Kysely: Nuorten korkea­koulutettujen asunnonosto­aikeet ovat romahtaneet

Danske Bankin kyselyn mukaan nuorista korkeakoulutetuista kaupunkilaisista 48 prosenttia ei harkitse asunnon ostoa. Vuonna 2021 vastaava luku oli 34 prosenttia.

Suomalaisten asunnonostoaikeet ovat Danske Bankin kyselyn mukaan laskeneet hieman verrattuna vuoteen 2021. Kuvassa asuntoja Helsingin Herttoniemessä.

Lähes joka viides suomalainen harkitsee muuttoa tai jo etsii aktiivisesti uutta kotia, koska asumiskustannukset ovat liian kalliit, selviää Danske Bankin teettämästä Taloudellinen mielenrauha 2023 -kyselystä. Vastaajista 60 prosenttia ei ole harkinnut muuttoa.

Asiaa kysyttiin kyselyssä nyt ensi kertaa. Tämän vuoksi Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaavan johtajan Sari Takalan mukaan on vaikea arvioida, onko muuttoa harkitsevien osuus suuri vai pieni nykytilanteessa.

Nuorista aikuisista kalliiden asumiskustannusten vuoksi muuttoa harkitsee suhteessa useampi kuin vanhemmista. Nuorista aikuisista eli 18–34-vuotiaista muuttoa harkitsee tai kotia aktiivisesti etsii 24 prosenttia vastaajista. Vastaava osuus 34–54-vuotiaiden ryhmässä on 19 prosenttia.

Niistä suomalaisista, jotka harkitsevat muuttoa tai etsivät aktiivisesti kotia, lähes kolmannes harkitsee muuttoa toiselle paikkakunnalle edullisempien asumiskustannusten vuoksi. Noin puolet tästä joukosta ei harkitse paikkakunnan vaihtoa.

Suomalaisten asunnonostoaikeet ovat laskeneet hieman verrattuna vuoteen 2021. Pienillä paikkakunnilla muutosta ei ole juurikaan tapahtunut.

Erityisesti nuorten korkeakoulutettujen kaupunkilaisten asunnonostoaikeet ovat laskeneet reippaasti.

Nuorista korkeakoulutetuista kaupunkilaisista 48 prosenttia ei harkitse asunnon ostoa lainkaan. Vuonna 2021 vastaava luku oli 34 prosenttia. Nuorista korkeakoulutetuista kaupunkilaisista 36 prosenttia harkitsee ensiasunnon ostamista, kun vuonna 2021 yli puolet nuorista korkeakoulutetuista harkitsi ensiasunnon ostamista.

”Nuoret kaupunkilaiset korkeakoulutetut ovat todennäköisesti säikähtäneet tätä maailmantilannetta ja siirtäneet asunnonostohaavetta eteenpäin”, Takala sanoo.

Onko kyse psykologisesta ilmiöstä, vai onko asunnonostokyky myös heikentynyt?

”Uskon, että kyse on ennemmin psykologisesta ilmiöstä.”

Takala muistuttaa, että nuorten korkeakoulutettujen kaupunkilaisten työllisyystilanne näyttää positiiviselta ja tulokehitys on nouseva.

Vaikka asunnonostohaavetta on siirretty eteenpäin, ei tilanne ole huono. Takala huomauttaa, että kyselytutkimuksen perusteella nuoret korkeakoulutetut kaupunkilaiset eivät ole joutuneet tinkimään nykyisessä asumismuodossaan asumistoiveistaan.

Nuorista korkeakoulutetuista kaupunkilaisista 11 prosenttia on joutunut tinkimään asumistoiveistaan erittäin suuressa määrin tai suuressa määrin. Sen sijaan 36 prosenttia vastaajista ei ole joutunut tinkimään lainkaan asumistoiveistaan.

Kaikista vastaajista lähes puolet ei ole joutunut tinkimään asumistoiveistaan korkojen nousun ja inflaation vuoksi. Kymmenen prosenttia vastaajista kertoo joutuneensa tinkimään asumistoiveistaan erittäin suuressa määrin tai suuressa määrin.

Danske Bankin teettämään kyselyyn vastasi yli 3 000 suomalaista. Kyselyn toteutti Yougov Finland aikavälillä 24.2.–10.3.2023.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita