CBO: Liitto­valtion rahojen loppumiselle on merkittävä riski kesäkuussa, jos velka­kattoa ei nosteta

Yhdysvaltain kongressin budjettivirasto varoittaa, että liittovaltion rahat saattavat loppua kesäkuun alkupuolella, jos maan kongressi ei nosta velkakattoa.

Edustajainhuoneen puhemies Kevin McCarthy (vas.) ja presidentti Joe Biden keskustelivat velkakatosta tiistaina 9. toukokuuta.

Riski Yhdysvaltain liittovaltion rahojen loppumiselle kesäkuun kahden ensimmäisen viikon aikana on merkittävä, jos maan velkakattoa ei nosteta. Näin arvioi Yhdysvaltain kongressin budjettivirasto (CBO) perjantaina julkaisemassaan dokumentissa.

Puoluepoliittisesti sitoutumattoman budjettiviraston arvion mukaan on merkittävä riski siihen, että maan valtiovarainministeriön käytössä olevat resurssit loppuvat ennen kesäkuun puoliväliä.

Jos velkakattoa ei nosteta, liittovaltio joutuisi budjettiviraston mukaan lopulta viivästyttämään joidenkin toimintojensa kulujen maksamista, jättämään velkasitoumuksiaan maksamatta tai molempia.

Mikäli liittovaltion varat riittävätkin kesäkuun puolivälin yli, se pystyisi budjettiviraston mukaan luultavasti maksamaan laskunsa ainakin heinäkuun loppuun asti muun muassa neljännesvuosittaisten verotulojen avulla.

Velkakatto on nimensä mukaisesti raja sille, kuinka paljon Yhdysvallat saa ottaa velkaa. Velkakatto on nykyisin asetettu noin 31,4 biljoonaan eli 31 400 miljardiin Yhdysvaltain dollariin.

Yhdysvaltain velan määrä saavutti tämän rajan tammikuun puolivälin jälkeen. Maan valtionvarainministeriö kertoi silloin aloittavansa ”poikkeukselliset toimet” velvoitteidensa täyttämiseksi. Käytännössä se tarkoittaa kirjanpidollisia toimia, joilla liittovaltion varat yritetään saada riittämään mahdollisimman pitkään.

Ennen velkakaton nostamista tai jäädyttämistä liittovaltio ei saa laskea liikkeelle lisää velkaa.

Velkakaton nostaminen on poliittinen kysymys. Se on ollut viime vuosina yksi tasaisin väliajoin pinnalle nousevista kiistakapuloista demokraattien ja republikaanien välillä. Toistaiseksi puolueet ovat aina lopulta nostaneet velkakattoa ennen liittovaltion rahojen loppumista.

Presidentti Joe Bidenin ja kongressin edustajainhuoneen puhemiehen Kevin McCarthyn piti neuvotella velkakatosta perjantaina, mutta tapaamista siirrettiin torstaina ensi viikolle.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan tapaamisen siirtäminen kertoi siitä, että kaksikon avustajien väliset neuvottelut ovat edenneet, ja niille haluttiin antaa jatkoaikaa.

McCarthyn johtamat republikaanit haluavat The New York Timesin mukaan yhdistää velkakaton noston yhteyteen muun muassa merkittäviä kululeikkauksia ja presidentti Bidenin puhtaaseen energiaan liittyvien suunnitelmien vetämistä takaisin.

Demokraattipresidentti Biden taas haluaa edustajainhuoneessa enemmistössä olevien republikaanien hyväksyvän velkakaton noston ilman ylimääräisiä ehtoja, koska se tarkoittaisi vain kongressin jo hyväksymien kulujen maksamista, ei uusien kulujen hyväksymistä.

Mikäli osapuolet eivät pääse sopuun ja velkakattoa ei nosteta ajoissa, seuraukset olisivat todennäköisesti hyvin merkittäviä.

Valtiovarainministeri Janet Yellen sanoi Bloombergin mukaan perjantaina, että jos velkakattoa ei nosteta, joutuu Yhdysvallat jättämään joitain laskuja maksamatta, olivat ne sitten lainasitoumuksia tai sosiaaliturvamaksuja.

”Se on jotain, mitä Yhdysvallat ei ole tehnyt sitten vuoden 1789. Eikä meidän kannata aloittaa nyt”, Yellen sanoi Bloombergin mukaan.

Yhdysvaltain liittovaltion joukkolainamarkkinat ovat kansainvälisen rahoitusjärjestelmän perusta sekä keskuspankkien ja sijoittajien maailmanlaajuinen turvasatama.

Maan ajautuminen maksukyvyttömyyteen heijastuisi näin ollen luultavasti laajasti esimerkiksi arvopapereiden ja eri omaisuuserien hintoihin eri puolilla maailmaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita