaboliseksi oireyhtymäksi. Erilaiset tulehdussairaudetkin vähenevät.
Yhdysvallat on erityisen houkutteleva markkina, koska siellä väestöstä 39 prosenttia kärsii liikalihavuudesta, Verin toimitusjohtaja Anttoni Aniebonam kertoo.
”Amerikkalaiset vakuutusyhtiöt ovat kiinnostuneita ostamaan tätä palvelua asiakkailleen.”
”[Enkelisijoittaja] Moaffak Ahmed sanoi, että Timo Ahopelto on tarpeeksi hullu lähteäkseen tähän hankkeeseen”, Aniebonam kertoo Verin alkutaipaleesta.
Veri-yhtiön kiinnitettävä piikkilaastari täytyy vaihtaa kahden viikon välein. Toimitusjohtaja Anttoni Aniebonamin mukaan ehkä jo viiden vuoden kuluessa tekniikka kehittyy niin, että rannekello osaa lukea samat tiedot ranteesta.
Paras tapa saada selkoa Ahopellon ja Koposen työn luonteesta on tehdä kävelykierros Helsingin keskustassa. Tarkoituksena on tavata eri vaiheissa olevia startup-yrittäjiä, joita Lifeline on ottanut siipiensä suojiin.
Moni niistäkin sijaitsee kävelymatkan etäisyydellä toisistaan ja Lifelinen konttorista.
Timo Ahopelto (vas.), Petteri Koponen ja Elina Holkko kävelevät Annankadulla kohti Aivenin toimistoa.
Kävellessä Koponen kertoo, miten venture-yhtiöissä jaetaan rahaston tuotot sijoittajien ja rahastoyhtiön kesken.
”Tyypillinen osuus on 20, 2 ja 8.”
Toisin sanoen sijoittajille lasketaan ensin kahdeksan prosentin vuotuinen takuutuotto. Sen ylimenevästä osuudesta rahasto ottaa itselleen 20 prosenttia sekä vuotuisen kahden prosentin hallinnointipalkkion, kävi sijoituksille mitä tahansa.
Näin esimerkiksi sadan miljoonan euron rahaston keräämällä rahastoyhtiö tietää saavansa sijoittajilta vuosittain kaksi miljoonaa euroa. Ja jos 10 miljoonan euron sijoitus kasvaa miljardin euron arvoiseksi, rahasto saa itselleen 20 prosenttia korkotuoton jälkeisestä arvonnoususta eli vuosien kulumisesta riippuen luokkaa runsaat 190 miljoonaa euroa.
Tyypillisesti rahaston varoista sijoitetaan puolet ensisijoituksiin, usein noin neljän ensimmäisen toimintavuoden aikana. Loput varat varataan jatkorahoituskierroksiin jo sijoitussalkussa oleviin yhtiöihin.
Rahastoon sijoittaneet yleensä vaativat, että uusien sijoitusten aikana ei saa perustaa uutta rahastoa. Näin salkunhoitajat saadaan keskittymään sovitun rahaston sijoituksiin.
Ahopelto kertoo, että Lifelinen rahastojen sijoittajat arvioivat tyypillisesti saavansa sijoituksensa arvonnousuineen takaisiin 12–15 vuoden aikana.
Eri kohdeyritysten osakkeista osa voidaan myydä uusien rahoituskierrosten aikana, ja joistakin rahaston kohdeyritykset myydään. Saadut varat tilitetään tällöin rahastoon sijoittaneille, kunhan rahastoyhtiö on ensin ottanut itselleen oman osuutensa tuotoista.
Sijoittajien ja rahastoyhtiön omistajien eli Ahopellon ja Koposen saamat lopulliset tuotot selviävät vasta, kun tehdyistä sijoituksista luovutaan ja osakkeet myydään – eli tehdään exit.
Aivenin perustaja ja toimitusjohtaja Oskari Saarenmaa (vas.) ja Droppen perustaja ja toimitusjohtaja Johannes Salmisaari Aivenin toimistolla Kampissa.
Saavumme Kampissa sijaitsevaan Aivenin pääkonttoriin, samoihin tiloihin, joissa Wolt piti aiemmin konttoriaan.
Aiven-ohjelmistoyhtiö on yksi Lifelinen viime aikojen huippusijoituksista. Sen yritysarvo kipusi seitsemässä vuodessa nollasta kolmeen miljardiin euroon.
”Muistaakseni Petteri [Koponen] sanoi, kun ensi kertaa tapasimme, että tämän sijoituksen pitää sitten yksin tuoda koko rahaston tuotto”, kertoo Aivenin perustajaosakas ja toimitusjohtaja Oskari Saarenmaa kertoo.
Aiven on eräänlainen internetin putkimiesyhtiö. Sen ohjelmisto tekee automaattisesti tietokantojen huoltotöitä ja hallinnointia. Kun data siirtyy asiakkaan konesalista pilveen, Aiven huolehtii datan ylläpidosta siitä eteenpäin. Näin ohjelmistolla korvataan työtä paikallista työtä.
Saarenmaa kertoo pörssilistauksen olevan tavoitteena tulevaisuudessa. Todennäköisesti listautuminen tapahtuu Yhdysvalloissa, joissa Aivenille löytyy vertailuyhtiöitä, Saarenmaa kertoo.
””Kun rahaa on pöydällä joko todella paljon tai todella vähän, sijoittajille tulee usein erimielisyyksiä.”
Aivenillakin on ollut kasvukipuja. Sen työntekijöiden määrä on vuosittain tyypillisesti kaksinkertaistunut ja liikevaihto on kolminkertaistunut.
Kun kasvuyhtiöt kasvavat näin nopeasti, ne muuttuvat myös yhtiöinä aivan erilaisiksi jopa useamman kerran vuoden aikana.
Muutos käy monelle perustajaosakkaalle raskaaksi. Useissa yrityksissä riitoja syntyy.
”Kun rahaa on pöydällä joko todella paljon tai todella vähän, sijoittajille tulee usein erimielisyyksiä”, Ahopelto kertoo.
Silloin tarvitaan usein rahastonmanagereita apuun. He ovat nähneet vastaavia tilanteita ennenkin.
Ahopelto sanoo, että kasvuyrityksen perustajan paineet ovat monta kertaluokkaa kovemmat kuin rahastoyhtiön pyörittäjillä.
Yrittäjillä on liikeideansa kanssa usein kaikki pelissä. Toisten rahoja sijoittavilla riskirahaston salkunhoitajilla on helpompaa.
”Me pääomasijoittajat poistamme Excelistä yhden rivin, jos firma kaatuu”, Ahopelto vertaa. ”Oma sydän kyllä vuotaa aina verta riviä poistettaessa.”
”Haluan kuulla huonoista uutisista ensimmäisenä. En viimeisenä.”
Tämän ohjeistuksen Sulapacin toimitusjohtaja ja yksi perustajista Suvi Haimi muistaa saaneensa heti enkelirahoituskierroksella 2017 Lifelinen osakkaalta Juha Lindforsilta.
Lifeline kiinnostui liikeideasta Haimin kykyjen lisäksi siksi, että Sulapacin perinteistä muovia korvaavan aineen luvataan biohajoavan kokonaan ilman, että siitä jää mikromuovia tai myrkyllisiä ainesosia luontoon.
Sellaisia keksintöjä maailmassa ei ole juuri lainkaan, Ahopelto sanoo.
Kun haitallisten ainesosien käyttöä rajoitetaan, Sulapacin luoma teknologia voi olla arvokasta.
Haimi haki ensimmäiseksi asiakkaikseen Chanelin ja Shiseidon kaltaisia kosmetiikkavalmistajia.
Ahopelto vertaa Haimin toimintaa arvostamaansa Yrjö Toivolaan, säänmittauslaitteita valmistavan Vaisalan edesmenneeseen toimitusjohtajaan.
”Toivola halusi myydä ensimmäiset laitteet Mercedes-Benzille ja suostui keskustelemaan kaupasta vain toimitusjohtajan kanssa.”
Measurlabsin Teemu Myllymäki ja Sulapacin Suvi Haimi kertovat molemmat olleensa yhteydessä Lifeline Venturesiin jo yritystoiminnan alkuvaiheissa.
Haimi kertoo Sulapacin tekevän yhteistyötä Lifeline Venturesin toisen sijoituskohteen Measurlabsin kanssa.
Se on kahden nuoren kemistin, Teemu Myllymäen ja Kalle Lagerblomin, perustama internetissä oleva markkinapaikka, josta tuotekehittäjät ja tutkimustiimit voivat tilata teknisiä tutkimuksia tai laboratoriokokeita.
Liikeidea syntyi vahingossa. Myllymäki ja Lagerblom olivat molemmat väitöskirjatöissään listanneet vaikeasti löydettävien, testauksia tekevien laboratorioiden tietoja, jotta he voisivat auttaa toinen toisiaan ja kollegoitaan näiden löytämisessä.
Pian selvisi, että muutkin haluavat ostaa vaikeasti löydettäviä mittauksia, joita tutkijakaksikko oli tehnyt. Tutkijat ostivat mieluummin ammattitaitoista palvelua Measurlabsista kuin ryhtyivät itse selvittämään, mikä Euroopan 900 laboratoriosta myisi juuri heidän tarvitsemia mittauksia.
Vuonna 2021 kaverukset perustivat verkkokauppapaikan, jonka kautta saattoi ostaa ja myydä mittauspalveluita. Viime vuonna kauppapaikan liikevaihto nousi 1,5 miljoonaan euroon.
”Nyt kasvetaan vähintään tuplaksi”, Myllymäki ennustaa vuotta 2023.
Tuotannon ja kunnossapidon tarvikkeiden kauppapaikka Droppe on samantyyppinen kauppapaikka netissä kuin Measurlabs.
Lifelinen johtamalla 2,2 miljoonan euron siemenrahoituksen sijoittajakierroksella enkelisijoittajiksi tulivat Supercellin toimitusjohtaja ja perustajaosakas Ilkka Paananen ja Woltin toimitusjohtaja ja perustajaosakas Miki Kuusi.
Droppen toimitusjohtaja Johannes Salmisaari kertoo tekniseen tuotantoon ja sen suojavarusteisiin keskittyneen markkinapaikan kaupan käyvän sivustolla hyvin.
Ahopelto vertaa Measurelabsia ja Droppea verkkokauppajätti Amazoniin: molemmat ovat luoneet markkinapaikan, jolle on luontaista kysyntää.
Se, kuinka isoksi liiketoiminta saadaan kasvatettua, on taitavan johdon ja jossain määrin kasvun esteitä raivaavien rahoittajien käsissä.
Tyypillistä näille kuudelle kasvuyhtiöille on se, että ne voivat nousta oman kapean alansa markkinajohtajien joukkoon.
Ja kun räätälöidyt lääkkeet yleistyvät, metaboliseen terveyteen aletaan panostaa ennalta ehkäisevästi, muovien käyttöä rajoitetaan ja erikoispalvelujen ja tukkukaupan sivuuttavien markkinapaikkojen suosio kasvaa, näistä yhtiöistä voi tulla todella suuria.
Tähän perustuu kaikki pääomasijoittaminen: ennustamiseen ja riskinottoon.
Timo Ahopelto kertoo, että Lifelinen 122 kohdeyhtiöstä noin kolmasosa on mennyt nurin tai lopettanut toimintansa.
Osasta tulee kohtuullisen menestyviä, ja niihin moni yrittäjä haluaa jäädä, vaikka Ahopelto ja Koponen ehdottaisivat exitiä ja siirtymistä uuteen hankkeeseen.
Ahopellon ja Koposen kelkkaan päässeitä voi onnitella riskinotostaan.
Yhteensä sijoitusrahastoihin on sijoitettu 233 miljoonaa euroa. Ensimmäiseen, vuoden 2012 rahastoon sijoittaneiden varat olivat maaliskuun 2022 loppuun mennessä laskennallisesti yli 9,5-kertaistuneet. Vuotuinen tuotto on ollut 41 prosenttia.
Paras, 49,3 prosentin vuosituotto on ollut vuonna 2016 perustetulla rahastolla. Siinä sijoittajien varat ovat rahaston ottamien kulujen jälkeen jo 5,5-kertaistuneet.
Tuottoluvut hakkaavat kevyesti amerikkalaisten venture-rahastojen parhaan neljänneksen tuotot.
kuinka paljon Ahopelto ja Koponen ovat Suomen kasvuyritysten rahoituksen kukkulan kuninkaina vaurastuneet?
Sitä on vaikeaa sanoa.
Lifeline Venturesin sijoittajat ovat tyypillisesti pitkän tähtäimen sijoittajia, joilla ei kymmenen vuoden jälkeenkään ole tarvetta luopua rahastoissa olevista omistuksistaan, jos kohdeyritysten arvon uskotaan yhä nousevan.
Lifeline Venturesin Timo Ahopelto
Vertailua vaikeuttaa myös se, että riskirahastojen salkunhoitajat tekevät omia suoria sijoituksia sijoituksia startup-yhtiöihin.
Ahopelto ja Koponen pystyivät tekemään sijoituksia kasvuyhtiöihin myös jo ennen rahastoyhtiönsä perustamista.
Ahopellon ja Koposen omaisuudenhoitoyhtiöitä tarkastelemalla näkee, että molemmat ovat viime vuosina voineet tulouttaa varoja kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.
Olennaisempaa on kuitenkin tajuta venture-rahastojen liikeidean perimmäinen kauneus: toisten varoja sijoittamalla voi saada vajaan viidenneksen kaikista tuotoista.
Erityisen tuottavaa liiketoiminta on silloin, jos onnistuu olemaan mukana rakentamassa vasta liikeidean asteella olevista yrityksistä miljardien eurojen arvoisia. Siitä korvien välissä olevasta taidosta sijoittajat ovat myös valmiita maksamaan.
Oikaisu 27.5. kello 15.29: Droppen kauppapaikka ei tarjoa komponenttien ja raaka-aineiden kaltaisia suoria hankintoja, vaan sen tuotevalikoima koostuu tuotannon ja kunnossapidon tarvikkeista.
