Suomen tulevan hallituksen käsissä on yksi kuumimmista kysymyksistä, joita Säätytalon hallitusneuvotteluissa ennen pitkää joudutaan kohtaamaan.
Mitä tehdään jakeluvelvoitteelle?
Jakeluvelvoite on kuivakka termi, johon kytkeytyy isoja asioita aina kotitalouksien varoista ihmiskunnan tulevaisuuteen.
Energiaviraston johtava asiantuntija Mari Tenhovirta, miten selittäisit selkosuomella käsitteen jakeluvelvoite?
”Että polttoaineiden jakelijoiden pitää jaella tietty osuus uusiutuvaa polttoainetta.”
Sukelletaan vielä syvemmälle.
Mitä jakeluvelvoite tarkoittaa?
Nykyinen liikenteemme on riippuvainen maan uumenista pumpattavasta öljystä. Se tuottaa päästöjä ja loppuu joskus.
Vuonna 2008 Suomi määritteli laissa jakeluvelvoitteen, joka ohjaa uusiutuviin polttoaineisiin. Vaihtoehtona ovat esimerkiksi jätteistä tehdyt biokaasut. Siksi joulukinkun rasvatkin kannustetaan kierrättämään.
Velvoite patistaa polttoaineita jakelevia yrityksiä kasvattamaan uusiutuvien osuutta. Velvoite on prosenttiluku. Se kuvaa, mikä on vuosittain pienin sallittu osuus uusiutuvaa polttoainetta.
Teboil laiminlöi velvoitteen vuonna 2021. Se sai seuraamusmaksun, jonka suuruus ei ole Energiaviraston mukaan julkista tietoa.
Miten suuri velvoite on?
Tänä vuonna velvoite on 13,5 prosenttia.
Se on poikkeuksellisen vähän, sillä sitä alennettiin väliaikaisesti Venäjän aloittaman hyökkäyssodan takia. Venäjä on suuri öljyntuottaja, ja sodan epäsuorana seurauksena energiakriisi iski suomalaisiin.
Ensi vuonna velvoite pomppaa 28 prosenttiin, ellei Säätytalolla toisin päätetä.
”Kaksi vuotta sitä on laskettu. Nyt meille on tulossa suuri harppaus, että saamme kiinni päästövähenemän. Jos niin ei tehdä, ne vähenemät pitää keksiä muualta. Muuten tulee EU:sta sanktiota”, Tenhovirta kertoo.
Onko nyt yhdessä litrassa polttoainetta velvoitteen verran uusiutuvia aineita?
Ei.
Esimerkiksi 28 prosentin velvoite ei tarkoita, että pumpulta tankattavassa dieselissä tai bensiinissä olisi noin neljäsosa vaikkapa ”joulukinkkua”.
Velvoite toteutuu laskennallisesti eri puroista, mutta jopa 85 prosenttia siitä täytetään dieselillä.
Dieselöljyä voi muokata helpommin kuin bensiiniä. Esimerkiksi Neste myy jo tähteistä tehtyä Neste MY -dieseliä. Siksi velvoitteeseen tehtävät muutokset tuntuvat eniten dieselin hinnassa. Suomen henkilöautokannasta runsas neljännes on dieseleitä.
Jakeluvelvoitetta on kutsuttu sekoitevelvoitteeksi, mutta se sana vain sekoittaa pasmat.
”Jakelu sanana kuvaa asiaa paremmin”, Tenhovirta sanoo.
Hänen mukaansa vaikkapa bensiinimoottoreihin ei teknisistä syistä sopisi polttoaine, jossa olisi velvoiteprosentin mukainen määrä uusiutuvaa polttoainetta. Suomessa tyypillisimpiin bensiinilaatuihin lisätään nyt 5–10 prosenttia etanolia, mutta sitä suurempi määrä on riski moottorille. Siksi etanolin osuutta ei voi kasvattaa bensiinissä vaikkapa 28:aan.
Keitä velvoite koskee?
Suomessa velvoite koskee 21:tä yritystä.
Suurista yrityksistä mukana ovat Neste, Teboil, Gasum ja Neot. Jälkimmäinen vastaa yhdessä ABC:n, Shellin ja ST1:n polttoainehankinnoista.
Lisäksi 17 yritystä on mukana vapaaehtoisesti. Ne ovat kaikki biokaasulaitoksia.
Miksi kukaan lähtisi vapaaehtoisesti säänneltäväksi? Taustalla on kaupankäynti.
Jos pieni biokaasulaitos ylittää velvoitetasonsa, rajojen kanssa kipuileva isompi yritys voi ostaa siltä ylijäämän. Tämän monimutkaisen polttoainealan ”anekaupan” kautta päästään jakeluvelvoitteeseen.
Miksi velvoite on esillä juuri nyt?
Hallitusneuvotteluissa oleva perussuomalaiset vastustaa jakeluvelvoitetta – tai ainakin haluaa alentaa sitä.
Perussuomalaiset ovat panneet merkille energiapoliittisen täyskäännöksen Ruotsissa, jossa jakeluvelvoite aiotaan laskea minimiin.
Velvoitteen lasku vetoaisi puolueen äänestäjiin, sillä polttoaineen hinta todennäköisesti laskisi. Ruotsissa dieselin hinta voisi väitetysti pudota jopa puoli euroa.
Suomessa ammattiliikenteen etuja valvovat liitotkin kannattavat velvoitteen laskua. Etenkin raskas liikenne käyttää dieseliä, joten alan yrityksille sen litrahinta on tärkeä.
Velvoitteen nosto 28 prosenttiin nostaisi dieselin hintaa. Syynä on se, että uusiutuvien polttoaineiden tuotanto on kallista, mikä heijastuu pumppuhintoihin.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvotteluihin toimittamassa materiaalissa arvioidaan, että ensi vuonna dieselin reaalinen litrahinta nousisi noin 15 senttiä velvoitekirin takia.
Mitkä seikat puoltavat jakeluvelvoitteen olemassaoloa?
Jakeluvelvoite edistää useita Suomen ja EU:n tavoitteita kohti kestävämpää tulevaisuutta. EU voi myös jakaa sanktioita yhteisistä tavoitteista lipsumisesta.
”Jokaisen olisi hyvä tehdä oma osuutensa päästötavoitteisiin pääsemisen kannalta. Ilmastonmuutostahan tässä yritetään hillitä”, Tenhovirta sanoo.
Ministeriöstä hallitusneuvottelijoille välitetyssä materiaalissa muistutetaan, että jakeluvelvoitteen alentamisen vaikutus pumppuhintaan on ”epäsuora ja epävarma”.
Autoilijan lompakossa tuntuvat enemmän korkea verotus sekä raakaöljyn hinta. Polttoaineiden litrahinnasta karkeasti noin puolet on veroja, kertoo Autoalan tiedotuskeskus.
Fossiilisten polttoaineiden käytön kurittaminen kannustaa luomaan Suomeen uudenlaista teollisuutta. Nykysuunta myös vähentää riippuvuutta kansainvälisistä polttoaineen tuotantoketjuista.
Autojen sähköistyminenkin on alkanut lupaavasti, joten bensan ja dieselin renessanssi voisi pysäyttää kehityksen.
Miten viranomaiset seuraavat velvoitteen toteutumista?
Suomessa jakeluvelvoitteen toteutumista seuraa Energiavirasto.
Käytännössä kyseessä on sangen koruton prosessi: yritykset lähettävät maaliskuussa virastoon Excel-taulukon.
Lue lisää: St1:n Anttonen haluaisi leikata jakeluvelvoitetta ja käyttää rahoja hiilensidontaan
Lue lisää: Ilmastopolitiikan tulee olla ennustettavaa ja johdonmukaista
Lue lisää: Hallitus päätti alentaa polttoaineen jakeluvelvoitetta, laskelmia arvosteltu
