Teknologia

Tekniikka ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on olemassa, mutta sitä ei käytetä

HS keräsi asiantuntijoilta esimerkkejä ilmastonmuutosta hidastavista teknologioista.

Viime syksyn Slush-tapahtumassa Al Gore pauhasi siitä, miten startupit ja teknologia voivat pysäyttää ilmastonmuutoksen. Kysyimme tapahtuman jälkeen lukijoilta, mikä Slushissa käsitellyistä teemoista kiinnostaa eniten, ja voittajaksi nousi ilmastonmuutosta hillitsevä teknologia.

Siksi tähän juttuun on kerätty esimerkkejä teknologioista ja ratkaisuista, joilla ilmastonmuutosta voisi hidastaa.

Ratkaisuksi on esitetty radikaaleja toimia, kuten ilmastonmuokkausta, jossa lentokoneet suihkuttavat ilmakehään viilentäviä kemikaaleja. Tutkijat kuitenkin varoittavat, että ilmastonmuokkauksen seuraukset voivat olla tuhoisat.

Varmempi suunta on päästötön tai päästöjä vähentävä teknologia. Se kulkee englanniksi nimellä cleantech, eli vapaasti suomennettuna puhdas teknologia. Osa puhtaan teknologian keksinnöistä on jo arkisessa käytössä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Alla kerrotaan ratkaisuista jaoteltuina neljään teemaan. Ratkaisuesimerkkejä kyseltiin Sitralta, Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälältä sekä Business Finlandilta.

Teknologioita kommentoi dosentti Tero Mustonen Itä-Suomen yliopistosta. Mustonen oli mukana kirjoittamassa ilmastoaiheista artikkelia, joka julkaistiin Science-lehdessä viime maaliskuussa. Nyt Mustonen käy luennoimassa aiheesta ympäri maailman.

Liikenne

Nykyhetki: Luonnontuotteista jalostettuja polttoaineita, kuten biokaasua, on osattu käyttää jo pitkään. Tero Mustosen mukaan ne pitäisi vain ottaa laajemmin käyttöön.

Biopolttoaineita tekee Suomessa moni pienempi yritys, mutta myös esimerkiksi Neste. Sähköautotkin kulkevat huomattavasti päästöttömämmin kuin perinteiset autot.

Laajempi kuva: Sovellukset, jotka mahdollistavat autojen yhteiskäytön, vähentävät auton ostamisen tarvetta. Digitaalinen alusta kaupunkipyörille taas rohkaisee pyöräilemään, mikä sekin yksittäisenä valintana säästää ilmastoa. Liikkumistapojen yhdistelyynkin on omia sovelluksia, kuten Whim ja Tuup.

Ilmasto tosin hyötyy vain, jos henkilöautoilijat siirtyvät käyttämään jotain näistä sovelluksista.

Tulevaisuuden suunta: Liikenteen automatisoituminen ja jakamistalous vähentävät liikenteen vaatiman tilan tarvetta, jos kehitystä katsoo vaikka kymmenen vuoden päähän. Liikenteeseen tulee myös entistä enemmän vähäpäästöisiä autoja ja älykästä joukkoliikennettä. Sähköautojen sähkö tuotetaan päästöttömästi ja omaa sähköntuotantoa hyödyntäen.

Energia

Nykyhetki: Ihminen saa valita millaista sähköä ostaa. Vihreän sähkön käyttö sekä kodin lämmittäminen ilmalämpöpumpulla tai maalämpöpumpulla säästävät energiaa.

Laajempi kuva: Oma energiatuotanto on maailmalla nousussa etenkin aurinkoenergian osalta. Lohkoketjuteknologian avulla itse tuotettua energiaa voi myydä eteenpäin.

Hukkaenergiaa pystyy jo käyttämään keskitetyissä lämpöverkoissa, ja sekä valaistusta että lämmitystä pystyy ostamaan palveluna. Silloin sähköä ei tarvitse ostaa erikseen, ja palveluna ostetut ratkaisut yleensä kuluttavat vähemmän energiaa.

Tulevaisuuden suunta: Älysähköverkot, joissa kysyntä ja tarjonta kohtaavat, ovat tulevaisuutta. Verkoissa pystyttäisiin myös varastoimaan sähköä. Myös autojen akut voivat toimia sähkövarastoina. Ahvenanmaalla rakennetaan testialustaa, jolla aiotaan tuottaa 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa.

Ruuantuotanto

Nykyhetki: Lihan korvaaminen kasviproteiineilla on jo trendi kaupungeissa. Mikäli uudet kasvipohjaiset tuotteet saavat ihmiset vähentämään punaisen lihan syömistä, keksinnöt ovat samalla vähentäneet ilmaston kuormitusta.

Sosiaalinen media taas auttaa lähi- ja luomuruokapiirejä järjestäytymään, jolloin ihmisten on helpompi suosia lähiruokaa. Hävikkiruokia saa niihin erikoistuneista ravintoloista tai sovelluksista, kuten Resq ja Lunchie Market.

Laajempi kuva: Ruuantuotannon arvoketjut lyhenevät, kun digitaalisilla alustoilla yhdistetään viljelijät, tuottajat ja kuluttajat. Viljely- ja eläintuotannossa voidaan lisätä käytäntöjä, joilla kasvatetaan maaperän hiilivarastoja. Lantaa osataan jo hyötykäyttää energiantuotannossa ja ravinteiden kierrätyksessä.

Sitra jopa kertoo nivalalaisesta yrityksestä, joka alkaa tänä vuonna valmistaa käytetyistä alkaaliparistoista hivenaineita maatalouden käyttöön.

Tulevaisuuden suunta: Visioissa hohtavat ravintoviljelmätilat, jossa kaikki raaka-aineet ja materiaalit kierrätetään ja energia tulee uusiutuvista lähteistä. Ruokaa voisi saada myös tablettimuodossa ja lihaa kasvattaa synteettisesti. Markkinoille tulee uusia ruokainnovaatioita, kuten hyönteisiin tai synteettisiin raaka-aineisiin perustuvat tuotteet.

Kuljetuspäästöt vähenevät, kun ruokaa voi tuottaa lähellä ja 3d-tulostaa.

Rakentaminen

Nykyhetki: Tärkeintä asuntojen energiatehokkuuden lisäksi olisi valita itselleen kohtuullinen asuinpinta-ala. Tähän vaikutetaan myös rakentamisella.

Puisten talojen rakentamista pidetään ympäristöystävällisenä, vaikka niiden rakentaminen ei Suomessa ole mennyt aina putkeen. Esimerkiksi Helsingin Jätkäsaareen rakennetuista puukerrostaloista löytyi hometta, koska työmaata ei oltu sääsuojattu kunnolla.

”Rakentamisessa pitää ohjata tekniikoihin, joiden hiilijalanjälki on nolla tai jopa negatiivinen. Puusta pitäisi rakentaa enemmän”, Tero Mustonen sanoo.

Laajempi kuva: Energiatehokkuutta kasvattavat huoneistokohtaukset veden ja lämmön mittaukset, jotka uusimmissa taloissa on automatisoitu. Niin sanotut älykodit säästävät energiaa myös pitämällä paikat pimeinä ja kylminä silloin, kun asukkaat ovat muualla.

Yhteisörakentamisesta esimerkkinä on helsinkiläinen Malta-talo, jossa neliöitä on säästetty rakentamalla oleskelutiloja yhteiskäyttöön.

Sähköisten palveluiden avulla kotiaan voi myös lainata tai vuokrata, kun tilaa ei itse tarvitse.

Tulevaisuuden suunta: Ilmastoystävällisin koti sijaitsisi älykaupungissa, jonka energiat on tuotettu lähes kokonaan itse ja olisi varastoitu asuntoihin itseensä. Energiatehokkaassa asunnossa olisi luonnollisesti myös energiatehokkaat sähkölaitteet.

Voiko teknologioilla sitten pysäyttää ilmastonmuutoksen?

Ei, sanoo Tero Mustonen.

Hän myöntää olevansa perehtynyt luontokysymyksiin enemmän kuin kaupunkitutkimukseen, joten on ymmärrettävää että ratkaisut tulevat hänen mielestään luonnosta itsestään. Tärkeimpänä toimenpiteenä hän mainitsee vaurioituneiden luonnonelinympäristöjen, kuten turvemaiden, ennallistaminen hiilinieluiksi.

Aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen Metsähallituksesta muistuttaa, että suurin osa turvemaista joko kasvaa puuta tai niitä ei ole ojitettu. Tutkimustieto on Korhosen mukaan ristiriitaista.

”Turvemaat ovat pieni osa kokonaisuudesta. Lähinnä pitäisi turvata metsien järkevä ja kestävä hoito jatkossakin, koska kasvava puu sitoo hiiltä enemmän kuin täysikasvuinen puu”, Korhonen sanoo.

Joka tapauksessa teknologiat ovat Mustosen mukaan toissijaisia.

”Tekniikka ei enää tuo mitään sellaista, mikä ratkaisisi ilmaston lämpenemisen ongelman. Meillä oli neljännesvuosisata aikaa ja resursseja, mutta mitään ei tehty”, Mustonen harmittelee.

Hän kritisoi maailmankuvaa, jossa tekniikalla yritetään ratkaista kaikkia ongelmia. Luonto ei toimi niin, Mustonen sanoo.

Pyyhettä ei kannata silti heittää kehään. Mustosen mukaan hyödylliseksi havaittua kehitystyötä ilmastonmuutosta hillitsevästä teknologiasta pitää jatkaa ja laajentaa.

”Tärkeintä on silti ymmärtää luontoa, eikä asettaa ilmaston suojelua talouden armoille”, Mustonen linjaa.

Jyri Seppälän mukaan ilmastonmuutoksen hillintä vaatii ennen kaikkea arvopohjan muutosta yhteiskunnassa. Jokainen voi vaikuttaa muutokseen ostamalla ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluja sekä välttämällä turhia ostoksia.

”Parasta olisi, että ylimääräinen raha ohjautuisi kodin ja liikkumisen vähähiilisiin investointeihin eikä matkustamiseen ympäri maapalloa”, Seppälä sanoo.

Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen pitää teknologian roolina tärkeänä etenkin pitkällä aikavälillä. Seuraavien 10–15 vuoden päästötavoitteet saavutetaan hänen mukaansa nykyteknologialla, mutta vuoteen 2050 mennessä tavoitteissa pysymiseen tarvitaan uusia innovaatioita.

Innostaviksi esimerkeiksi hän mainitsee lihaa korvaavat kasviproteiinituotteet, mutta myös sveitsiläisen yhtiön joka imuroi ilmakehästä hiilidioksidia.

Ilmaston näkökulmasta hiilinielujen kasvattaminen on Tynkkysen mukaan yhtä tärkeää kuin päästöjen leikkaaminen. Molempia tarvitaan.

Jokainen voi vaikuttaa siihen, miten kestävästi kuluttaa. Tuotteiden haaskaaminen nykyiseen tyyliin ei ole ilmastoystävällistä.

”Kestävää ei ole esimerkiksi se, jos tilaa Kiinasta härpäkkeitä, jotka heittää vuoden päästä roskiin”, Tynkkynen sanoo.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Teknologia
  • Ilmastonmuutos
  • Keksinnöt
  • Virve Rissanen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Isä ja tytär asuvat salaa siirtola­puutarha­mökissä – ”Emme haittaa täällä kenenkään elämää”

    2. 2

      Siperian kylmyys saapuu – Ilmatieteen laitokselta harvinainen pakkasvaroitus alkuviikolle

    3. 3

      Brother Christmas on kuolevia lapsia auttava hyväntekeväisyyshahmo, josta paisui miljoonabisnes – HS selvitti sen rahankäytön epäselvyyksiä, jotka avaavat hyväntekeväisyyden ongelmia some-huomion aikakaudella

      Tilaajille
    4. 4

      Suomeen tuodaan autoja, joista saksalaiset haluavat eroon – Tekeekö käytetyn dieselauton ostaja virheen?

      Tilaajille
    5. 5

      Kuntourheilijoiden dopinginkäyttö on salattu maailma, josta ei kerrota aina edes puolisolle – Tullin mukaan aiempaa useampi käyttäjä on tavallinen treenaaja

    6. 6

      Keskuudessamme liikkuu lapsena järkytettyjä miehiä, jotka haastavat riitaa ja juovat liikaa – Miehiä on rohkaistava puhumaan seksuaalisesta häirinnästä ajoissa

    7. 7

      ”Teitä hädänalaisia lapsettomia käytetään hyväksi, kun tarjotaan tällaista lasta”, sanoi lääkäri adoptioäiti Lee Lehdolle – Adoptioperheet jäävät yhä useammin yksin vaikeisiin tilanteisiin

    8. 8

      Näyttelijä halusi esitellä mekkoaan, mutta yleisö luuli, että hänet oli pakotettu palelemaan – Mikä Jennifer Lawrencen tapauksessa on feminismiä?

    9. 9

      Tutkimus: Kiinan internetjättien tekoäly-yhteistyö on uusi uhka Euroopan yrityksille

    10. 10

      ”Suosittelen Teille kiirehtiä” – Hämmentävän moni uskoo Facebookissa leviävään tökeröön huijausviestiin, mutta mistä se johtuu?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Isä ja tytär asuvat salaa siirtola­puutarha­mökissä – ”Emme haittaa täällä kenenkään elämää”

    2. 2

      Brother Christmas on kuolevia lapsia auttava hyväntekeväisyyshahmo, josta paisui miljoonabisnes – HS selvitti sen rahankäytön epäselvyyksiä, jotka avaavat hyväntekeväisyyden ongelmia some-huomion aikakaudella

      Tilaajille
    3. 3

      ”Teitä hädänalaisia lapsettomia käytetään hyväksi, kun tarjotaan tällaista lasta”, sanoi lääkäri adoptioäiti Lee Lehdolle – Adoptioperheet jäävät yhä useammin yksin vaikeisiin tilanteisiin

    4. 4

      Näyttelijä halusi esitellä mekkoaan, mutta yleisö luuli, että hänet oli pakotettu palelemaan – Mikä Jennifer Lawrencen tapauksessa on feminismiä?

    5. 5

      Siperian kylmyys saapuu – Ilmatieteen laitokselta harvinainen pakkasvaroitus alkuviikolle

    6. 6

      ”Jos vaatii kohtuullista palkkaa, voi työ jäädä saamatta” – Lapin työläiset kertovat työehtojen villistä lännestä, jossa työntekijän ei kannata sairastua

    7. 7

      Tuomarineuvoston puheenjohtaja Jussi Prykäri itävaltalaisen hiihtäjän harhautumisesta: ”Reitti oli tehty minun ohjeistukseni mukaan”

    8. 8

      Kolme vuotta sitten yhdysvaltalainen Allison Burger googlasi maailman parasta maata asua – nyt hän asuu poikansa kanssa Tuusulassa

    9. 9

      Ovatko pyöräilijät niin laiskoja, että heille pitää rakentaa 26 miljoonan euron tunneli? Poliitikoilla on useita syitä kannattaa kallista hanketta

    10. 10

      Bjørgen karkasi murskaavasti kultaan, Stadlober laski dramaattisesti harhaan toiselta sijalta – Pärmäkoski nousi hopealle: ”Järki pelasi vielä siinä vaiheessa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ei hätää, hoidetaan tämä alta pois”, ajatteli Samuel raskauden selvittyä – puoliso sanoi ei, ja nyt Samuel hoitaa yksin lasta, jota hän ei halunnut

      Tilaajille
    2. 2

      Isä ja tytär asuvat salaa siirtola­puutarha­mökissä – ”Emme haittaa täällä kenenkään elämää”

    3. 3

      Kuoleva kenkätehdas keksi vuonna 1989 nerokkaan idean – nyt niitä seisoo rivillinen jokaisen päiväkodin eteisessä

      Tilaajille
    4. 4

      26-vuotias korkea­koulutettu paloi loppuun työssä, eikä stressi hellittänyt edes sairauslomalla – Tutkija: ”Olen huolissani siitä, millaiseen kulttuuriin nuori sukupolvemme on työelämässä opetettu”

      Tilaajille
    5. 5

      Brother Christmas on kuolevia lapsia auttava hyväntekeväisyyshahmo, josta paisui miljoonabisnes – HS selvitti sen rahankäytön epäselvyyksiä, jotka avaavat hyväntekeväisyyden ongelmia some-huomion aikakaudella

      Tilaajille
    6. 6

      Kolme vuotta sitten yhdysvaltalainen Allison Burger googlasi maailman parasta maata asua – nyt hän asuu poikansa kanssa Tuusulassa

    7. 7

      Lähes 30 vuotta Ylellä työskennellyt urheiluselostaja Tapio Suominen on saanut potkut

    8. 8

      Näiden sanojen runsas käyttö voi paljastaa puhujan masennuksen – Suomalais­asiantuntija vahvistaa: ”Kieli kertoo käyttäjästään asioita, joita hän ei itse tiedosta”

      Tilaajille
    9. 9

      Kuolinpesiä tyhjentävä Petteri Laine, 49, siivoaa työkseen asunnot puhtaaksi natsimenneisyydestä, salaisista eroottisten kirjojen kokoelmista ja ”mummotavarasta”

    10. 10

      Viron kieli kuulostaa joskus hämäävän tutulta – kokeile HS:n kielivisassa, tunnistatko 25 sanan merkitykset

    11. Näytä lisää