Kartonkiyhtiö Metsä Board ja metsäyhtiö Stora Enso antoivat tulosvaroitukset jo huhtikuun puolivälissä, UPM vasta viime viikon lopulla.
Viesti oli kaikilla saman suuntainen: markkinat ovat heikentyneet nopeasti ja se tarkoittaa, että tulokset jäävät aiemmista ennusteista.
UPM:n varoitus oli tavallaan dramaattisin. Yhtiö varoitti, että sen tulos ei yllä ensimmäisellä vuosipuoliskolla viime vuoden tasolle, vaikka yhtiön uusi jättimäinen sellutehdas Uruguayssa on juuri käynnistynyt. Yhtiölle kuuluu myös noin 30 prosenttia maaliskuussa käynnistyneen Olkiluodon uuden ydinreaktorin sähköntuotannosta.
Viime vuoden vertailulukuja puolestaan heikensi kolme kuukautta kestänyt työtaistelu Suomen-tehtailla.
Sitä paitsi yhtiö oli julkistanut ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksensa vain runsaat kaksi viikkoa ennen tulosvaroitusta. Näkymien heikkeneminen oli siis kovin äkillistä.
Selitys on sellun hinta, joka on suorastaan romahtanut tänä vuonna. Se on hyvin suhdanneherkälle sellulle tyypillistä suhdanteen kääntyessä.
Sellumarkkinoilla tahdin on määrännyt viime vuosina Kiina, jonka kartongin ja paperituotteiden kysyntä on kasvanut. Lyhytkuituisen sellun hinta on vain kuukaudessa laskenut Kiinassa noin 600 dollarista noin 470 dollariin tonnilta eli yli 20 prosenttia. Vielä vuosi sitten hinta oli noin 800 dollaria.
Euroopan hinnat seuraavat yleensä Kiinan perässä.
Sellun halpeneminen iskee kaikkiin metsäjätteihin. Ne tekevät paljon niin sanottua markkinasellua, eli sellua jota ne eivät käytä itse muiden tuotteiden valmistamiseen vaan myyvät markkinoille.
Laskevalle sellumarkkinalle valmistuu nyt runsaasti uuttaa kapasiteettia. Sellumarkkina on globaali, joten Uruguayn tehdas voi vaikuttaa selluntuotantoon Suomessa asti. Eikä UPM:n tehdas ollut ainut.
Suomessakin Metsä Group käynnistää syksyllä Kemissä uuden sellujätin. Maailmalla on muitakin hankkeita.
Samaan aikaan kuitupuun hinta on Suomessa noussut voimakkaasti. Puusta ja erityisesti koivusta alkaa olla jopa pula, koska tuonti Venäjältä on loppunut kokonaan.
Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä arvioi HS:ssä huhtikuussa, että Itämeren alueella tehottomampia kuiduttavia tehtaita voi mennä kiinni, kun uutta kapasiteettia aukeaa.
Uudet tehtaat ovat valtavia ja käyttävät uusinta teknologiaa. Siksi ne ovat huipputehokkaita. UPM on moneen kertaan mainostanut, että Uruguayn-tehtaan tuotantokustannus on 280 dollaria tonnilta.
Suomessa kuitupuu on huomattavasti kalliimpaa kuin viljelty eukalyptus, joten kustannuksetkin ovat korkeammat.
Jos Hämälän ennuste pitää paikkansa, mitä nämä suljettavat laitokset olisivat? Sitä on vaikea sanoa. Tehtaiden suhteellisista kustannuseroista ei ole tietoa, ja punnintaan liittyy aina myös strategisia valintoja.
Kaikkein tehokkaimpia ja parhaassa turvassa lienevät kartonki- tai paperikoneiden vieressä olevat sellutehtaat, koska sellu kulkee niistä usein märkänä putkea pitkin suoraan jatkojalostukseen. Sellun kuivatus ja kuljetukset jäävät pois laskuista.
UPM:llä on Suomessa ylipäätään vain kolme isoa sellutehdasta: Kymi, Kaukaa ja Pietarsaari. Niiden kohtalo tullee punnittavaksi siinä vaiheessa, kun joku tehtaista vaatii taas suurempaa investointia. Kymin ja Kaukaan vieressä on yhtiön oma paperitehdas ja muita toimintoja. Pietarsaaressa vieressä on Billerudin omistama paperitehdas.
UPM tuottaa Suomen metsäjäteistä ainoana enää merkittäviä määriä painopaperia. Sen kysyntä laskee koko ajan ja hinnat ovat taas pudonneet vajaan vuoden kestäneen paremman jakson jälkeen.
Paperikoneita yhtiö on sulkenut viimeksi Saksassa ja Itävallassa, mutta ennen pitkää leikkaukset osunevat taas myös Suomen-koneisiin.
Vanerituotannossa yhtiö on jo ilmoittanut muutosneuvotteluista väen vähentämiseksi.
Stora Ensolla esimerkiksi Imatran-, Varkauden- ja Oulun-tehtaat ovat integraatteja, joissa sellua tuotetaan ennen kaikkea vieressä olevan kartonkitehtaan tarpeisiin. Integraatit ovat yhtiön ydintä.
Tänä vuonna tuotannossa nähdään seisokkeja ja väkeä on myös lomautettuna suhdanteen pohjan yli.
Yhtiöllä on kuitenkin Suomessa myös erillisiä sellutehtaita, Uimaharjussa sijaitseva Enocell ja Kotkan Sunila. Enocell herättää ehkä eniten epäilyksiä, sillä tehtaan linjat käännettiin kymmenisen vuotta sitten tuottamaan viskoosin raaka-aineena käytettävää liukosellua. Vuonna 2019 yhtiö jopa investoi yli 50 miljoonaa euroa uuteen liukosellulinjaan.
Tuotantosuunnan muutosta perusteltiin muun muassa kilpailukyvyn parantamisella.
Kaksi vuotta sitten liukosellun tuotanto kuitenkin lopetettiin ja Enocell siirtyi takaisin tavalliseen selluun. Päätökseen saattoi vaikuttaa se, että liukosellu myytiin Kiinan uiguurialueiden viskoositehtaille, joihin liitettiin sekä ihmisoikeus- että ympäristöongelmia.
On kysymysmerkki, miten kannattavaa tavallisen sellun tuotanto Enocellissä voi olla, kun sellun hinta on pudonnut alas viime vuoden huipputasoilta ja kuitupuun hinta on korkeuksissa.
Kotkan Sunilassakaan ei ole suuressa mitassa muuta kuin sellutuotantoa – ainakaan vielä. Siellä Stora Enso on tuottanut sellun jäteliemestä erikoiskuivaa ligniiniä, josta kaavaillaan muun muassa sähköautojen akkuihin anodimateriaali lignodea. Yhtiö päättää vuoden loppuun mennessä, onko siinä potentiaalia todella suuren luokan liiketoimintaan. Ensimmäinen lignode-tehdas voisi nousta Sunilaan.
Paperitehtaista Stora Ensolla on jäljellä Suomessa enää Anjalan-tehdas. Muut tehtaat on myyty tai muunnettu kartonkilaaduille. Anjalan-tehtaan toisen koneen sulkemisesta on käynnissä muutosneuvottelut ja voisi kuvitella, että viimeisenkin koneen kohtalo on sinetöity.
Voi silti olla, että metsäyhtiöt surffaavat tämän suhdannenotkon yli ilman suurempia myllerryksiä ja tuotantoa säädetään lomautuksilla, kun odotetaan asiakkaiden varastojen purkautumista ja kysynnän elpymistä.
Mikään ei viittaa siihen, että kysyntä olisi kovin pitkäksi aikaa hyytynyt, vaan sellua ja kartonkia tarvitaan jatkossakin. Havusellupuolella Kanadan tuottajilla on kaiken lisäksi monenlaisia ongelmia muun muassa metsätuhojen vuoksi. Sekin tukee pohjoismaisten yhtiöiden markkinoita.
Ja vaikka metsäjättien tulokset tänä vuonna heikkenevät, viime vuosi oli kaikilla metsäyhtiöillä ennätysmäisen hyvä. Siitä on varaa vähän pudotakin.
Oikaisu kello 9.15: Anjalan-tehtaan koneen sulkemisesta käydään vasta neuvotteluja. Konetta ei ole vielä suljettu.
