Yksityiset terveydenhuollon yritykset suhtautuvat myönteisesti Kelan ehdotukseen Kela-korvausten korottamisesta ja kertovat, että niillä olisi mahdollisuus hoitaa nykyistä enemmän potilaita.
Pihlajalinnan perustaja ja toimitusjohtaja Mikko Wirénin mukaan Pihlajalinna pystyisi hoitamaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla merkittävästi enemmän ihmisiä kuin se tällä hetkellä hoitaa. Henkilöstöön ja tiloihin liittyviä resursseja on valmiiksi hoitomäärän kasvattamiseen.
”Pääkaupunkiseudulla on erinomaiset mahdollisuudet ottaa sekä yleislääkärin normaalivastaanotolle että akuuttivastaanottoon enemmän [potilaita]”, Wirén sanoo.
Hänen mukaansa on suuri ongelma, etteivät kaikki pääse perusterveydenhuollon palveluiden piiriin. Kelan ehdotus toisi hänen mukaansa tasa-arvoa ihmisten välille. Tällä hetkellä osa on työterveyden piirissä ja osa ei, eli osa pääsee tarvittaessa lääkärin vastaanotolle nopeasti ja osa ei.
Pihlajalinnan yleislääkärin asiakaskäyntien määrä on noin miljoona vastaanottoa vuodessa.
HS uutisoi aiemmin, että hallitusneuvottelijat ovat kysyneet Kelasta näkemystä siihen, miten työterveyshuoltoa ja Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS:ää voitaisiin ”integroida” hyvinvointialueiden palvelukokonaisuuteen.
Integroimisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, minkälaista yhteistyötä nämä kolme eri sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavaa tahoa voisivat tulevaisuudessa tehdä.
Tavoitteena on, että yhteistyö helpottaisi kustannuspainetta ja työvoimapulaa hyvinvointialueilla.
Kela on esittänyt, että osa ratkaisua voisivat olla nykyistä tuntuvammat Kela-korvaukset yksityisellä yleislääkärillä käymisestä. Yleislääkärikäynnistä voitaisiin maksaa korvaus siten, että omavastuuosuudeksi jäisi noin 20 euroa. Lisäksi yksityisille yleislääkärikäynneille asetettaisiin hintakatto, eli yritykset eivät voisi nostaa maksuja kohtuuttomasti.
Malli koskisi vain yleislääkärikäyntejä, eikä sitä sovellettaisi esimerkiksi gynekologi- tai psykiatrikäynteihin.
Mikko Wirén
Mehiläisen yksityisten terveyspalveluiden liiketoimintajohtaja Johanna Asklöfin mukaan Mehiläisellä on henkilöstöresurssiensa osalta mahdollista hoitaa jonkin verran nykyistä enemmän potilaita.
”Pystytään skaalaamaan palvelua ylöspäin.”
Mehiläisellä on vuodessa on noin kaksi miljoonaa lääkärikäyntiä. Luku kattaa yleislääkäri-, erikoislääkäri- ja työterveyslääkärikäynnit. Näiden lisäksi on myös digikäyntejä.
Mehiläisen Asklöfin mukaan Kela-korvauksia voitaisiin hyödyntää alueilla laajemminkin ja kohdistaa niitä myös sellaisiin terveydenhuollon palveluihin, joissa on pahimmat ruuhkat.
Johanna Asklöf
Pihlajalinnan Wirén pitää Kelan ehdotusta järkevänä.
Terveystalon mukaan ehdotus Kela-korvausten korottamisesta on merkittävä.
”On tärkeä varmistaa, että ihmiset pääsevät hoitoon ja heidän hoitonsa jatkuu saumattomasti. Nämä ovat perusterveydenhuollon keskeiset haasteet tällä hetkellä. Samalla on hyvä pohtia, miten otamme käyttöön täyden potentiaalin yksityisestä terveydenhuollosta, joka jo nyt tuottaa puolet avosairaanhoidon vastaanotoista”, kommentoi Terveystalon johtava ylilääkäri Petri Bono sähköpostitse.
