Suomalaiset ovat viime aikoina innostuneet siirtämään säästöjään ja sijoituksiaan määräaikaistalletuksiin ja erityisesti korkorahastoihin, ilmenee Suomen Pankin torstaina julkistamista tilastoista.
Tammi–maaliskuussa suomalaiset tekivät uusia määräaikaistalletussopimuksia kolmella miljardilla eurolla. Vuotta aiemmin niitä tehtiin vertailukaudella vain 165 miljoonan euron edestä.
Määräaikaisten talletusten suosion kasvu selittyy ensisijaisesti viime aikojen korkojen nopealla nousulla, Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen kertoo.
Määräaikaistalletusten talletuskanta kasvoi vuodessa 182 prosenttia kuuteen miljardiin euroon.
Tästä huolimatta valtaosa suomalaisista makuuttaa varojaan yhä nollakorkoisilla tai vain pientä korkoa tarjoavilla käyttötileillä.
Maaliskuun lopussa käyttötilien keskikorko oli 0,39 prosenttia.
Näitä varoja oli käyttötileillä maaliskuun lopussa yhä 98,6 miljardia euroa. Suomalaisten talletustileillä olevista rahavaroista siis 5,5 prosenttia oli erilaisissa parempaa korkotuottoa tarjoavissa määräaikaistalletuksissa.
Moni haluaa epävarmassa taloustilanteessa pitää itsellään riittävästi käyttövaroja ja pitää varojaan siksi käyttelytileillä.
Vaihtoehtona ovat esimerkiksi lyhyen koron rahastot, jotka tavoittelevat pidemmällä aikajänteellä tyypillisesti kolmen kuukauden euriborin ylittävää tuottoa.
Viime päivinä kolmen kuukauden euriborkorko on ollut 3,2 prosentin tuntumassa.
Viime aikoina korkorahastojen ja pidempiaikaisten määräaikaistalletusten suosiota on luultavasti kasvattanut näkemys siitä, että korot voivat kääntyä laskuun, jos keskuspankit saavat inflaation kuriin.
Tällöin korkeampaa korkotuottoa pitkään saavien velkakirjojen arvo nousee.
Yleisesti korkojen nousu laskee jälkimarkkinoilla olevien velkakirjalainojen arvoa ja päinvastoin.
Suuri trendi suomalaisten sijoittamisessa on 2020-luvun ollut se, että koronapandemian aikana talletustileille ja erityisesti käyttelytileille kertyi paljon säästöjä.
”Kun korot olivat alhaalla, varoja ei mennyt määräaikaistalletuksiin. Vuosi 2021 oli rahastosijoittamisen ennätysvuosi”, Aaltonen kertoo.
Venäjän hyökkäyssodan alkaminen teki vuodesta 2022 epävarman.
”Silloin ei sijoitettu paljoa.”
Nyt tammi–maaliskuussa yksi selkeä muutos on ollut lyhyen koron rahastojen suosion kasvu, Aaltonen arvioi.
Lyhyen koron rahastoihin virtasi vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä eniten eli 200 miljoonaa euroa uutta rahaa, kun kaikkiin rahastoihin mennyt rahavirta oli 530 miljoonaa euroa.
Myös suora osakesijoittaminen elpyi maaliskuussa.
Suomen Pankin tilastojen mukaan suomalaiset sijoittivat maaliskuussa pörssinoteerattuihin osakkeisiin yli 500 miljoonaa euroa.
Suomalaisten kotitalouksien omistamien pörssiosakkeiden arvo oli maaliskuun lopussa 47 miljardia euroa. Näiden osakkeiden arvo laski helmikuun lopusta kuukaudessa yli kahden miljardin euron verran.
Kaikkien aikojen huippulukema nähtiin vuoden 2021 elokuun lopussa. Silloin kotitalouksien pörssiosakevarallisuus oli 56,1 miljardia euroa, yhdeksän miljardia euroa enemmän kuin nyt.
Suomalaisten kotitalouksien pörssiosakesijoituksista noin 90 prosenttia on kotimaisissa pörssiosakkeissa.
