HS kävi läpi kymmenen ison sähköyhtiön tulosluvut viime vuodelta. Sähköbisnes ei ollut viime vuonna yleisesti ottaen mitenkään poikkeuksellisen kannattavaa, vaikka pörssisähkö oli ennätysmäisen kallista.
Päin vastoin moni pääasiassa sähköä myyvä yhtiö teki heikon tuloksen. Sähköä tuottavilla yhtiöillä meni paremmin. Kaikkein kannattavin oli metsäteollisuusyhtiö UPM:n energiayksikkö, joka tuotti voitto 51 prosenttia suhteessa 734 miljoonan euron liikevaihtoon.
UPM on Suomen suurimpia sähköntuottajia. Yhtiö omistaa paljon vanhaa ydin- ja vesivoimaa. Vesivoima on sähköjärjestelmän arvokkainta säätövoimaa, jota ajetaan käytännössä silloin, kun sähkö on kalleinta. Yhtiö hyötyi viime syksyn ajoittain erittäin korkeista tuntihinnoista.
UPM on alan erikoisuus, mutta muuten sähköyhtiöiden tulokset vaihtelivat liiketoimintamallin ja sen mukaan, miten hyvin niiden suojauspolitiikka onnistui.
Sähkön kallistumisen vuoksi liikevaihdot pääsääntöisesti kasvoivat. Myydyn sähkön määrä sen sijaan supistui samaa tahtia kuin Suomen yleinen sähkönkulutus. Sähkön käyttö väheni viime vuonna kuusi prosenttia.
Monet kunnalliset energiayhtiöt ovat viime vuosina ulkoistaneet sähkön myyntiliiketoiminnan yhteisomistettuihin myyntiyhtiöihin. Tällaisia ovat esimerkiksi Oomi, jonka osakkaita ovat muun muassa Vantaan ja Lahden energiayhtiöt sekä Väre, jonka osakkaina ovat muun muassa Savon Voima ja Kuopion energia.
Oomilla ja Väreellä ei ole lainkaan omaa sähkön tuotantoa. Niillä onkin ollut parin viime vuoden ajan tiukkaa. Ne ostavat myymänsä sähkön markkinoilta ja myyvät sen kuluttaja- ja yritysasiakkaille.
Viime vuonna sekä Oomi että Väre ylsivät positiiviseen tulokseen, mutta kannattavuus oli melko heikko. Oomi teki yli puolen miljardin euron liikevaihdollaan liikevoittoa 27 miljoonaa euroa eli 5,3 prosenttia suhteessa liikevaihtoon. Puolta pienemmän Väreen liikevoittoprosentti oli 4,3.
”Pelkästään sähköä ja lämpöä tuottavat ja siirtävät yhtiöt näyttävät tehneen hyviä tuloksia.
Se oli kuitenkin parannusta edellisvuoteen, jolloin molempien tulos päätyi tappiolle. Vuoden 2021 lopussa sähkön yllättävä kallistuminen paljasti monien yhtiöiden sähkön hankintasuojausten riittämättömyyden.
Viime kesästä alkaen sähkön hinta heilahteli jälleen todella rajusti ja sähkön johdannaismarkkinoilla oli vakavia häiriöitä. Sähkön myyjien oli vaikeata suojata sähkön hankintaansa ja moni niistä keskeytti syksyllä kokonaan määräaikaisten sopimusten myymisen.
Johdannaismarkkinoiden vakuusvaatimusten kasvu sitoi myös paljon rahaa. Vasta aivan vuoden lopulla markkinat rauhoittuivat.
Pelkästään sähköä ja lämpöä tuottavat ja siirtävät yhtiöt näyttävät tehneen hyviä tuloksia. Savon Voiman ja Vantaan energian liikevoittoprosentit huitelivat 20:n tuntumassa.
Suuri osa sähköyhtiöistä sekä tuottaa että myy yhä sähköä ja kaukolämpöä. Nämä yhtiöt ovat siis ainakin periaatteessa hyötyneet kalliista sähkön myyntihinnasta, mikä on tasapainottanut markkinoiden heilahtelun vaikutuksia.
Käytännössä tulos riippuu kuitenkin oman tuotannon määrästä, laadusta ja suojauspolitiikasta.
Fortumin lähes koko vertailukelpoinen voitto tuli viime vuonna sähköntuotannosta, jota siivitti sähkönhinnan nousu. Tulosluvuista on jätetty pois raskaita alaskirjauksia tuottaneet Uniper ja Venäjän-toiminnot, koska niistä yhtiö on joutunut luopumaan. Ilman niitä liikevoittoprosentti nousi 21:een.
Fortum tuotti Pohjoismaissa sähköä noin 43 terawattituntia eli yli puolet suhteessa koko Suomen viime vuoden kulutukseen. Yhtiö ei kuitenkaan saanut tuottamastaan sähköstä läheskään sähköpörssin hintaa, sillä yhtiö oli myynyt suuren osan tuottamastaan sähköstä etukäteen ja tässä tapauksessa huomattavasti pörssihintaa halvemmalla.
Fortum sai myymästään sähköstä viime vuonna keskimäärin vain 59,9 euroa/MWh eli kuusi senttiä kilowattitunnilta. Sähkön Suomen alueen keskihinta sähköpörssi Nordpoolissa oli viime vuonna 154 euroa/MWh eli 2,5-kertainen Fortumin saamaan hintaan verrattuna.
Fortum on pörssiyhtiö, vaikka valtio omistaa siitä yli puolet. Kunnallisilla yhtiöillä voi olla toisenlaisia tulosta heikentäviä velvoitteita. Helsingin kaupungin omistama Helen myi viime vuonna kaukolämpöä jopa tappiolla, eli se ei siirtänyt kohonneita polttoainekustannuksia kokonaisuudessaan asiakashintoihin.
Yhtiö toteaa tilinpäätöksessään, että ”vuoden viimeisellä neljänneksellä yleistilanne sähkömarkkinoilla oli edelleen vakava ja sekava”. Helenin liikevoittoprosentti jäi kahdeksaan.
Turku energia teki niukin naukin positiivisen tuloksen. Osakkuusyhtiöiltä saatu osinko nosti kokonaistuloksen kuitenkin noin kahdeksaan miljoonaan euroon. Toisaalta Tampereen sähkölaitos oli hyvin kannattava ja teki liikevoittoa yli 17 prosenttia liikevaihdosta.
