Koru voi pelastaa hengen – älykorumarkkinat kasvavat, Kalevala Korukin julkaisee omansa

Muotoilu on älykoruissakin tärkeää. Ruma laite jää pöydälle lojumaan, mutta kaunis kulkee mukana.

Kaunis koru voi pelastaa metsään eksyneen hengen. Ranteessa raahattava älykello on pinttynyt mielikuva puettavasta teknologiasta, sillä äly siirtyy vauhdilla siroihin rannekkeisiin ja koruihin.

Rumalla muotoilulla ei enää pärjää. Kristalleista tunnettu itävaltalaisyritys Swarovski on rynninyt älykorumarkkinoille. Tänä vuonna myös suomalainen koruvalmistaja Kalevala Koru tuo myyntiin oman mallistonsa.

”Haluamme tuoda markkinoille korkeatasoisesti muotoiltuja tuotteita, joilla voi tehdä jotain”, Kalevala Korun tuotantojohtaja Terja Koskenoja sanoo.

Älyn vallankumous tapahtuu 2020-luvulla, mutta jo nyt puettavaa teknologiaa käyttää maailmassa noin 85 miljoonaa ihmistä, arvioi verkkolaitteita valmistava Ericsson. Ruotsalaisyritys julkaisi kesällä tutkimuksen, jossa selvitettiin älypuhelinta käyttävien näkemyksiä puettavasta teknologiasta.

Puettava teknologia tarkoittaa esimerkiksi internetyhteydellä varustettua laitetta, joka puetaan päälle tai liitetään omaan kehoon.

Ensimmäisenä ovat yleistyneet aktiivisuutta, terveyttä ja hyvinvointia mittaavat kellot ja rannekkeet, joilla voidaan tarkkailla esimerkiksi unen laatua. Toisessa aallossa innostutaan henkilökohtaiseen turvallisuuteen liittyvistä laitteista.

Kalevala Buddy -korut on valmistettu yhdessä suomalaisen digitaalisten palveluiden kehittäjän Biisafen kanssa. Koruissa käytetään bluetooth-teknologiaa, jonka avulla koru ottaa älypuhelimen kautta yhteyden internetiin. Nappia painamalla koru ilmoittaa etukäteen määritellylle ihmiselle korun kantajan sijainnin.

Ericssonin tutkimukseen vastanneet toivoivat erityisesti niin sanottua paniikkinappulaa, jota voisi käyttää ryöstön sattuessa. Tutkimukseen vastasi 5 000 ihmistä Brasiliassa, Britanniassa, Etelä-Koreassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa, joten tulokset eivät ole suoraan siirrettävissä Suomeen.

Kiinnostus paniikkinappulaan selittyy osittain sillä, että noin neljäsosa vastaajista kertoi joutuneensa rikoksen uhriksi vuoden aikana.

Kalevala Buddy on tällä hetkellä ennakkomyynnissä, ja toimitukset alkavat syksyllä. Kosken­oja kertoo, että korussa on myös askelmittari, ja lisää ominaisuuksia on vielä tulossa.

”Sillä voi esimerkiksi ohjata musiikkilaitetta tai -sovellusta. Turvallisuusnäkökulma pysyy silti tärkeimpänä”, Koskenoja kertoo.

Turvallisuutta lisäävä puettava teknologia yleistyy, mutta terävin äly on edelleen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä palveluissa. Suomalaisvalmistajat katsovat Yhdysvaltoihin. Oura-hyvinvointisormusta kehittävän Ouraringin operatiivinen johtaja Tommi Pyykönen sanoo, että Yhdysvalloissa mittauskulttuuri on selvästi muuta maailmaa edellä.

”Siellä vanhemmat haluavat mittaustuloksia jopa lastensa suoriutumisesta ja edistymisestä liikuntatunneilla.”

Suomalaiset seuraavat kuitenkin aivan amerikkalaisten kannoilla. Suomessa mittaaminen on tuttua alan merkittävien yritysten Polarin ja Suunnon vuoksi.

Älylaite ilmoittaa esimerkiksi huonosta unesta ja korkeasta leposykkeestä. Vajaan kuukauden Oura-sormusta käyttänyt yrittäjä Samu Amunét kertoo, että sormus on auttanut ottamaan vakavasti oman hyvinvoinnin.

”Minulla on erittäin epäsäännöllinen työaika ja yksivuotias lapsi. Laite kertoo, milloin kannattaa ottaa pari päivää rauhallisesti ja harrastaa liikuntaa.”

Pelkkä teknologia ei riitä. Huonosti muotoiltu laite jää pöydälle lojumaan, mutta kaunis kulkee mukana ympäri vuorokauden.

”Osaaminen punnitaan siinä, miten muotoilu ja teknologia saadaan yhdistettyä”, Koskenoja kertoo.

Ericssonin tutkimukseen vastanneista, jo puettavaa teknologiaa käyttävistä, kaksi viidestä sanoi olonsa tuntuvan alastomalta ilman laitetta. Vastaajat olivat myös valmiita paljastamaan puettavan teknologian valmistajille salaisuuksiaan herkemmin kuin lääkärille, vakuutusyhtiölle tai älypuhelimelle.

”Laitteista saa parhaan hyödyn, jos niitä käyttää kellon ympäri. Meidän lähtökohtamme on ollut, että sormus tuottaa maailman parasta dataa, joka sitten puetaan asiakkaalle ymmärrettävään muotoon”, Pyykönen sanoo.

Käytännössä älykorujen muotoilu on ahtamista. Yhä pienempään tilaan istutetaan yhä enemmän teknologiaa.

”Sormukseen pitää mahtua muun muassa akku, jossa on riittävästi potkua”, Pyykönen huomauttaa.

Ouraringillä muotoilu on ollut tärkeässä osassa alusta asti. Yritys syntyi, kun serkukset Petteri Lahtela ja Kari Kivelä miettivät, mitä tehdä seuraavaksi. Lahtela oli vuosien ajan kokeillut eri laitteita oman kehonsa mittaamiseen, ja Kivelä oli tehnyt korusuunnittelua. Yhdessä yrityksen kolmannen perustajan Markku Koskelan kanssa he saivat selville, että sormesta mittaaminen yhdistää laadukkaan fysiologisen datan ja käyttömukavuuden. Näin muotoilusta tuli keskeinen osa tuotetta. Sormuksessa näkyy myös muotoilija Harri Koskisen kädenjälki.

”Moni on sanonut sormusta siistiksi jo ennen kuin on tiennyt, että se on älylaite. Muotoilun ansiosta ei oikeastaan ole sosiaalisia tilanteita, joihin tämä ei sopisi”, Amunét kertoo.

Puettavasta teknologiasta on nähty vasta vilaus. Pian kuitenkin tapahtuu, jos Ericssonin tutkimukseen vastanneiden toiveet toteutuvat. Vastanneista lähes 40 prosenttia uskoo puettavan teknologian korvaavan älypuhelimet viidessä vuodessa.

Samassa ajassa myös nieltävien tai ihon alle asetettavien sensorien arvioidaan arkipäiväistyvän. Sensoreilla voitaisiin avata lukkoja tai tunnistautua eri palveluihin.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    2. 2

      Pienet synttärit riistäytyivät täysin käsistä Helsingin Käpylässä – 40 kuokkavierasta, pahoinpitely ja varastelua

    3. 3

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    4. 4

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    5. 5

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Petteri Orpo: Hallitus pääsi sopuun terveydenhuollon valinnanvapaudesta – kiista kärjisti puolueiden välit

    8. 8

      Kuokkavieraat varastivat useilta ihmisiltä omaisuutta juhlissa Suomenlinnassa – tallentuivat vieraiden ottamille videoille

    9. 9

      19-vuotias sai elinkautisen Nokian teippimurhasta

    10. 10

      Airbus A350 on linjakas jättiläinen – Tutustuimme Finnairin uuteen koneeseen, joka hörppii viisi ja puoli tuhatta kiloa kerosiinia tunnissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    5. 5

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    6. 6

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    7. 7

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    8. 8

      Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

    9. 9

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    10. 10

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    7. 7

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    8. 8

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    9. 9

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    10. 10

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    11. Näytä lisää