Yhdysvalloissa kiistellään jälleen valtionvelan enimmäismäärästä eli velkakatosta.
Jos kongressi ei anna lupaa velkakaton kohottamiseen, maailman suurin kansantalous vajoaa maksukyvyttömyyteen. Seuraukset olisivat arvaamattomat, koska vastaavaa ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin.
Sen sijaan vastaavaa kiistaa on republikaanien ja demokraattien välillä käyty kymmeniä kertoja, mutta lopulta kongressi on aina suostunut valtionvelan enimmäismäärän kasvattamiseen.
Kiista on kaikesta huolimatta vakava. Presidentti Joe Biden on perunut sanomalehti Financial Timesin mukaan ulkomaanmatkojaan osallistuakseen kiistan sovitteluun.
Hän on myös yrittänyt rauhoitella kansalaisia ja markkinoita.
”Tämä valtio ei ole koskaan laiminlyönyt velkojaan eikä tule koskaan laiminlyömään”, presidentti Biden sanoi viime viikolla lehdistötilaisuudessa Valkoisessa talossa.
Yhdysvaltojen liittovaltion velan enimmäismäärä on 31 400 miljardia dollaria. Pelivaraa on verraten vähän, sillä valtiovarainministeriö arvioi rahojen loppuvan jo kesäkuun alussa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Päivi Puonti uskoo, että sovinto saadaan aikaan, koska niin se on saatu aina menneisyydessäkin.
”Maksukyvyttömyys olisi poikkeuksellinen, sillä se olisi vapaaehtoinen. Yhdysvalloilla ei ole mitään vaikeuksia saada rahoitusta markkinoilla. Jos kongressi päättäisi olla kasvattamatta liittovaltion velan enimmäismäärää, se ei pysty maksamaan lainojensa erääntyviä korkoja eikä liittovaltion työntekijöiden palkkoja.”
Yleensä valtioiden maksumaksukyvyttömyys johtuu siitä, että rahoittajat eivät suostu antamaan lainaa siedettävillä ehdoilla. Tällöin velallinen joutuu pakon edessä lyömään laimin erääntyvät korot ja lyhennykset.
”Maksukyvyttömyydestä seuraisi liittovaltion varainhankinnan kallistuminen ja luottoluokituksen heikkeneminen. Tämä johtaisi myös yhdysvaltalaisten yritysten rahoituksen kallistumiseen, mikä heijastuisi talouteen laajasti.”
Kiistaa velkakaton kohottamisesta Puonti pitää erikoisena, koska se on toistunut niin monta kertaa.
”Yhdysvalloista puuttuu pitkän ajan suunnitelma liittovaltion tulojen ja menojen tasapainottamisesta. Veronkiristykset ovat poliittisesti mahdottomia, joten vaihtoehtoja on kaksi: rahoittaa kasvaneita menoja ottamalla lisää lainaa tai supistaa merkittävästi menoja.”
Finanssiyhtiö Nordea pääanalyytikko Jan von Gerich pitää varmana, että velkakattoa nostetaan. Kysymys on vain siitä, millaisen ”rumban” seurauksena.
”On jännittävää seurata, nostetaanko velkakattoa viime hetkillä ennen liittovaltion rahojen loppumista vai vähän sen jälkeen, kun rahat ovat loppuneet.”
Valtiovarainministeri Janet Yellen ei ole toistaiseksi halunnut ottaa kantaa, mitkä maksut pannaan etusijalle, jos kongressi ei suostu velkakattoa nostamaan. Vuonna 2013 liittovaltion lainojen korkomaksut olisivat olleet etusijalla.
”Poliittisesti olisi tietenkin vaikeaa, jos valtiovarainministeriö päättäisi maksaa korkoja ulkomaisille sijoittajille, mutta jättäisi työntekijöiden palkkoja ja eläkkeitä maksamatta”, von Gerich sanoo.
””Luottohanat sulkeutuisivat ja osakkeet romahtaisivat.”
Taloudelliset vahingot olisivat hänen mukaansa pienemmät, jos korkojen maksaminen asetettaisiin etusijalle. Tällöin vältettäisiin maksuhäiriö maailman tärkeimmässä rahoitusmarkkinoiden turvasatamassa.
Vahinkojen näkökulmasta ratkaisevaa on, kuinka pitkään liittovaltio olisi maksukyvytön. Jos maksukyvyttömyys kestäisi useita kuukausia, bruttokansantuote saattaisi eri arvioiden mukaan supistua yli viisi prosenttia. Se olisi valtava kolaus.
Liittovaltion joukkolainojen korkojen merkittävä kohoaminen aiheuttaisi laaja-alaista sekasortoa, koska sijoittajat pitävät niitä maailman turvallisimpina. Riskittömän koron määrittelyssä nojataan pitkään siihen, mikä sijoittajien tuottovaatimus Yhdysvaltojen kymmenen vuoden joukkolainoille.
”Lähes varmaa on, että pitkäaikaisen maksukyvyttömyyden seurauksena joukkolainamarkkinat menisivät täysin sekaisin, luottohanat sulkeutuisivat ja osakkeet romahtaisivat. Sijoittajat vetäisivät todennäköisesti valtavia määriä pääomaa pois Yhdysvalloista, minkä seurauksena dollari heikkenisi merkittävästi.”
Yhdysvaltojen dollari on maailmantalouden tärkein valuutta.
