Bryssel
Suomessa on ollut tapana mennä siilipuolustukseen, kun EU-komissiolta tulee metsiä koskevia lakiehdotuksia, ja vedota siihen, että metsät kuuluvat kansalliseen päätösvaltaan.
Sen argumentin taakse ei kannata mennä, sanoo Kaisu Karvala, Metsäteollisuus ry:n Brysselin-toimiston johtaja. Seuraavakin komissio keskittyy energiaan ja vihreään siirtymään, ja niihin liittyvät lakiesitykset koskettavat myös metsiä, halusi Suomi sitä tai ei.
”Me haluamme olla osa keskustelua. Jos sanomme, etteivät metsät kuulu EU:n kompetenssiin, me suljemme itseltämme vaikutusmahdollisuuden.”
Metsäteollisuus tuli paikan päälle Brysseliin vasta tämän vuoden helmikuussa perustamalla toimiston ja rekrytoimalla Bryssel-konkari Karvalan. Sitä ennen alan edunvalvonta eli lobbaus hoidettiin Suomesta.
”Sen olen nyt nähnyt, että Metsäteollisuudella on täällä mieletön verkosto, ja edunvalvonta on ollut hyvin hoidettua, talossa on tietotaitoa. Tarvittiin ehkä tällainen leveämmän pensselin heiluttaja myymään alan tarinaa”, Karvala sanoo.
”Olin silti yllättynyt, kun headhunter soitti, koska olen koko urani ollut teknologiapuolella.”
Kaisu Karvala, 52, tuli Brysseliin vuonna 1996 ensin meppi Reino Paasilinnan (sd) avustajaksi ja siirtyi siitä vastaamaan ensin Soneran ja sitten Telian yhteiskuntasuhteista. Hän ollut myös Rovion viestintäjohtajana, konsulttiyritys Fipran päästrategina ja viimeksi Access Partnership -konsulttiyhtiössä.
””Täällä on hirveästi melua, josta pitää erottua.”
Karvala haluaisi kääntää keskustelun siihen, mitä ratkaisuja metsäteollisuudella on tarjottavana, kun nyt ala tuntuu EU-puheessa olevan enemmän ongelma.
”Metsäteollisuus on osannut viestiä asiansa, mutta täällä ei ole oikein haluttu kuunnella. Komissio on tällä kaudella ollut hyvin poliittinen, eikä parlamentissa ole aiemmilla kausilla ollut niin paljon ideologialtaan ehdottomia nuoria edustajia kuin nyt.”
Tällä kaudella komissiosta on tullut paljon suoraan metsäteollisuuden toimintaympäristöön liittyviä lakiesityksiä. Laaja Fit for 55 -paketti sisältää muun muassa hiilinieluja ja uusiutuvaa energiaa koskevat lakiesitykset.
””Ehkä tulee vähän malttia.”
EU haluaa lisäksi estää metsäkatoa ja ennallistaa luontoa. Sijoituskohteiden ympäristöluokittelussa eli taksonomiassa määritellään, mikä on kestävää metsänhoitoa. Pakkaus- ja pakkausjäteasetus pyrkii vähentämään jätettä eikä osoita ymmärrystä kierrätettäville paperipohjaisille pakkauksille.
”Nyt meillä on koko laiva käännetty seuraavan komission viisivuotiskauteen. Suomen hallitusneuvottelut ovat historiallisen hyvään aikaan komission ohjelmaan vaikuttamisen kannalta. Siinä pitää vaikuttaa komission lisäksi myös EU-parlamentin poliittisiin ryhmiin”, Karvala sanoo.
Ja mitä lobbari arvioi olevan syksyllä 2024 aloittavan komission ohjelmassa?
”Energia, energia ja energia. Se ja ympäristö eivät lainsäädännön aiheina häviä mihinkään. Ehkä tulee vähän malttia, sillä nyt on tullut paljon lainsäädäntöä, jonka toimeenpano vielä kestää.”
Karvalalle on annettu tehtäväksi myös parantaa kansainvälisiä verkostoja ja hakea kontakteja isoista maista, joita Suomi tarvitsee tuekseen, kun jäsenmaat käsittelevät komissiosta tulevia lakiesityksiä. Yleensä metsään liittyvissä esityksissä kavereina ovat Ruotsi ja Baltian maat, mutta vaikutusvallan takia piirin pitäisi olla laajempi.
Karvala odottelee nyt, että läheltä EU-aluetta vuokratun toimiston remontti valmistuisi ja hän pääsisi toteuttamaan ideansa eli avaamaan pysyvän näyttelytilan, jossa on esillä suomalaisen metsäteollisuuden innovaatioita.
Remontti on tietenkin vähän myöhässä, ollaanhan Brysselissä, jossa rakennustöiden aikataulut ovat joustavia.
Sitä odotellessa Metsäteollisuus järjestää tällä viikolla Suomen edustustossa tilaisuuden, jossa muun muassa komissiosta, parlamentista ja mediasta kutsutut vieraat voivat hypistellä suomalaistuotteita.
Parlamentti on Karvalalle hyvin tärkeä vaikuttamisen kohde, ja myös komissiosta pitää löytää ystäviä.
”Bryssel on hyvin kilpailtu paikka, täällä on hirveästi melua, josta pitää erottua. Ei meitä voi tukea, jos meitä ei näe eikä kuule.”
