Moni asiakas on varmasti ymmällään. Pörssisähkön hinta on viime viikkoina romahtanut lähes nollaan. Kuluneen viikon verollinen keskihinta on ollut vain 0,7 senttiä kilowattitunnilta ja useina päivinä hinta on ollut tuntikausia jopa negatiivinen.
Silti halvimman kahden vuoden määräaikaisen sähkösopimuksen hinta on 9,98 senttiä kilowattitunnilta. Energiaviraston vertailupalvelussa halvinta aidosti kiinteää hintaa tarjosi tällä hinnalla perjantaina Lumme-energia. Monissa muissa sopimuksissa on jonkinlaisia lisähinta- tai joustoelementtejä.
Määräaikaisten sopimusten hinnat eivät ole laskeneet alkukeväästä juuri lainkaan. Mitä uutta sähkösopimusta harkitsevan nyt siis kannattaisi tehdä?
Sähkön pörssihinta on halventunut vähitellen viime syksyn ja joulukuun huipuista. Kuukauden kallein keskihinta oli viime elokuussa, jolloin sähkö maksoi keskimäärin 32 senttiä kilowattitunnilta.
Huhtikuussa sähkö maksoi 7,4 senttiä kilowattitunnilta. Toukokuun loppupuolella keskihinta onkin sitten romahtanut vain 1–2 senttiin.
Näin matalat hinnat lienevät väliaikaisia. Ne ovat johtuneet ennen kaikkea Lapin kevättulvista. Monet vesivoimalat ovat joutuneet ajamaan tulvivien jokien vettä voimalan läpi ja ohi suurella teholla, vaikka sähkölle ei olisi ollut varsinaisesti kysyntää.
Yleensä vesivoimalat nimenomaan säästelevät vettä silloin kun kysyntää on tarjontaan nähden vähän ja hinta on halpa. Tulva-aikaan niillä ei ole vaihtoehtoa.
Samaan aikaan sää on ollut aurinkoinen ja välillä tuulinenkin. Aurinkovoimalat tuottavat päivällä sähköä parhaimmillaan yli 500 megawatin teholla. Tuulivoimatuotanto ylittää ajoittain jo 4 000 megawattia. Sähköä on siis ollut todella runsaasti tarjolla.
Sähkötulvan takia ydinvoimalat ovat säätäneet tehojaan alas, vaikka perinteisesti ydinvoima ei ole se tuotantomuoto joka joustaa, päin vastoin.
”Ensi vuodelle futuurit ennakoivat keskimäärin kahdeksan sentin hintaa.
Toukokuun tulvahinnoista on mahdotonta päätellä, mitä pörssisähkö kenties ensi talvena maksaa. Paras arvaus tulevasta sähkön hinnasta ovat sähkön johdannaismarkkinat.
Sielläkin hinnat ovat viime aikoina laskeneet hieman, mutta meno on ollut varsin heilahtelevaa. Heinä–syyskuun verollinen futuurihinta on nyt noin 5,7 senttiä ja ensi tammi–maaliskuun hinta lähes 12 senttiä kilowattitunnilta. Kuvaajan hinnat ovat verottomia.
Koko ensi vuodelle futuurimarkkinat ennakoivat keskimäärin noin kahdeksan sentin verollista hintaa. Se ei ole kovin paljon vähemmän kuin halvimpien määräaikaisten sopimusten nykyhinnat.
Sähköyhtiöt hinnoittelevat määräaikaiset sopimukset futuurimarkkinoiden hintojen mukaan ja suojaavat käytännössä myydyn sähkön etukäteen. Lisäksi ne ottavat palvelustaan katteen. Sopimushintoihin lisättävät riskilisätkin ovat varmasti vähän kasvaneet kriisikokemusten seurauksena.
Futuurimarkkinoiden hintaheilahtelut aiheuttivat monille sähköyhtiöille viime vuonna suuria vakuusvaatimuksia, joihin jatkossa halutaan varautua paremmin.
Näistä syistä määräaikaisten sopimusten hinnat eivät ole laskeneet tätä enempää.
Kannattaako määräaikaisiin sopimuksiin tarttua? Voiko olla, että futuurimarkkinat ovat väärässä ja pörssisähköä saisikin huomattavasti halvemmalla?
Se on hyvin mahdollista. Ensi talven sähkömarkkinoihin liittyy yhä paljon epävarmuutta. Säätila vaikuttaa lopullisiin hintoihin todella paljon. Kylmät kelit kasvattavat energian kulutusta koko Euroopassa ja nostavat hintoja. Leudoilla keleillä, kuten viime talvena, käy päin vastoin.
Futuurit hinnoitellaan keskimääräisten säätilojen mukaan. Siksi ensi talven päivittäiset pörssihinnat voivat poiketa tämän hetken futuurihinnoista todella paljonkin.
Yksi iso riskitekijä on maakaasu. Se alkoi heilutella rajusti myös sähkön hintaa noin puolitoista vuotta sitten. Kun Venäjä alkoi leikata kaasun vientiä Eurooppaan, kaasun hinta ponkaisi korkeuksiin.
Mutta kaasunkin hinta on suorastaan romahtanut viime viikkoina. TTF-maakaasufutuuri maksoi torstaina enää 25 euroa megawattitunnilta. Näin halpaa kaasu on ollut viimeksi noin kaksi vuotta sitten. Vielä huhtikuussa kaasu maksoi 50 euroa ja joulukuussa 140 euroa megawattitunnilta. Jopa ensi talven kaasufutuurin hinta on nyt vain 44 euroa.
Kaasun halpeneminen johtuu siitä, että Euroopan kaasuvarastoissa on leudon talven jäljiltä paljon kaasua. Loppunutta putkituontia Venäjältä on saatu myös paikattua yllättävän nopeasti nesteytetyn kaasun eli lng:n tuonnilla. Esimerkiksi Saksa on rakentanut pikavauhtia tuontiterminaaleja.
Saksan viranomaisten mukaan maakaasuvarastojen täyttöasteen pitää olla syyskuun alussa 75 prosenttia, jotta maa selviää talvesta kunnialla. Täyttöaste on melkein tällä tasolla jo nyt, ja kesän kuluessa varastoja kartutetaan vielä lisää.
Kaasumarkkinat ovat nyt herkkiä. Geopolitiikka voi heilutella markkinoita yllättävästi jatkossakin.
Pohjoismaissa sähkön hinta riippuu aina myös Norjan vesivarastojen tilanteesta. Nyt varastoaltaiden taso on lähellä keskimääräistä. Jos kesästä tulee viime kesän tapaan kuiva, syksyllä varastotilanne voi olla taas heikko.
”Paljon sähköautoilevalle pörssisähkön ostamisessa on usein järkeä.
On lopulta aika mahdotonta sanoa, mihin sopimukseen varmuudella kannattaa tarttua. Jos haluaa välttää riskejä ja arvostaa mielenrauhaa, kymmenen sentin hintainen kahden vuoden määräaikainen sopimus on ihan kohtuullinen diili.
Todennäköisesti siinä päätyy maksamaan jonkin verran ylihintaa suhteessa pörssihintoihin, mutta muutkin vakuutukset maksavat. Jos pörssihinnat pomppaisivat taas ensi tai sitä seuraavana talvena, sopimus antaa suojan.
Lyhyisiin eli muutaman kuukauden määräaikaisuuksiin tai edes toistaiseksi voimassa oleviin hintoihin ei nyt kannattane tarttua. Pörssihinnat ovat sen verran matalia, ja todennäköisesti ovat sitä läpi kesän. Niistä kannattaa ottaa ilo irti.
Sopimusten kannattavuuteen vaikuttaa myös se, millä tavoin sähköä käyttää. Paljon autoileva sähköauton omistaja käyttää auton lataamiseen hyvin suuren osan sähkön kulutuksestaan. Vuosittaiset 20 000 kilometrin ajot vievät sähköä noin 4 000 kilowattituntia, 40 000 kilometrin matka noin 8 000 kilowattituntia, jos kulutus on keskimäärin 20 kilowattituntia sadalla kilometrillä.
Esimerkiksi sähkölämmitteinen omakotitalo kuluttaa usein 20 000 kilowattituntia vuodessa.
Jos auton latauksen pystyy ajoittamaan edullisille tunneille, pörssisähkön ostamisessa on varmasti järkeä. Tuulivoiman nopea lisääntyminen on nimittäin kasvattanut sähkön hinnan vaihtelua huomattavasti. Parhaimmillaan auton saa ladattua pelkällä sähkön siirtohinnalla, kun sähköenergian hinta on lähellä nollaa tai jopa negatiivinen.
