Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksen vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen kritisoi Energiavirastoa Vattenfallin tapauksen vuoksi. Vehviläinen on erikoistunut sähkömarkkinoiden tutkimiseen.
Hänen mukaansa valvontajärjestelmien pitäisi huomata poikkeamat kysyntä- ja tarjontamäärissä nopeasti, vaikka kyse olisi yksittäisistä tapauksista.
Hänen mukaansa sähkön kohdalla luotetaan liikaa siihen, että markkinat toimivat. Valvonta on hänen mukaansa aliresursoitua.
Aiemmin perjantaina uutisoitiin, että Energiavirasto tutkii, onko Vattenfall syyllistynyt markkinoiden hintojen manipulointiin.
Vattenfall on Ylen mukaan ostanut markkinoilta vähemmän sähköä kuin olisi tarvinnut tai tarjonnut markkinoille vähemmän sähköä kuin se olisi voinut tarjota. Mahdolliset rikkomukset ovat tapahtuneet vuoden 2022 aikana. Kyse on kolmesta eri kerrasta touko- ja lokakuun välillä.
Vattenfall sanoo tiedotteessaan, että kyse on hallinnollisesta virheestä, ei tahallisesta markkinoiden manipulaatiosta. Yhtiö ei kommentoi asiaa tässä vaiheessa enempää.
Vattenfall kertoi itse virheistään Energiavirastolle. Tapauksesta herää kuitenkin kysymys, onko mahdollista, että mahdolliset markkinamanipulaatiot eivät tulisi aina ilmi.
Iivo Vehviläinen
Olisiko Energiavirasto saanut Vattenfallin mahdolliset rikkomukset selville ellei yhtiö olisi itse kertonut asiasta?
Energiaviraston markkinat-yksikön johtaja Antti Paanasen mukaan asiaa ei voida tietää varmaksi. Vattenfallin ilmoitus tuli niin nopeasti, ettei Energiavirasto ehtinyt saada tietoa siitä muita reittejään pitkin.
Paanasen mukaan dataa analysoidaan jälkikäteen eli reaaliaikaista seurantaa ei tehdä. Energiaviraston markkinavalvonnassa on neljä henkilöä töissä, ja analysoitavaa dataa on paljon.
Paanasen mukaan suuret poikkeamat havaitaan lähes välittömästi.
”Jos jollekin yksittäiselle tunnille tarjous on jäänyt tekemättä niin sen huomaa heti”, Paananen sanoo.
Sen sijaan epäilyttävien tapausten havaitsemiseen menee pidempi aika.
Iivo Vehviläisen mukaa Vattenfallin tapauksen tyyppisiä asioita pitäisi pystyä valvomaan automaattisesti. Hän ei jaksa uskoa, että dataa analysoitaisiin viikkojen tai kuukausien jälkeen poikkeamista siten, että niistä tultaisiin viisaammiksi.
Vehviläinen toteaa, että markkinoilla on tietyllä tapaa kannustin manipuloida hintaa, sillä yhtiöt voivat hyötyä siitä.
”Olen pitänyt markkinoiden manipulointia hyvin epätodennäköisenä, koska siitä pitäisi jäädä heti kiinni”, Vehviläinen toteaa.
Lisäksi mahdollinen maksimirangaistus on tuntuva. Markkinoiden hintamanipulaatioista voi seurata se, että yhtiö joutuisi maksamaan kymmenen prosenttia liikevaihdostaan sen vuoden osalta, jolloin rikkomus on tapahtunut.
Energiaviraston tehtävänä on muun muassa valvoa sähkömarkkinoita.
Energiavirastolla on useita eri reittejä, joiden avulla se tarkkailee sähkömarkkinoiden mahdollista manipulaatiota. Sähköpörsseillä, kuten Nord Poolilla, on omat valvontayksikkönsä, jotka käyvät läpi poikkeavia tarjouksia.
”Jos he huomaavat, että jokin [yhtiö] on antanut poikkeavan tarjouksen, joka ei vastaa normaalia tarjouskäyttäytymistä ja jolloin kyseessä voisi olla lainsäädännön rikkomus, niin heillä on velvollisuus ilmoittaa Energiavirastolle”, Paananen kertoo.
Lisäksi EU:n energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto Acer tarkkailee asiaa. Energiavirasto käy myös itse dataa läpi ja pyrkii tunnistamaan poikkeavuuksia tarjouksissa.
Näiden lisäksi toimijat voivat itse kertoa virheestään tai ilmiantaa kilpailijan.
Viime vuoden toukokuussa Vattenfallin ilmoittama määrä heitti yhteensä 2 000 megawattituntia.
Onko kyse suuresta vai pienestä määrästä?
Asiaa ei pysty sanomaan suoraan sähkön määrän perusteella, sanoo Paananen.
Samansuuruinen virhe voi olla toisessa markkinatilanteessa kriittinen ja aiheuttaa suurenkin vaikutuksen markkinoilla. Toisessa tilanteessa vaikutus markkinoihin voi olla pienempi.
Vehviläinen on samoilla linjoilla.
Vattenfallin virheet vaikuttavat koko alaan.
Myös muut yhtiöt ovat voineet hyötyä siitä, että Vattenfall on ilmoittanut sähköpörssiin virheellisiä tietoja. Samalla se on saattanut näkyä pörssisähköä ostaville kuluttajille kalliimpana sähkön hintana.
Virheellinen ilmoitus on saattanut johtaa myös siihen, että yhtiölle itselleen on koitunut haittaa vääristä määristä, Paananen muistuttaa. On myös mahdollista, että virheellisten ilmoitusten vuoksi kuluttajat saavat pörssisähköä todellista markkinahintaa halvemmalla.
Asian selvittäminen on kesken, joten Vattenfallin virheiden vaikutusta sähkön hintaan ei vielä tässä vaiheessa osata sanoa.
