S-pankin tuore toimitusjohtaja Riikka Laine-Tolonen käy sujuvasti läpi pankin 16-vuotista taivalta, vaikka on aloittanut tehtävässä vasta huhtikuussa.
Mutta kun Laine-Tolosta pyytää tiivistämään, mikä on hänen S-pankkia koskeva ydinviestinsä, hän hämmentyy hetkeksi.
Hän etsii oikeita lauseita.
Maininnan saavat tavalliset ihmiset, auttaminen, ihmisläheisyys ja laaja verkosto.
”Opetetaan aloittamaan vaivaton säästäminen.”
Hetken päästä alkaa taas selkeäsanainen, joskin varovainen puhe. Matka on vasta alussa, mitään valmista ei ole näyttää.
”En ole tullut muuttamaan pankkia omien näkemysteni perusteella. Teemme vasta strategiatyötä.”
Hän arvioi, että S-pankin uusi strategia saadaan tehtyä tämän vuoden kuluessa, kun johto ja omistajat ovat hyväksyneet sen.
Laine-Tolosella on takanaan pitkä, 1990-luvulta Suomen yhdyspankista (SYP) alkanut pankkiiriura. S-pankin toimitusjohtajaksi hän tuli ”tavallisen hakuprosessin tuloksena” Danske Bankin henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaavan johtajan paikalta.
Hän on vasta S-pankin toinen toimitusjohtaja.
Pankki perustettiin vuonna 2007, kun osuuskuntalain muutos pakotti osuuskaupat löytämään korvikkeen liki satavuotiaalle osuuskassojen toiminnalle. Toimitusjohtajaksi nimitettiin heti alkuun Pekka Ylihurula, jonka kaudella vuosina 2006–2022 S-pankki kasvoi yritysostojen avulla.
Vuonna 2009 S-pankki osti amerikkalaisen Citibankin kulutusluottoliiketoiminnot Suomessa, vuonna 2013 sekä rahastosijoittamisen ja varainhoitoon keskittyneen Fimin että Lähi-Tapiola-ryhmän pankkitoiminnat ja 2021 Fennian varainhoito- ja kiinteistösijoituspalvelut.
Ylihurula lähti toukokuussa 2022. S-pankki alkoi etsiä uutta johtajaa.
Laine-Tolonen aloittaa toimitusjohtajan työnsä pankeille otolliseen aikaan tuloksenteon näkökulmasta.
Pankit tekevät tuloksensa korkokatteella ja palvelumaksuilla, ja korkojen noustua suomalaiset pankit ovat raportoineet ennätystuloksista.
S-pankin liikevoitto kasvoi tammi–maaliskuussa vuodentakaisesta vertailukaudesta hulppeat 156 prosenttia 25,4 miljoonaan euroon liikevoiton. Korkokate oli 54,8 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 23 miljoonaa. Palkkiotuototkin kasvoivat vertailukaudesta 13 prosenttia, inflaatiota nopeammin.
S-pankki on monella mittarilla pikkupankki OP-ryhmään ja Nordeaan verrattuna. Talletusten ja lainojen määrä on 7– 8 miljardin luokkaa, kun esimerkiksi OP:lla on talletuksia 70 miljardin euron verran ja lainanantoa sadalla miljardilla.
S-pankilla on kuitenkin yksi selkeä kilpailuetu. Sen omistajalla on S-ryhmällä on 2,5 miljoonaa asiakasomistajaa ja S-pankilla on 3,2 miljoonaa asiakasta.
S-pankki pyrkii ohjaamaan kaikki S-ryhmän asiakasomistajat eli S-etukortin omistajat siirtämään ostohyvityksensä suoraan S-pankin tilille ja tarjoamaan asiakkailleen pankkipalveluja S-ryhmän noin tuhannessa myymälässä.
”Tavoite on miljoona aktiivista asiakasta, maksuttomat päivittäispalvelut kärkenä.”
S-pankki on kehittänyt erilaisia tapoja säästämisen aloittamisen helpottamiseksi.
”Minulla menee joka korttimaksusta euro säästämiseen”, Laine-Tolonen sanoo.
Kun bonukset voi siirtää rahastoon, se laskee säästämisen kynnystä, hän mainostaa.
”Yli puolet aloittaa näin ensi kertaa säästämisen, ja heistä yli puolet on naisia.”
Tunnelma tapaamisessa sähköistyy hetkeksi, kun aletaan puhua vakuudettomista kulutusluotoista eli käytännössä pikavipeistä.
Voisiko S-pankista tulla se hieman luotettavampi pikavippipankki?
”Rahoitamme asiakkaitamme jo nyt myöntämällä kulutusluottoja ja asuntolainoja. Meille myös tietenkin tärkeä toimia vastuullisesti myös luotonantajana”, Laine-Tolonen vastaa.
Enempää kulutusluottojen kasvumahdollisuuksista hän ei halua puhua.
Mutta onko S-pankki kasvanut jopa liian nopeasti rahkeisiinsa nähden?
Viime vuoden heinäkuussa pankki sai Finanssivalvonnalta (Fiva) päätöksen, jossa pankkia ohjeistettiin tunnistamaan tiettyjen asiakaskokonaisuuksien sääntelyn edellyttämällä tavalla. Kyse oli pankille muodostuvista riskeistä ja taloudellisten riippuvuussuhteiden tunnistamisesta.
Elokuussa 2022 Fiva määräsi S-pankille 60 000 euron rikemaksun laiminlyönneistä johdannaissopimuksia koskevassa raportoinnissa.
Muina viime vuoden murheina olivat erilaiset tietotekniikkaongelmat ja ennen kaikkea petostapaukset verkkopankissa.
Verkkopankkiin tunnistautumisessa oli huhti–elokuussa aukko, jota kautta rikolliset pääsivät muutaman sadan henkilön tileille siirtämään 1,2 miljoonaa euroa itselleen.
Poliisi pystyi palauttamaan varoista noin puoli miljoonaa, ja S-pankki kertoo korvanneensa menetykset asiakkaille.
”Se on hyvin valitettavaa. Pyydämme anteeksi. Olemme suhtautuneet tilanteeseen täällä hyvin vakavasti”, Laine-Tolonen sanoo.
Digitaalinen asiointi toimii hänen mukaansa nyt satunnaisia toimintahäiriöitä lukuun ottamatta normaalisti.
”Kaikissa digitaalisissa palveluissa on häiriötilanteita.”
Siirtymä kanta-asiakaskortin käyttäjästä S-mobiilisovelluspankin käyttäjäksi on sekin vielä vaikeaa.
Kerron, että esimerkiksi oma yritykseni sovelluksen käyttöönotossa loppui siihen, että asiakaspalvelu Sokoksessa oli jo kiinni, kun yritin käydä pakollisessa tunnistautumisessa avaamassa tiliä.
”20-vuotias poikani antoi saman palautteen”, Laine-Tolonen myöntää.
Töitä riittää. Osin ongelmat johtuvat lainsäädännön jähmeydestä, osin siitä, että S-pankki kasvaa markkinoita nopeammin, hän selittää.
”Kun olemme kasvaneet nopeasti, tehtävänäni on katsoa, että pystymme vastaamaan asiakkaiden toiveisiin. Heistä täytyy pitää parempaa huolta.”
Illansuussa Laine-Tolonen lähettää vielä perään sähköpostin.
Hän tarkentaa, mitä viime syksyn järjestelmähäiriössä tapahtui, ja haluaa vielä uudestaan kiteyttää, mitä on tullut S-pankkiin tekemään.
”Ymmärrän hyvin, että monia saattaa kiinnostaa, aionko laittaa kaiken uusiksi S-pankissa. Siihen vastaus on: en. Minun tehtävänäni on varmistaa, että jatkamme vahvaa kasvuamme ja strategiamme toteuttamista myös tulevina vuosina”, Laine-Tolonen kirjoittaa.
Kuka?
Pitkän linjan pankkijohtaja
S-pankin toimitusjohtaja Riikka Laine-Tolonen pankin pääkonttorissa Ässäkeskuksessa Helsingin Vallilassa.
Riikka Laine-Tolonen aloitti S-pankin toimitusjohtajana huhtikuussa 2023.
Vuosina 2021-2022 Danske Bankin henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Suomessa.
Vuosina 2019–2021 Danske Bankin vähittäispankin johtaja Suomessa.
Vuonna 2018 Nordean kehitystoiminnan johtaja.
Vuosina 2015–2018 Nordean pankkitoiminnan varajohtaja. Aiemmin vuodesta 1993 lukuisia eri tehtäviä pankissa.
