Teknologia

Miksi kaikki hajoaa?

Tuntuuko, että laitteet menevät rikki ennen aikojaan? Ei ihme, sillä moni valmistaja on tietoisesti päättänyt niin.

Tilaajille

Kännykkä pimenee heti takuun päätyttyä ja tulostin hyytyy tasan 18 000 liuskan jälkeen. Ihan kuin joku etukäteen päättäisi, milloin laitteeni rikkoutuvat.

Elektroniikka-asentaja Felice Suglia esitti viime syksynä sveitsiläiselle Le Temps -sanomalehdelle, kuinka elektronisia laitteita suunnitellaan varta vasten hajoamaan.

Suglia purki television ja otti esiin sen piirilevyn, jossa kuumuutta huonosti sietävät kondensaattorit oli juotettu aivan kiinni kuumeneviin osiin.

"Miksi ihmeessä, vaikka niille olisi tilaa kauempanakin", Suglia ihmetteli lehdessä.

Tapaus ei ole ainoa. Printtereistä ja kahvikoneista on löydetty laskureista, jotka pysäyttävät koneen toiminnan 18 000 printin tai 3 000 kahvikupillisen jälkeen.

Valmistajien mukaan laitteissa on ollut laskureita muiden osien suojaamiseksi tai ilmoittamaan huollon tarpeesta. Mutta vaikka väite olisi totta, vikailmoitukset saavat käyttäjät helposti hylkäämään laitteen – varsinkin, jos sitä on kallista tai vaikeaa huoltaa.

Elektroniikkavalmistajia syytetään usein siitä, että ne tarkoituksella lyhentävät laitteidensa käyttöikää. Kun kuuluu poks, heitämme laitteen pois ja marssimme saman tien ostamaan uuden tilalle. Sekös valmistajia ilahduttaa.

Tällaista suoranaista sabotaasia on kuitenkin vaikea todistaa.

Arkisimmillaan suunniteltu vanheneminen on sitä, että laitetta ei voi korjata: akkua ei saa vaihdettua tai laite on hitsattu ja liimattu kokoon niin, ettei yksittäistä osaa pysty uusimaan. Näin korjaamisesta tulee liian kallista. Pikkuvika tekee laitteesta romun.

Hyvä esimerkki on taskunpohjallani lojuva älypuhelin. Pari vuotta sitten kiinalaisvalmisteinen ZTE Blade maksoi operaattorin kytkykaupassa parisataa euroa. Takuuajan päätyttyä se lakkasi latautumasta.

Kun kävelin puhelimen kanssa huoltoliikkeeseen, asiakaspalvelijan kasvoilla häivähti epäuskoinen ilme. Tuomio tuli nopeasti.

"Ei varmaan kannata korjata. Se maksaisi puhelimen hinnan verran", hän sanoi.

"Yli satasen ainakin?"

"Varmasti yli satasen."

Olin jo hetken aikaa valmis hankkimaan uuden. Kodinkonekaupan elektroniikkapaljouden keskellä alkoi kuitenkin hävettää. Oli kiinalainen halpis tai ei, miksi ensimmäinen ajatukseni laitteen rikkoutuessa on heittää se romukoppaan? Ja miksi se tuntuu olevan kaikkien muidenkin ajatus?

Itse asiassa puhelimen vika ei ollut kummoinenkaan. En vain tiennyt sitä vielä.

 

Tv-valmistaja sijoittaa kuumuutta huonosti kestävät kondensaattorit kuumenevien osien viereen. Miksi ihmeessä?

Laboratoriohuoneessa on rivi uunin näköisiä kaappeja, joissa elektroniset laitteet saavat erilaisia "sokkihoitoja": yhdessä on pakkasta, toisessa olo on kuin tropiikissa. Lisäksi laitteita koetellaan täristimissä ja suolasumuttimissa.

Espoon Otaniemessä VTT Expert Services testaa teollisuuden laitteita ennen kuin ne päätyvät markkinoille. Täällä laitteitaan testauttavat ne, jotka tahtovat tehdä oikeasti pitkäikäistä.

Testejä leimaa salamyhkäisyys. Valmistajat varjelevat ymmärrettävästi tietoa keskeneräisistä tuotteista ja niiden vikamekanismeista.

On vähän häiritsevää kuulla, että kaikille laitteillemme pystytään laskemaan elinikä. Ne on siis jo valmiiksi tuomittu hajoamaan. Ei ihme, että eliniän suunnittelulla on maallikoiden keskuudessa epäilyttävä kaiku: siellä jossain insinöörit laskevat laitteen kestoa, jotta se simahtaisi heti takuun päätyttyä.

"Jos ne sen osaisivat, aika fiksuja olisivat", VTT:n johtava asiantuntija Helge Palmén oikoo.

Palménin mukaan mitään oikeasti pitkäikäistä ei ole edes mahdollista valmistaa ilman, että uhrataan ajatusta eliniälle.

Laskennalliset eliniät ovat todennäköisyyksiä isolle joukolle laitteita: kuinka monta prosenttia enintään vioittuu tietyn ajan kuluessa.

Yleensä pieni viallinen osa laitteista poksahtaa etuajassa ja toinen yhtä pieni osa sinnittelee odotettua pidempään. Suurin osa laitteista kestää suunnilleen sen, mitä on laskettukin.

Laitteen eliniän laskeminen on monimutkaista. Jokaisella komponentilla, materiaalilla ja liitoksella on oma laskennallinen elinikänsä. Siksi yksittäinen laite voi vioittua kymmenillä eri tavoilla.

Jos laitteen kuuluisi kestää ainakin kymmenen vuotta, sitä ei voi testata kymmentä vuotta. Vastaava rasitus pitää siis simuloida.

Ja siinä on laskemista: millainen lämpötila tai kosteus, millaiset tärinät ja iskut vastaisivat vuosien kulutusta normaaleissa oloissa?

Entä mitkä ovat ne normaalit olot: Saako laite pudota maahan? Pitääkö sen kestää sekä pohjoisen pakkasia että päiväntasaajan kuumuutta?

"Usein eliniän laskemisessa voidaan hyödyntää tietoa siitä, miten saman laitteen aiemmat versiot ovat kestäneet", Palmén sanoo.

Kun ajattelee edes vähän järjellä, parin kolmen vuoden käyttöikä on kännykälle ihan varmasti liian lyhyt. Mutta mikä sille olisi hyväksyttävä elinaika? Seitsemän vuotta? Kymmenen? Viisitoista?

Kun tanskalaisyritys Æsir Copenhagen julkaisi käsityönä valmistetun, teräksisen näppäinpuhelimen – joka muuten maksoi 7 250 euroa –, lehdet uutisoivat sen kestävän käyttäjänsä koko eliniän.

Ajatus oli hieno. Mutta kuinka hyvä myyntiargumentti eliniän kestävyys on kännykälle?

Kukaan ei tiedä, millä teknologialla pidämme yhteyttä vuosikymmenten päästä. Melko varmasti käyttöliittymä on jotain muuta kuin taskussa kannettava kulmikas kapula.

Kuluttajatuotteiden valmistajien ei usein ole järkeä uhrata rahaa ja vaivaa pitkään ikään, jos hinta kuluttajille nousee kymmenkertaiseksi ja laitetta ei enää kukaan osta. Ostajat haluavat koko ajan kevyempää, litteämpää ja suorituskykyisempää – siis enemmän osia pienempään tilaan tungettuna.

Monia vempaimia pitää voida kantaa mukana uimarannalle, räntäsateeseen, festareille ja hikilenkille, tunkea laukun pohjalle ja pitää päällä 24/7.

Lisäksi pitää olla varaa vaihtaa laite heti, kun kiinnostava uutuus ilmestyy.

On tietysti niitäkin, joiden oikeasti kannattaa tehdä kestävää. Epäonnistumisen kustannukset ja inhimillinen kärsimys voisivat muuten nousta liian suuriksi.

Kaksi vuotta sitten yhdysvaltalainen DePuy Orthopaedics joutui vetämään takaisin 93 000 tekolonkkaa, joita ei ollut testattu tarpeeksi ja joita alkoi hajoilla käyttäjiensä kehossa vaarallisin seurauksin.

Myös autot täytyy suunnitella kestämään pitkään paitsi turvallisuussyistä, myös siksi, että ihmiset maksavat niistä kovan hinnan ja haluavat myydä ne aikanaan eteenpäin.

Mutta ajattelivatkohan ne minun kännykkäni suunnitelleet insinöörit, että kaksi vuotta on sille riittävän pitkä elinikä? Että koska minä ja muut turhamaiset vaihdamme joka tapauksessa puhelinta parissa vuodessa, miksi tuhlata siihen kalliita osia?

 

Valmistajat näkevät ylimääräistä vaivaa heikentääkseen halvimpia mallejaan.

Lauantai-iltapäivänä parikymmentä ihmistä on kokoontunut Vaasankadulle Helsingin Kallioon kahvilan takahuoneeseen.

Yksi jos toinen kaivaa laukustaan jotain rikkinäistä. Minä kaivan esiin mykän puhelimeni.

Tilaisuus on kaverin vinkkaama Trashlab-korjauskahvila. Sen tarkoituksena on kerätä yhteen ihmisiä, joita silmitön kulutusvimma, tavaroiden hajoaminen ja jätevuoret tuskastuttavat.

Amatöörien joukossa häärää pari enemmän tietävää. Itseoppinut elektroniikkaekspertti, mediataiteilija Albert Laine on tutkinut puhelintani hetken ja toteaa, että se ei lataa, koska virtaliittimen yksi pinni on taipunut.

Koska olen ilmoittautunut mukaan etukäteen, Laine on tiennyt tuoda mukanaan toisen romukännykän, josta voimme vaihtaa tilalle varaosan.

Puhelimen muovikuorta väännellessä voi tuntea omin käsin sen, mitä on suunniteltu vanheneminen: heppoisia osia, hankalia korjattavia.

Korjauksen vaikeuttaminen suututtaa, mutta näköjään me sallimme sen valmistajille – ehkä jopa salaista tyytyväisyyttä tuntien, koska saamme tilaisuuden hankkia uutta ja hienompaa.

"Valmistajilla on tähän varaa, koska kaikki muut tekevät samaa. Tunnetut brändit ovat niin vahvoja, että niiden maine kestää melkein mitä kolhuja tahansa", sanoo tietotekniikka-asiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen.

Järvinen puhuu myös tahallisesta laadun heikentämisestä. Saattaa kuulostaa vainoharhaiselta, mutta Järvisen mukaan se on aivan yleistä.

Useimmiten se tapahtuu näin: eri hintaluokkien tuotteet versioidaan samasta laitteesta, ja valmistaja jopa näkee ylimääräistä vaivaa halvemman mallin heikentämiseksi.

Kuluttaja-asioihin erikoistuneen Journal of Consumer Research -julkaisun mukaan monet isot brändit, kuten Sony, BMW, Intel, Microsoft, Verizon, Motorola, Canon, Sharp ja Apple, ovat harrastaneet versiointia.

Tunnettuihin tapauksiin kuuluu esimerkiksi eräs IBM:n laserprintteri, jonka halvempi malli toimi puolet hitaammin kuin kalliimpi. Kuluttajat nostivat metelin, kun paljastui, että laitteet olivat identtiset, mutta halvempaa oli hidastettu tahallaan.

Audioharrastajat ovat ihmetelleet nettifoorumeilla kuulokevalmistaja Sennheiserin kahta lähes identtistä mallia, joista halvempaan on vain lisätty äänen laatua heikentävät vaahtomuovinpalat. Taviskuuntelijalle kelpaa halvempi, mutta hifistit havaitsevat hienoisen eron, jonka vuoksi he ovat valmiita satsaamaan kalliimpaan.

Versioinnin ansiosta kalliiden vehkeiden ostajat ikään kuin kustantavat sen, että valmistaja voi tarjota toiselle kohderyhmälle laitteita halvemmalla.

Kallion Trashlabissa puhelintani pyöritellyt Albert Laine ottaa pienen erävoiton halpatuotannosta ja suunnitellusta vanhenemisesta.

Koska kännykkäni varaosan vaihto näyttää työläältä, Laine kokeilee yksinkertaisempaa konstia. Hän taivuttaa virtaliittimen vääntyneen pinnin paikoilleen ja viimeistelee työn kuumaliimalla.

Laturin johto kiinni, ja kas, puhelin latautuu!

Kotina näyttö pimenee, mutta avaan puhelimen uudestaan. Suoristan huonosti jääneen antennijohdon paikoilleen, ja puhelin toimii taas. Tekniikkaummikko tuntee ylpeyttä.

Kunnes illalla puhelin mykistyy jälleen. Ja tällä kertaa se vasta harmittaa.

Kun laitteen eteen uhraa vaivaa, sitä arvostaa uudella tavalla. Se ei olekaan vain aikansa elänyt romu, vaan sille alkaa aidosti toivoa jatkoaikaa.

Mutta kun ei kestä, niin ei kestä.

Mitä sähkölaitteet kestävät?

Sähkölaite saa FI-merkin saa, kun se on testattu perusteellisesti Suomen oloihin sopivaksi. Alla on kerrottu, mitä eri laitteille tehdään ennen kuin ne saavat FI-merkinnän. Testien jälkeen niiden pitää edelleen olla kunnossa.

 Mikroaaltouunin luukku avataan ja suljetaan 100 000 kertaa. Sen jälkeenkään mikroaaltosäteily ei saa ylittää annettuja raja-arvoja.

 Pyykinpesukoneen kansi ja luukku avataan ja suljetaan 10 000 kertaa. Sillä testataan kannen lukitusjärjestelmää. Jos laitteessa on lisäksi kuivaustoiminto, luukku avataan ja suljetaan 13 000 kertaa.

 Pistorasiaan työnnetään pistotulppa 5 000 kertaa ja yhtä monta tulppa vedetään pois rasiasta. Toistoja tehdään minuutin aikana 30.

 Kytkin napsautetaan päälle ja pois 40 000 kertaa 15 kertaa minuutissa.

 Silitysraudan johto rullataan standardin mukaisille kolmelle mutkalle, jonka jälkeen sitä vedetään edestakaisin 2 000 kertaa 10 senttiä sekunnissa.

 LED-valaisinta pidetään päällä 10 vuorokautta. Testin aikana lämpötila on normaalia korkeampi. Lisäksi laitetta käytetään ylijännitteellä.

 Porakonetta käytetään ylijännitteellä 24 tuntia ja alijännitteellä 24 tuntia kolmessa eri asennossa, 8 tuntia per asento. Laitetta käytetään 100 sekuntia kerrallaan, välissä 20 sekunnin tauko.

 Sirkkelin liikkuva alasuoja avataan ja suljetaan 50 000 kertaa. Sahalla katkaistaan kolmea eri puulajia yhteensä 3 000 kertaa, 1 000 katkaisua per puulaji.

Esimerkit ovat SGS Fimkon tekemiä testejä. Laitteiden pitää läpäistä testit ennen kuin niille myönnetään FI-merkki. CE-merkintä ei takaa, että laitetta on testattu näin.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Uniasentosi voi paljastaa, oletko introvertti – Viisi faktaa nukkuma-asennoista

    2. 2

      Pyörälenkillä ollut triathlonisti sai häntä kolhineen autoilijan kiinni, nappasi kuvat ja teki rikosilmoituksen – törmäys tallentui videolle

    3. 3

      EU-tuomioistuin mitätöi Adidaksen kolmiraitaisen tavaramerkin

    4. 4

      Duunariperheen tytöstä tuli professori, joka puolustaa työläisiä – Suomessa on paljon sairaaksi tekevää työtä, sanoo Anne Kouvonen

      Tilaajille
    5. 5

      Raportti: Matkustajat olivat vaarassa imeytyä lentokoneen moottoriin evakuoinnin aikana Helsinki-Vantaalla

    6. 6

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    7. 7

      Miksi yksi tienaa toista enemmän? Tutkimusten mukaan tulo­erot selittyvät suurelta osin geeneillä, eikä lasta voi kasvattaa menestyjäksi

      Tilaajille
    8. 8

      Britannian poliisi pidätti miehen jalkapalloilija Emiliano Salan taposta epäiltynä

    9. 9

      Pekka Haavistolla ministerien suurin velka 530 000 euroa – ministereistä vauraimmalla Timo Harakalla 609 000 euron sijoitusomaisuus

    10. 10

      Nuoret ovat siirtyneet käyttämään ääniviestejä tekstailun sijaan – moni vanhempi ei tiedä tätä helppoa kikkaa, millä viestit voi kuunnella

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Konkurssiin menneen Kone­pajan Brunon omistajat haukkuvat Bruce Oreckin toiminnan

    2. 2

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    3. 3

      Pyörälenkillä ollut triathlonisti sai häntä kolhineen autoilijan kiinni, nappasi kuvat ja teki rikosilmoituksen – törmäys tallentui videolle

    4. 4

      Miksi yksi tienaa toista enemmän? Tutkimusten mukaan tulo­erot selittyvät suurelta osin geeneillä, eikä lasta voi kasvattaa menestyjäksi

      Tilaajille
    5. 5

      Kaikille tästä ei tule valon kesä: Ole itsellesi armollinen juuri nyt

    6. 6

      Duunariperheen tytöstä tuli professori, joka puolustaa työläisiä – Suomessa on paljon sairaaksi tekevää työtä, sanoo Anne Kouvonen

      Tilaajille
    7. 7

      Raportti: Matkustajat olivat vaarassa imeytyä lentokoneen moottoriin evakuoinnin aikana Helsinki-Vantaalla

    8. 8

      Poliisit tutkivat tunteja kuolleen vauvan tapausta New Yorkissa, ensi­hoitajat totesivat lapsen jo kuolleeksi – vasta oikeus­lääkäri tajusi, että kyseessä oli nukke

    9. 9

      EU-tuomioistuin mitätöi Adidaksen kolmiraitaisen tavaramerkin

    10. 10

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    2. 2

      Mummotunnelissa pariudutaan perinteisellä tyylillä

      Tilaajille
    3. 3

      JVG:n jättihitti näkyy yhä somepäivityksissä, vaikka sen sanoitus on vuosien ajan ymmärretty väärin – VilleGalle paljastaa salaisuuden Häissä-kappaleen menestyksen taustalta

      Tilaajille
    4. 4

      Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

      Tilaajille
    5. 5

      1950-luvulla keksittiin poltto­moottori, joka olisi voinut leikata suuren osan autojen päästöistä, mutta sitä ei koskaan otettu laajasti käyttöön

      Tilaajille
    6. 6

      Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

    7. 7

      Ennennäkemätön romahdus yhdessä Suomen parhaista lukioista: 35 opiskelupaikkaa täyttämättä, sisään jopa 7,0:n keskiarvolla

    8. 8

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    9. 9

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    10. 10

      MTV:n entinen päällikkö joutuu käräjille epäiltynä seksikumppaneiden salakuvaamisesta

    11. Näytä lisää