Kriisit iskivät köyhiin kipeimmin

Britannian talous kärsii hitaasta kasvusta ja kovasta inflaatiosta. Tuet ovat pehmentäneet kriisejä, mutta eivät tarpeeksi, sanoo tutkimuslaitos. Etenkin Keski-Englannissa brexit-byrokratia hidastaa kauppaa ja toipumista.

Länsilontoolaisen kirkon jakama ruoka-apu odotti pakkaamista ja jakamista joulun alla 2022.

| Päivitetty

Lontoo

Britannian taloutta viime vuosina koetelleet kriisit – pandemia ja inflaatio – ovat iskeneet kipeimmin köyhimpiin.

Britannian köyhimmille kotitalouksille talouskriisien hinta on noin 4 000 puntaa eli noin 4 600 euroa vuodessa, kertoo National Institute of Economic and Social Research -tutkimuslaitoksen (NIESR) tuore selvitys.

Mitä luku tarkoittaa?

”Niin paljon pitäisi ansaita enemmän vuodessa, jotta voisi säilyttää entisen [kriisejä edeltävän] elintason”, kertoi professori Adrian Pabst NIESR:n tiedotustilaisuudessa Lontoossa keskiviikkona.

Poliittisista puolueista riippumaton NIESR on erikoistunut taloustutkimukseen. Se perustettiin vuonna 1938.

Erilaiset pandemia- ja energiatuet ovat pehmentäneet kriisien vaikutuksia, mutta eivät kuulemma tarpeeksi. Köyhimpien kotitalouksien elintaso on romahtanut noin viidenneksellä.

Yksi syy tähän on, että heidän palkkansa eivät ole juuri nousseet, vaikka elämisen kustannukset ovat kallistuneet rajusti.

Köyhimpien lisäksi elintaso on laskenut selvästi myös niillä kotitalouksilla, jotka eivät ole olleet tarpeeksi huonotuloisia saadakseen kohdennettua tukea.

Keskituloiset ja sitä varakkaammat sen sijaan ovat saaneet muiden mukana esimerkiksi energiatukia, vaikka eivät olisi niitä välttämättä tarvinneet.

Kuningas Charles vieraili helmikuussa Milton Keynesissä leipäjonoa ylläpitävässä hyväntekeväisyysjärjestössä, joka jakoi viime vuonna 15 000 ruoka-apupakettia.

NIESR arvioi, että neljännes brittiläisistä kotitalouksista on kuluttanut kaikki säästönsä vuoden 2024 loppuun mennessä. Säästöjä syö kallistuneen ruoan ja energian lisäksi myös vuokrien nousu.

”Jos ei ole säästöjä, köyhimpien pitää velkaantua.”

Britannian yleiset talousnäkymät eivät luo toivoa pikaisesta toipumisesta. NIERS ennustaa, että kotitalouksien käytettävissä olevat tulot laskevat edelleen.

Britannian suurin kauppaketju Tesco ilmoitti huhtikuussa tuloksen heikkenemisestä. Inflaatio on nostanut hintoja, ja kuluttajat vieroksuvat entistä kalliimpia tuotteita.

Britannian talouskasvu matelee juuri ja juuri nollan yläpuolella. Taantuma todennäköisesti vältetään, mutta se ei lohduta talousvaikeuksissa pyristeleviä kotitalouksia ja yrityksiä.

Inflaatio pysyy kovana. Kaksinumeroisista luvuista laskeudutaan viiteen kuuteen prosenttiin ehkä tämän vuoden lopussa.

Keskuspankit yrittävät hidastaa inflaatiota nostamalla ohjauskorkoja. Englannin keskuspankki kohotti torstaina ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä 4,5 prosenttiin.

Britannia ei ole tietenkään talousongelmineen yksin. Viime vuosien isot šokit ovat samat kaikille: koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.

Britannialle lisäongelmia on tuonut EU-ero eli brexit.

Ensinnäkin brexit on vienyt paljon päättäjien aikaa. Tämä aika on ollut pois muusta ongelmanratkaisusta.

Vaikka EU-ero toteutui juridisesti jo vuoden 2020 tammikuussa, kesti brexitin siirtymäkautta ensimmäisen pandemiavuoden loppuun asti. EU-eron konkreettiset seuraamukset alkoivat tuntua kunnolla vasta toisena pandemiavuonna 2021, kun Britannia oli jättänyt EU:n tulliliiton ja sisämarkkinat.

”Ongelmat ovat sidoksissa toisiinsa – – brexit eli kauppasuhteen heikkeneminen [EU:n kanssa] teki koronapandemiasta [Britanniassa] vaikeamman”, arvioi NIESR:n johtaja, professori Jagjit S. Chadha Lontoossa keskiviikkona.

Brexitin vastainen mielenosoitus Britannian parlamenttitalon ulkopuolella vuonna 2019, kun EU-eroneuvottelut olivat vielä kesken.

Brexitin hintaa maksetaan yhä.

NIESR:n asiantuntijoiden mukaan talouden toipuminen pandemian jälkeen on ollut erityisen hidasta Itä- ja Keski-Englannissa.

Etenkin Keski-Englannin ongelmien tulkitaan johtuvan brexitistä: EU-ero toi Britannian ja EU:n väliseen kauppaan pysyvää brexit-kitkaa.

Myös tuottavuus on laskenut Keski-Englannissa.

Kaikki ei ole kuitenkaan vain yhtä synkkyyttä.

”Työttömyys on yhä ennätyksellisen alhaisella tasolla, ja tämä on hyvä uutinen”, professori Leaza McSorley sanoi Lontoossa keskiviikkona.

Britannian työttömyysaste oli joulu–helmikuussa 3,8 prosenttia, kertoi Britannian tilastokeskus ONS huhtikuussa.

Työllisyysaste oli vastaavana aikana 75,8 prosenttia.

Yksi brittitalouden ongelmista onkin se, että työvoimaa ei ole tarpeeksi tarjolla. Syynä on muun muassa se, että kaikki pandemian aikana työmarkkinoilta poistuneet eivät koskaan palanneet.

Syytä löytyy brexitistäkin.

Brexit lopetti EU-kansalaisten vapaan maahanmuuton Britanniaan työtä etsimään. Samalla yritykset menettivät joustavan eurooppalaisen työvoimareservin.

Viime syksynä Britannian talous oli menettää uskottavuutensa sijoittajien silmissä.

Syyskuun alussa pääministerinä aloittanut Liz Truss konservatiivihallituksineen suunnitteli velkarahalla rahoitettavia jättiveronalennuksia, mikä pelästytti markkinat. Valtion velkakirjojen arvo laski, ja Englannin keskuspankin piti rientää pelastamaan eläkeyhtiöitä.

Truss pani valtiovarainministerinsä nopeasti vaihtoon, mutta pian myös itse Trussin piti erota. Lokakuun lopussa pääministeriksi nousi Rishi Sunak, joka on ajanut edeltäjäänsä huomattavasti maltillisempaa talouslinjaa.

Britannian pääministeri Rishi Sunak puhui liike-elämän johtohahmoille Lontoossa huhtikuun lopussa.

Tutkimuslaitoksen mukaan valtiovarainministeri Jeremy Huntin maaliskuinen budjettiesitys oli jo ”askel parempaan suuntaan”.

Britannian talouden rakenteet kaipaavat kuitenkin remonttia, jotta tuottavuus paranisi. Lääkkeiksi tutkimuslaitos suosittelee muun muassa köyhimmille kotitalouksille suunnattuja tukia yhdessä julkisen sektorin palkankorotusten kanssa.

Tavoiteltavaa olisi myös lisätä julkisia investointeja noin kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Professori Pabstin mukaan investoinnit vauhdittaisivat talouskasvua. Julkiset investoinnit ovat nyt vähän päälle kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.

Sijoituksia ohjailemaan suositellaan 50 miljardin punnan Kansallisen kehityspankin perustamista.

Britannian valtiovarainministeri Jeremy Hunt huhtikuussa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita