Teknologia

Mikroilmeet paljastavat tunteitamme, vaikka yrittäisimme peittää ne – Toimittaja testasi niihin perustuvaa ”persoonallisuus­analyysia, jota ei voi huijata”

Toimittaja Antti Tiainen selvitti, sovelletaanko mikroilmeitä Suomessa käytännössä. Hän päätyi tutustumaan ”2020-luvun teknologiaan”, jonka pitäisi pystyä kertomaan pelkkien mikroilmeiden perusteella, millainen ihminen hän aidoimmillaan on.

Emme pysty täysin peittämään sitä, mitä tunnemme.

Se johtuu mikroilmeistä.

Nämä tahdosta riippumattomat ilmeet kestävät tyypillisesti vain sekunnin kahdeskymmenesosan, joten niitä on hyvin hankalaa havaita ihmissilmin.

”Ne ovat kuitenkin todellinen ilmiö, joskin niiden tulkinta on kiistanalaista”, sanoo psykologi ja yliopisto-opettaja Jari Lipsanen Helsingin yliopistosta.

Mikroilmeitä esiintyy useimmin silmien ja suun alueella.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yleensä niitä tulkitaan pysäytyskuvista tietokoneohjelmilla. Mikroilmeet paljastavat tunteita, kuten vihaa, pelkoa ja onnellisuutta.

Tarkoitukseni oli tätä artikkelia varten selvittää, onko mikroilmeitä sovellettu Suomessa käytännössä ja millä tavalla.

Päädyin lopulta tutustumaan ”2020-luvun teknologiaan”, jonka pitäisi pystyä kertomaan pelkkien mikroilmeideni perusteella, millainen ihminen aidoimmillani olen.

Kaikki tämä tapahtuisi kännykkävideon välityksellä kuudessa minuutissa, eikä minulla olisi mitään mahdollisuutta manipuloida tuloksia, minulle luvattiin.

Mutta sitä ennen selvitin, mitä mikroilmeiden tutkimuksessa tapahtuu Suomessa.

Yhdenlainen läpimurto tapahtui viime vuonna:

Oulun yliopiston konenäön ja signaalianalyysin tutkimusyksikön tutkijat saivat valmiiksi järjestelmän, joka kykenee havaitsemaan mikroilmeitä automaattisesti ja lähes reaaliaikaisesti.

Siihen se kykenee kuitenkin vain laboratorio-olosuhteissa, joissa kaikki muuttajat on vakioitu eli esimerkiksi valaistus on aina samanlainen ja ihmiset ovat puhumatta ja liikkumatta katse kohti kameraa.

Järjestelmää on opetettu tietokannalla, johon on kerätty mikroilmeitä kymmeniltä ihmisiltä. Tämän aineiston pohjalta järjestelmä tunnistaa ensin mikroilmeen ja sitten yhdistää sen tiettyyn tunteeseen.

Tutkijat ovat videoineet kohti kameraa katsovia liikkumattomia ihmisiä tietokantaan kameralla, joka taltioi sata kuvaa sekunnissa. Samalla ihmisille on näytetty tunnereaktioita synnyttäviä videopätkiä, esimerkiksi Youtuben kissavideoita (iloinen mikroilme) sekä elokuvia Leijonakuningas (suru), Hohto (pelko), Hellraiser (inho) ja Capricorn yksi (yllättynyt).

”Kuvattavilta on myös pyydetty, että he pyrkisivät olemaan näyttämättä tunteitaan, koska juuri silloin mikroilmeet paljastuvat”, kertoo professori Matti Pietikäinen Oulun yliopistosta.

Nykyään tietokanta sisältää noin 164 näytettä mikroilmeistä. Ne kaikki on seulottu esiin käsityönä.

”Se vie paljon aikaa, kun videoita käydään läpi ruutu ruudulta. Eikä mikroilmeitä keskimäärin esiinny kovin usein”, Pietikäinen sanoo.

”Vastaavia tietokantaja ei ole maailmassa kuin meillä ja Kiinan tiedeakatemian psykologian instituutissa.”

 

”Kuvattavilta on myös pyydetty, että he pyrkisivät olemaan näyttämättä tunteitaan, koska juuri silloin mikroilmeet paljastuvat.”

Toistaiseksi Oulun yliopiston järjestelmää ei voida soveltaa vielä testiympäristön ulkopuolella. Pietikäinen arvioi, että voi kestää vielä vuosia ennen kuin se on mahdollista.

Hänen mukaansa tulevaisuudessa siintää monia sovelluskohteita, joihin mikroilmeet havaitsevaa konenäköä voisi käyttää: esimerkiksi psyykkisten sairauksien tunnistamiseen tai sen huomaamiseen oppilaiden kasvoilta, ovatko he ymmärtäneet, mitä opettaja on heille juuri opettanut.

”Itse asiassa se voisi soveltua mihin tahansa, missä ihmiset pyrkivät peittämään tunteitaan, vaikkapa pokerin peluuseen”, Pietikäinen jatkaa.

Aina silloin tällöin ilmestyy kuitenkin jo yritelmiä, jotka perustuvat kehittäjiensä mukaan mikroilmeisiin.

Yksi tunnettu esimerkki on Yhdysvaltain liikenneturvallisuusviraston Spot-ohjelma, jota on ollut luomassa mikroilmeet 1970-luvulla suuren yleisön tietoisuuteen tuonut psykologi Paul Ekman.

Spot-ohjelmassa on käytännössä kyse siitä, että liikenneturvallisuusviraston työntekijät yrittävät havaita eleiden perusteella epäilyttäviä henkilöitä lentokentillä. Osana arviota ovat myös mikroilmeet, joiden havaitsemiseen työntekijöitä on koulutettu.

Ohjelmaa on kritisoitu tehottomaksi ja rasistiseksi. Kriitikoiden mukaan ohjelman nimissä tehdään etnistä profilointia.

Se on ainakin epäselvää, miten liikenneturvallisuusviraston työntekijöiden tekemät profiloinnit viime kädessä liittyvät varsinaisiin mikroilmeisiin.

”Mikroilmeiden kohdalla on usein se ongelma, että ne sekoitetaan tavallisiin ilmeisiin ja muihin eleisiin”, Pietikäinen sanoo.

Suomessa puolestaan Mevaluation-niminen yritys kertoo, että se on tuonut mikroilmeiden tulkintaan perustuvan persoonallisuusanalyysin rekrytointiyritysten, yritysten HR-asiantuntijoiden ja valmentajien käyttöön.

Kotisivujensa mukaan yrityksen persoonallisuusanalasyysissä ei voi ohjailla tai huijata: ”Analyysi kertoo, millainen testattava todellisuudessa on. Näin vältetään kalliit hutit rekrytoinnissa.”

Itse asiassa Mevaluation vain omistaa lisenssin käyttää persoonallisuusanalyysia Suomessa. Menetelmän nimi on Ilme, ja se perustuu PBA-analyysiin, joka on lyhenne sanoista personal behavioral analysis.

Mevaluationin lisäksi muutama muukin suomalainen johtamis-, valmennus- ja rekrytointipalveluja myyvä yritys kertoo kotisivuillaan käyttävänsä PBA-analyysia.

Analyysimenetelmä kuuluu Clearwater Skyfield BV -nimiselle yritykselle. Sen toimitusjohtaja Sevi Tuominen vastaa puhelimeen belgialaisesta numerosta.

”Olemme tutkimuksissa havainneet, että ihmiset toistavat samoja kaavoja mikroilmeissä. Kun olemme käyneet läpi tuhansia ja tuhansia kasvoja, olemme löytäneet niiden pohjalta tiettyjä ihmistyyppejä eli persoonallisuuksia”, hän kertoo.

”Sitten luomme persoonallisuusprofiilin, joka kertoo, millainen on ihmisen luontainen, biologinen käyttäytymismalli.”

 

”Mikroilmeiden kohdalla on usein se ongelma, että ne sekoitetaan tavallisiin ilmeisiin ja muihin eleisiin.”

Tuominen kertoo, että rekrytoinnin lisäksi työnantajat voivat hyödyntää menetelmää muun muassa sen ennustamiseen, millainen uhka työntekijä voi olla.

”Jos sinä tai minä teemme rikoksen, todennäköisesti teemme erityyppisen rikoksen. Toinen on taipuvainen tekemään kavalluksen ja toinen väkivaltarikoksen. Meissä kaikissa on potentiaali olla rikollinen jollain tavalla. Me pystymme tavoittamaan sen etukäteen, minkä tyyppinen riski tässä ihmisessä mahdollisesti on.”

Tämän pitäisi vielä selvitä todella yksinkertaisesti: minun tarvitsee vain asentaa kännykkääni sovellus, ja Tuominen lähettää minulle kutsun pisimmillään kuusi minuuttia kestävään videohaastatteluun. Siinä se.

Tuominen myös tarjoaa saman tien mahdollisuutta kokeilla heidän analyysiaan.

Se on tarjous, josta en voi kieltäytyä.

Ensin kysyn kuitenkin asiasta Helsingin yliopistossa psykologiaa opettavalta Jari Lipsaselta.

Lipsanen toimii myös puheenjohtajana Suomen Psykologiliiton testilautakunnassa, joka arvioi muun muassa psykologisten testien luotettavuutta.

Hän suhtautuu palveluun epäluuloisesti sen perusteella, mitä tietoa Clearwater Skyfield BV:stä ja heidän profilointimenetelmästään löytyy netistä.

Lipsanen toivoo olevansa väärässä, mutta luettelee pitkän liudan asioita, jotka häntä arveluttavat.

Ensimmäinen on se, että jo lähtöasetelma on erikoinen: ”Mikroilmeet paljastavat tunnetiloja, mutta niiden yhteys persoonallisuuteen on erittäin huteralla pohjalla. Voisi sanoa, että sitä ei ole.”

Kuka tahansa voi haastattelussa yllättyä, jännittää tai pelästyä, jos jokin tilanne tai kysymys ei vastaakaan sitä, mihin haastateltava on etukäteen valmistautunut.

”Kaikenlaiset ihmiset kokevat tunteita, eikä se liity persoonallisuuteen pätkän vertaa.”

Lipsanen vertaa mikroilmeistä paljastuvia tunteita suurempiin tunteiden ilmauksiin. Ihminen voi itkeä surusta, kivusta tai ilosta. Tai nauraa yhtälailla ilosta kuin jännityksestä.

”Toki nauruissa ja itkuissa voi olla sävyeroja, mutta eivät ne ole mitenkään yksiselitteisiä. Jotain yhteyksiä voidaan yrittää vetää siitä, että ekstrovertit ihmiset reagoivat useammin tietyllä tavalla ja introvertit ihmiset toisella tavalla, mutta siinäkin on hirveästi vaihteluita.”

Lipsanen arvelee, että profilointini tulee sisältämään niin sanottua kylmiltään luentaa. Se on kuvailua, joka sopii ihmiseen kuin ihmiseen.

”Todennäköisesti saat arvion, joka tulee osumaan sinnepäin ja tunnistat siitä itsesi. Mutta varmasti minäkin tunnistaisin siitä itseni. Profiili vaikuttaa todennäköisesti erittäin tarkalta, mutta ei tosiasiassa ole sitä, kun siihen perehtyy tarkemmin.”

Lipsanen siis odottaa kuvailua, joka on lopulta melko yleisluontoista, eli ei poikkea sisällöltään juurikaan horoskoopeista.

”Yleensä nämä analyysit rakentuvat muutaman haastattelusta saadun avainsanan ja niiden synonyymien ympärille. Jos ihminen on esimerkiksi kuvannut olevansa tarkka, raportti kertoo hänen tekevän työnsä tarkasti ja vaativan toisilta tarkkuutta”, Lipsanen kuvailee.

”En väitä, että yhdenkään firman on tarkoitus systemaattisesti huijata. Tekijät varmasti uskovat tuotteisiinsa, mutta konsultit huijaavat kyllä niillä itseään. He eivät välttämättä edes tunne teknologiaa, joka tuottaa raportin, jonka he saavat. Tällaiset profiloinnit voivat olla rekrytoinnissa suorastaan vaarallinen väline.”

Niistä saa Lipsasen mukaan silti samalla tavalla mielenkiintoisia tuloksia kuin kaikenlaisista kepeistä nettitesteistä.

Clearwater Skyfield BV:n toimitusjohtaja Sevi Tuominen kertoo, että heidän yrityksensä törmää melko usein samanlaisiin väitteisiin psykologeilta.

”Mutta meillä on olemassa empiirisiä todisteita. Silloin kuin pystytään erittelemään se, että ihminen pystyy tunnistamaan itsensä omasta profiilistaan mutta ei muista profiileista, niin silloin ruvetaan puhumaan siitä, että ollaan tieteen kanssa tekemisissä”, hän sanoo.

”Toinen asia, mihin olemme kiinnittäneet huomiota, on se, että ihmiset saavat aina saman tuloksen, tekevät he testin nyt tai vuoden päästä. Eli se tieteellinen toistettavuus on myöskin olemassa.”

Kun tiedustelen tarkemmin tieteellisestä näytöstä, Tuominen kertoo, että Clearwater Skyfield BV on aloittanut yhteistyön kahden keskieurooppalaisen yliopiston kanssa.

Mitään todisteita puheidensa tueksi Tuomiselle ei ole esittää, koska ”akateemiset tutkimukset ovat vielä niin alkuvaiheessa, että sisällöstä ei voida vielä sanoa mitään tässä yhteydessä”.

Eli mitään varsinaista näyttöä ei ole esittää, vaikka Tuominen kertoo yrityksen aloittaneen systeeminsä kehittämisen jo viisitoista vuotta sitten.

Umpikujaan päätyy myös Tuomisen kertomus siitä, että yritys on tehnyt profilointeja keskieurooppalaisen valtion poliisijohdolle. Tiedot yhteistyöstä ”on vain asiakasreferenssikäytössä”.

 

”Tekijät varmasti uskovat tuotteisiinsa, mutta konsultit huijaavat kyllä niillä itseään.”

Yksi iso kysymys on myös: Miten Clearwater Skyfield BV:n kehittämä teknologia pystyy havaitsemaan mikroilmeitä kännykkävideon välityksellä, kun se on Oulun yliopiston konenäöltä onnistuu vain hyvin tarkkaan rajatuissa laboratorio-olosuhteissa?

”Oulussa he pyrkivät tulkitsemaan mikroilmeitä, me pyrimme tulkitsemaan niiden toistuvuutta. Toistuvuus on tärkeä osuus, yksittäisellä mikroilmeellä ei tehdä yhtään mitään. Termi, jotka käytämme, on micro patterns”, Sevi Tuominen sanoo.

”Oulu on tarkempaa tieteellistä työtä, ja me ammumme enemmänkin haulikolla samaan suuntaan.”

Professori Matti Pietikäinen Oulun yliopistosta sanoo suoraan, että Clearwater Skyfield BV:n analyysissa ei voi olla kyse mikroilmeistä. Toistuvista mikroilmeistä hän ei ole nähnyt koskaan mainintaa tieteellisissä artikkeleissa, eikä ole ylipäänsä kuullut niistä aiemmin.

”Nämä toistuvat micro patternsit saattavat olla normaaleja ja pidempikestoisia puheen yhteydessä esiintyviä paikallisia muutoksia kasvoissa, esimerkiksi kohtuullisen helposti videolta löydettäviä suupielten tai silmäkulmien alueiden liikkeitä”, Pietikäinen arvioi.

Antaako vastauksen lopulta kuitenkin opetettu kone?

”Vastaus tulee puoliautomaattisesti. Olemme kouluttamassa koneita ymmärtämään ilmeitä riittävän hyvin. Tällä hetkellä ihminen tarkistaa vielä koneen tuloksen”, Tuominen sanoo.

Aloitan persoonallisuusanalyysini tekemisen. Istun työpaikkani puhelinkopissa. Siellä on heikohko valaistus, jossa osa kasvoistani jää aikalailla varjoon.

Vaalea­tukkainen nainen kysyy nauhoitetulla videolla ensiksi nimeäni. Suomen­kielisiä kysymyksiä on kaikkiaan kaksi­toista, ja jokaiseen voi vastata enintään 30 sekunnin ajan. Kysymyksen jälkeen voi miettiä rauhassa ja sitten painaa videonauhoituksen päälle, kun itse haluaa. Uusintaottoja ohjelma ei hyväksy.

Kysymykset ovat tämän tapaisia: ”Jos soittaisin esimiehellesi ja kysyisin mikä sinussa häntä ärsyttää, niin mitä hän vastaisi?”

Niihin on mukavan haastavaa yrittää keksiä vastauksia. Jos suoritukseni perusteella tehtävä profilointi vaikuttaisi siihen, tulisinko valituksi johonkin työpaikkaan, suhtautumiseni voisi olla erilainen.

Kymmenisen minuuttia haastattelun päättymisen jälkeen saan Tuomiselta sähköpostiini pdf-tiedoston, joka sisältää profiilini.

Ensisilmäyksellä se vaikuttaa kovin sekavalta. Esimerkiksi otsikon Orientaatio alla on kolme pylväsdiagrammia (toiminta, analyysi, visio), jotka asettuvat asteikolle 0–90.

En lainkaan hahmota, mitä ne tarkoittavat.

En ole ehtinyt kunnolla perehtyä profiiliini, kun Ghita Ramdhiansing jo soittaa minulle belgialaisesta numerosta. Mevaluationin tiedotteen mukaan hän on käyttäytymistieteilijä, joka on kehittänyt PBA-analyysin.

Puhumme lähes tunnin. Iso osa Ramdhiansing puhelimessa kertomista luonnehdinnoista vaikuttaa melko osuvalta, mutta samalla usein juuri niin yleisluontoisilta kuin Lipsanen ounasteli. Osasta profilointia en tunnista itseäni.


Ramdhiansing käy profiiliani läpi myös työni kautta. Hän kertoo, kuinka minulla on oma tapani tutkia ja selvittää juttuaiheita. Syvennyn niihin, ja jos aihe ei ole tuttu, silloin minun pitää tehdä paljon enemmän taustatyötä saadakseni aiheesta hyvä artikkeli.

Eikö tuo ole aika itsestään selvää, vastaan.

”Ei ole kaikille”, Ramdhiansing sanoo.

Myös tapani esittää vastakysymyksiä on Ramdhiansingin mukaan osa persoonallisuusprofiiliani.

Keskustelun loppuvaiheilla nostan esille sen, että minusta tuntuu siltä kuin Ramdhiansing vähän jopa painostaisi minua aina hyväksymään tai kieltämään arvionsa. Haluaisin vain kuulla arviot ilman, että minun tarvitsee ottaa niihin kantaa.

En myöskään tahtoisi johdattaa Ramdhiansingia mihinkään suuntaan profiloinnissani, koska siitähän tässä ei pitänyt olla kyse, vaan toistuvista mikroilmeistä, jotka paljastavat, kuka aidoimmillani olen.

Ramdhiansing on itsekin sanonut puhelun aluksi, että hänen on vain tarkoitus auttaa minua käymään tuloksia läpi.

Lähetän saamani pdf-profiilin psykologi Jari Lipsaselle arvioitavaksi.

Kuvailu on pitkälti juuri sellaista kuin hän olettikin.

”Raportin kuvaus ei varsinaisesti noudata mitään yleistä persoonallisuusteoriaa. Tämä vie pohjaa pois siltä, että kyseessä olisi jokin olemassa olevaan dataan perustuva ’tekoälysysteemi’, jossa esimerkiksi koneoppimisen tai vastaavan tekniikan avulla kasvojen ilmeiden perusteella – ovat ne siten tavallisia ilmeitä, mikroilmeitä tai jotain ’micro patterneja’ – ennustettaisiin persoonallisuutta. Minulle jää avoimeksi, mitä tässä raportissa edes tarkoitetaan persoonallisuudella”, Lipsanen sanoo.

Lipsasen mielestä jo koko profiilin yhteenvedon ensimmäinen virke on lievästi ristiriitainen: ”Tämä henkilö hyödyntää nopeaa, toimivaksi todettua analyysia sekä haluaa hyödyntää useita vaihtoehtoja kun tuloksia tulee saavuttaa tietyllä aikajänteellä.”

”Eli haluat hyödyntää tiettyä nopeaa ja toimivaksi todettua, mutta haluat kuitenkin useita vaihtoehtoja?” Lipsanen sanoo.

Sama linja jatkuu Lipsasen mukaan läpi raportin, joka sisältää hyvin paljon keskenään ristiriitaisia adjektiiveja: Pääpiirteinäni olen muun muassa harkitseva ja säilytän kokonaiskuvan, mutta riskinä on silti, että toimin (liian) nopeasti.

Juuri tällaiset sisäiset ristiriitaisuudet ovat tavallisia kylmiltään luennassa, eli kuvailussa joka sopii lähes jokaiseen, Lipsanen huomauttaa.

”Kokonaisuutena profiili on muodostettu varsin puhtaasti muutamien avainsanojen pohjalle”, hän arvioi.

”Persoonallisuusarvioissa virhemarginaalit ovat todella laajoja, eikä mikroilmeiden tuominen mukaan asiaa paranna.”

Lipsanen myös tunnistaa pääosin itsensä minulle laaditusta profiilista.

Hän kuitenkin muuttaa ennakkoarvionsa siitä, että profiiliin voisi suhtautua kuin kepeisiin nettitesteihin, kun kuulee, että Tuomisen mukaan sitä voi hyödyntää muun muassa rikollisuuteen liittyvässä riskiarvioinnissa.

”Tällaisen arvion perusteella kenestäkään ei voi tehdä riskiarviota. Ei yksinkertaisesti voi. Sellaisen väittäminen on vaarallista. On myös aivan eri asia kiinnittää huomiota epäilyttävästi käyttäytyvään henkilöön esimerkiksi lentoasemalla kuin arvioida riskiä videon välityksellä tehdyillä kysymyksillä.”

Lopuksi Lipsanen vielä huomauttaa, mitä laki yksityisyyden suojasta työelämässä sanoo henkilö- ja soveltuvuusarvioinneista:

”Työnantajan on varmistettava, että testejä tehtäessä käytetään luotettavia testausmenetelmiä, niiden suorittajat ovat asiantuntevia ja testauksella saatavat tiedot ovat virheettömiä.”

”Tälle menetelmälle ei ole osoitettu mitään evidenssiä yrityksen kotisivuilla tai muualla. Se ei minun mielestäni täytä yllämainitun lain henkeä luotettavasta menetelmästä”, Lipsanen sanoo.

”En menisi firmaan, joka käyttää tuota menetelmää rekrytoinnissa, koska jos rekrytointi tehdään näin huolimattomasti, niin mitä ovat muut olot yrityksessä. En myöskään HR-vastaavana valitsisi tätä menetelmää rekrytoinnin välineeksi.”

Jään odottamaan aivan toisenlaisia käytännön sovelluksia mikroilmeiden hyödyntämisessä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Teknologia
  • Kasvot
  • Tunteet
  • Psykologia
  • Työelämä
  • Antti Tiainen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kuvapäiväkirja Pohjois-Koreasta kurkistaa suljetun maan elämään – Kuvat vievät vesipuistoon, olympiavoittajan moderniin kotiin sekä maaseudulle, jossa elämä on selviämistä

    2. 2

      Loistavan veljessarjan sisar sai osakseen pelkkää kurjuutta – Erkkojen mahtisuku vaikeni Hilda-siskosta, joka päätyi kahdesti jätettynä ja mielisairaalan jälkeen köyhien nimettömään nurmihautaan

    3. 3

      Otaniemessä porattiin Suomen syvin reikä 6,4 kilometrin syvyyteen – maan uumenista aletaan pumpata 120-asteista vettä Espoon kaukolämpöverkkoon

    4. 4

      Ole kova, ole tunteeton ja kilpaile ankarasti – nuoren pojan rooli on Suomessa yhä tyly, ja asiantuntijan mukaan aikuisten olisi aika havahtua

      Tilaajille
    5. 5

      Syyttäjä antoi Madsenin puhua oikeudenkäynnissä itsensä pussiin

    6. 6

      Tällainen on Suomen kallein vientituote – Puolen miljardin arvoinen risteilyalus Mein Schiff 1 lähti Turun satamasta

    7. 7

      Seksi lakkasi, mutta Hanna halusi perheen ja jaksoi uskoa – millaista on elää seksittömässä suhteessa ja mitä sille voi tehdä?

      Tilaajille
    8. 8

      Pohjois-Korean sotilas Hyong Myong-jin kertoo, millaista on työskennellä maailman vaarallisimmalla rajalla – ”Sodan uhka on läsnä koko ajan”

    9. 9

      Ensin Venäjän hallituksen lehti haukkui Fortumin maan rakoon, nyt se saa vuolasta ylistystä – Mistä U-käännöksessä on kyse?

    10. 10

      Onko diilimies Harkimo Suomen oma Trump?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seksi lakkasi, mutta Hanna halusi perheen ja jaksoi uskoa – millaista on elää seksittömässä suhteessa ja mitä sille voi tehdä?

      Tilaajille
    2. 2

      Whatsapp kieltää käytön alle 16-vuotiailta EU:n alueella

    3. 3

      Syyttäjä antoi Madsenin puhua oikeudenkäynnissä itsensä pussiin

    4. 4

      Mikä on ”incel”? Torontossa ihmisten päälle ajanut opiskelija ilmeisesti julistautui liikkeen kannattajaksi, tästä siinä on kyse

    5. 5

      Suomessa vallitseva ilmapiiri ajoi minut osaksi aivovuotoa

    6. 6

      Onko koolla merkitystä ja kahdeksan muuta kysymystä – Urologi kertoo, mitä kumppanin on hyvä tietää peniksestä

    7. 7

      Isovanhempien arkinen läsnäolo ja lämpö ovat aarre, josta moni lapsi jää tänäkin päivänä paitsi

    8. 8

      Suomalainen työpari keksi keinon, jolla voi luoda yleisavaimen hotelleihin ympäri maailman – Katso HS:n videolta, miten laite toimii

    9. 9

      Kokoomuksen Elina Lepomäki haukkuu kirjassaan kokoomuksen ja kertoo suoraan mihin pyrkii: valtaan

    10. 10

      Väyrynen palaa eduskuntaan, hallituksen enemmistö ohenemassa entisestään – ”Minulla ei ole enää mitään syytä edistää sote-uudistusta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onnistujia yhdistää yksi olennainen piirre, ja psykologi Satu Kaski löysi sen – Nyt hän kertoo, mitä ominaisuuksia kannattaa kehittää, jos haluaa menestyjäksi

      Tilaajille
    2. 2

      Tämä upea kuva Yhdysvaltojen presidenteistä ja heidän puolisoistaan on nyt kaikkialla – Erityinen huomio kiinnittyy hymyilevään Melania Trumpiin

    3. 3

      Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle

    4. 4

      Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä sisään Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista”

    5. 5

      Sata vuotta sitten säveltäjä Toivo Kuula sai luodin päähänsä, eikä tappaja koskaan selvinnyt – Pari viikkoa sitten Kuulan tyttärenpoika sai puhelun, joka oli pudottaa hänet sängystä

      Tilaajille
    6. 6

      Onko koolla merkitystä ja kahdeksan muuta kysymystä – Urologi kertoo, mitä kumppanin on hyvä tietää peniksestä

    7. 7

      Eteläsuomalainen pariskunta syytteessä alle kouluikäisen lapsensa törkeästä pahoinpitelystä – epäilyt paljastuivat, kun perhe oli lähdössä pitkälle purjehdukselle

    8. 8

      Kolme kuoliaaksi kuristettua ihmistä, lukuisia hyökkäyksiä naisten kimppuun, raiskaamista ja vankilapakoja – näin Oulussa pajatsoja huijanneesta nuorukaisesta tuli kylmäverinen tappaja

      Tilaajille
    9. 9

      Ruotsalaistutkija varoittaa: Suomi toistaa uudessa opetus­suunnitelmassa Ruotsin virheet – ”Pelkään, että sitä tullaan katumaan, koska me kadumme nyt”

      Tilaajille
    10. 10

      Amerikkalainen lukiolaistyttö pyysi Dwayne Johnsonia parikseen tanssiaisiin – ”The Rock” vastasi kieltävästi, mutta järjesti korvaukseksi mahtavan yllätyksen

    11. Näytä lisää