Pitkän linjan talousvaikuttajan Björn Wahlroosin aikakausi Sammon johdossa päättyi. Sampo piti keskiviikkona yhtiökokouksensa, ja Wahlroos astui sivuun yhtiön hallituksen puheenjohtajan paikalta.
Samalla päättyy yksi aikakausi, kun 70-vuotias talousammattilainen siirtyy eläkkeelle merkittävistä luottamustoimistaan.
Sampo on Wahlroosin mukaan muuttunut matkan varrella reippaasti. Se lähti liikkeelle vakuutusyhtiö Sammon ja valtion Postipankin juurilta. Menestys oli ollut hänen mukaansa hyvin keskinkertaista.
”Kaikki ystäväni tietävät, että kun sanon keskinkertainen, niin se tarkoittaa huonoa”, Wahlroos totesi ennen yhtiökokousta osakkaille ja medialle järjestetyssä haastattelutilaisuudessa.
Sampo osti vahinkovakuutusyhtiö Ifin, ja myös Suomen vahinkovakuutusliiketoiminta yhdistettiin siihen. Wahlroosin mukaan diili on yksi parhaista yrityskaupoista, joita Suomessa on tehty.
Wahlroos sanoo, ettei hän ole koskaan tehnyt yhtä hyvää kauppaa, eikä enää tule tekemäänkään. Huono diili ei ollut tosin sekään, kun Sampo myi pankkiliiketoimintansa eli silloisen Sampo Pankin tanskalaiselle Danske Bankille juuri ennen finanssikriisiä neljällä miljardilla eurolla.
Hänen mukaansa kyse oli tarjouksesta, josta ei voinut kieltäytyä.
”Mitään hevosenpäätä en löytänyt sängystäni”, hän toteaa viitaten Kummisetä-elokuviin.
Wahlroosin ura lähti aikanaan liikkeelle yliopistomaailmasta.
Kauppatieteiden tohtori toimi kansantaloustieteen professorina 1970- ja 1980-luvulla kauppakorkeakoulu Hankenissa. Lisäksi hän toimi vierailevana apulaisprofessorina Yhdysvalloissa Brownin ja Northwesternin yliopistoissa.
Wahlroos siirtyi yliopistosta yritysmaailmaan. Hän siirtyi Suomen Yhdyspankkiin ja päätyi lopulta sen varatoimitusjohtajaksi 1980–1990-lukujen taitteessa.
Investointipankki Mandatumin Wahlroos perusti 1990-luvun alussa.
Investointipankki toimi neuvonantajana monissa 1990-luvun yrityskaupoissa ja -järjestelyissä, joissa Suomen talouselämän rakenteet järjesteltiin laman ja pääomamarkkinoiden vapautumisen jälkeen uuteen kuvioon. Mandatumin osakkaat, muutkin kuin Wahlroos, vaurastuivat.
Wahlroos haluttiin 2000-luvun alussa johtamaan Sampo-Leoniaa, joka oli synnytetty vakuutusyhtiö Sammon ja valtion Postipankin fuusiossa.
Toimitusjohtajasopimukseen kuului, että Mandatum yhdistettiin osaksi yhtiötä ja Wahlroos sai maksuksi pari prosenttia Sammon osakkeista.
Nämä osakkeet tekivät hänestä lopulta upporikkaan, kun onnistuneet yrityskaupat ja yritysjohtaminen paisuttivat Sammon arvoa. Siinä sivussa hyötyi myös muun muassa Suomen valtio, joka omisti ison siivun Sammosta.
Wahlroos jäi Sammon konsernijohtajan tehtävästä eläkkeelle vuonna 2009.
Vaikka muodollisesti eläkepäivät koittivat, on aktiivinen rooli Sammon ja UPM:n hallituksissa käynyt työstä. Eläkepäiviensä aikana hän on toiminut sekä UPM:n että Sammon hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi hän toimi Nordean hallituksen puheenjohtajana vuosina 2011–2019.
UPM:n pesti päättyi aiemmin tänä keväänä, ja Wahlroosin saappaisiin astui Henrik Ehrnrooth. Sammossa hänen seuraajakseen tulee Antti Mäkinen.
Ennen yhtiökokousta Mäkinen totesi HS:lle olevansa hyvin motivoitunut uudesta tehtävästä. Hän sanoo, ettei odota tehtävää innokkaana vaan pikemminkin motivoituneena, sillä kyse on kuitenkin työstä.
Antti Mäkinen astuu Björn Wahlroosin saappaisiin Sammossa.
Kun Wahlroos aikanaan siirtyi Sampoon, hän suunnitteli pysyvänsä yhtiössä noin 3–5 vuotta.
”Se oli nuoren miehen typerää puhetta.”
Ura yhtiössä venähti kuitenkin 23 vuoden mittaiseksi. Hänen mukaansa ne vuodet olivat fantastisia vuosia.
Nyt hänen tiensä Sammossa on tullut päätökseen.
Wahlroosin mukaan eron hetki on aina hieman haikea ja siihen kuuluu mollin sävyjä. Hän kuitenkin toteaa, että ero on yleensä aina iloinen asia, sillä eroon liittyy uudistaminen ja luova tuho.
”Ero merkitsee aina uutta ja useimmiten parempaa.”
Wahlroosin viimeiseksi suureksi peliliikkeeksi jäi Sammon tytäryhtiö Mandatumin irrottaminen itsenäiseksi pörssiyhtiökseen. Päätös asiasta tehtiin maaliskuun lopulla.
Wahlroos kommentoi maaliskuussa HS:lle, että listautuminen näyttäytyi pidempään jo todennäköisimmältä vaihtoehdolta.
Mandatumia yritettiin myydä, mutta lopulta ratkaisuksi jäi pörssiin listautuminen.
Peter Nyman (vas.) haastatteli ennen yhtiökokouksen alkua Björn Wahlroosia. Myös yleisö sai esittää kysymyksiä Wahlroosille.
Yli 2 100 ihmistä oli etukäteen ilmoittanut saapuvansa Sammon yhtiökokoukseen. Euroclearin mukaan huhtikuun lopussa yhtiöllä oli yhteensä yli 205 000 osakkeenomistajaa.
Ennen yhtiökokouksen alkua kokousta seuraamaan tullut yleisö ja osakkaat saivat esittää kysymyksiä lavalle nousseelle Wahlroosille.
Eräs paikalla olijoista kysyi, pyrkiikö tämä joskus presidentiksi. Kommentti saa yleisön taputtamaan ja Wahlroosin naureskelemaan.
Sataprosenttista kieltävää vastausta ei kuultu, mutta viesti oli selkeä.
”Kukaan tervejärkinen ihminen ei asu Tamminiemessä. ”
Tamminiemi toimi aikoinaan Urho Kekkosen virka-asuntona, mutta nykyisin tasavallan presidentin virka-asunto on Mäntyniemessä.
Poliittisia näkemyksiä Wahlroosilla kuitenkin piisaa. Niitä hän avasi keskiviikkona sekä yhtiökokousta edeltäneessä haastattelussa että yhtiökokouksen avauspuheessaan. Wahlroosin mukaan sekä työttömyysturvan uudistaminen että verotuksen keventäminen ovat välttämättömiä toimia Suomelle. Hänen mukaansa ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulisi merkittävästi porrastaa ja lyhentää.
Wahlroosin mukaan julkisen talouden alijäämä on oire ja seuraus huonosta talouskasvusta. Hänen mukaansa kasvuun on panostettava, mikä tarkoittaa panostamista yrittäjiin.
”Olen ollut hirveästi äänessä, mutta kukaan ei ole kuunnellut”, Wahlroos kommentoi asemaansa yhteiskunnallisena keskustelijana.
Wahlroos suhtautuu yllättävänkin vaatimattomasti rooliinsa Sammossa ja totesi, että yhtiön johtaminen ei ole yhden miehen show’ta.
Tekisikö hän jotain toisin urallaan?
Ei. Yhtään yksittäistä suurta harmittavaa diiliä ei tule hänen mieleensä.
”Jotenkin elämä on kohdellut minua aika hyvin.”
Lähteenä käytetty Sammon verkkosivuja.
Oikaisu 17.5.2023 kello 22.01: Wahlroos viittasi Kummisetä-viittauksellaan Danske Bankiin eikä Ifiin, kuten jutussa virheellisesti aluksi väitettiin.
