Teknologia

Toimittaja testasi, kuinka monta kertaa työpäivä keskeytyi sähköposteihin ja pikaviesteihin – Aivotutkija tuloksista: ”Auts”

Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan jokaisella keskeytyksellä on kustannuksensa, ja pidemmän päälle ihmistä voi uhata jopa työuupumus. Vastaa HS:n kyselyyn ja kerro, kuinka usein sinun työpäiväsi keskeytyy.

Tilanne liennee monille tuttu:

Työpäivään voi kätevästi orientoitua jo ennen kuin nousee sängystä.

Puhelinta ei tarvitse edes avata lukituksesta, sillä esikatselunäyttö näyttää yön ja aamun aikana tulleet viestit.

Tavallisena arkiaamuna työsähköpostissa näyttää jo olevan kaksi raporttia ja kaksi tiedotetta. Viestit panee väkisinkin merkille, vaikka ne lukisi vasta työpaikalla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Aamu on sopiva esinäytös sille, mitä päivä tuo tullessaan: päätin laskea, kuinka monta kertaa ajatus katkeaa erilaisiin teknologian aiheuttamiin ärsykkeisiin työpäivän aikana.

Toistuvat keskeytykset nimittäin aiheuttavat tietotyöläiselle teknostressiä. Teknologian ja ihmisen suhdetta tutkinut Graig Brod kuvaili jo vuonna 1982, kuinka stressiä syntyy, kun teknologia sotkee luonnollisen työrytmin.

Nykyhärvelit vaanivat piippauksineen kaikkialla.

Tietojärjestelmätieteen apulaisprofessori Henri Pirkkalainen kertoi viime viikolla HS:ssä, että teknostressin taustalla on it-käytön paradoksi: laitteet helpottavat työntekoa aiheuttavat tahattomia ongelmia, kuten keskittymisvaikeuksia, uniongelmia ja tuottavuuden notkahdusta.

Pirkkalaisen mukaan tietotyöläisen työpäivä katkeaa erilaisiin ärsykkeisiin jopa 70 kertaa. Palautuminen yhdestä keskeytyksestä kestää 1–24 minuuttia, ja keskimäärin kolmannes työpäivistä menee keskeytyksistä palautumiseen.

Kuulostaa paljolta, joten testasimme.

Laskin puhelimen ja tietokoneen sylkemät ärsykkeet, jotka tosiasiallisesti katkaisivat ajatuksen työpäivän aikana edes hetkeksi. Työympäristön muut keskeytykset, kuten huhuilut lounasseurasta, jätin laskuista pois.

Ja toden totta: teknologia keskeytti ajatukset yhteensä 61 kertaa tavallisen arkityöpäivän aikana.

”Auts. Kokonaisuutena kuulostaa aika hurjalta”, sanoo aivotutkija ja kasvatustieteen professori Minna Huotilainen.


”Jokai­sella keskey­tyksellä on hintansa. Ne maksa­vat aikaa, kun jota­kin tehtävää ei saa tehtyä putkeen. Keskey­tysten myötä myös virhei­den määrä lisääntyy ja ihminen kokee työn kuormitta­vampana. Kaikki kolme vaikutusta ovat negatiivisia: työn laatu heikkenee ja kuormittavuus kasvaa. Siinä ei ole mitään järkeä, se on huonoin mahdollinen tapa tehdä työtä.”

Huotilainen kirjoitti Katri Saarikiven kanssa vastikään Aivot työssä -kirjan. Kirjassa he esittävät, että ihmisellä on yhä metsästäjä-keräilijän aivot, mikä pitäisi huomioida työn järjestämisessä. Ulkoiset keskeytykset laukaisevat meissä joka päivä pieniä taistele tai pakene -reaktioita, jotka ovat toimistotyössä hyödyttömiä.

Huotilainen on myös sanonut, että jatkuvien keskeytysten kanssa eläminen tekee meistä tyhmempiä kuin olemmekaan.

 

”Keskeytysten myötä myös virheiden määrä lisääntyy ja ihminen kokee työn kuormittavampana.”

HS:n testissä keskeytyksistä 45 liittyi jollakin tavalla töihin. Niistä noin puolet oli sähköposteja, loput erilaisia työaiheisia pikaviestejä tai Helsingin Sanomien uutisnotifikaatioita.

Nykyajasta kertonee jotakin se, että keskeytysten joukossa oli vain yksi vastaanotettu puhelu eikä yhtään tekstiviestiä.

Loput 16 keskeytystä sisälsivät esimerkiksi sanapelin ilmoituksia, sukulaisten lomakuvia sekä tavanomaista ryhmäviestimölinää.

Ajatus katkesi työpäivän aikana siis keskimäärin seitsemän minuutin välein.

Määrä kuulostaa paljolta, mutta ärsyketulva oli lopulta varsin tavanomainen ja sitä oli mahdollista hallita.

Useimpiin ärsykkeisiin ei tarvinnut reagoida ollenkaan. Jotkut asiat pystyi lykkäämään myöhemmäksi, ja välitöntä huomiota vaativat tapaukset keskeyttivät työnteon enimmillään vartiksi. Lopulta ärsykkeille altistuminen on valinta:

Ylittääkö hyöty haitan?

Huotilaisen mukaan ihmiset ovat hyvin erilaisia sen suhteen, millaisia keskeytyksiä kukin pitää häiritsevänä ja miten ne heihin vaikuttavat. Sitä paitsi kaikki keskeytykset eivät ole ikäviä: pienen koululaisen soitto siitä, että on päässyt kotiin, tuo mielenrauhaa. Pomon lähettämän sähköpostin lukeminen voi säästää turhalta työltä.

Hyödyllisten häiriöiden suodattaminen on Huotilaisen mukaan myös työelämätaito, jota voi opetella.

HS:n kokeilun tulokset kuvastavat joka tapauksessa työelämän ikävää kehityspolkua, sanoo Minna Huotilainen:

Ihmisestä tulee sätkynukke.

”Aivojen näkökulmasta voidaan puhua aktiivisuuden ja reaktiivisuuden vastakkainasettelusta. Keskeytykset ovat kuin sinua päin heitetyt koripallo: se pitää joko väistää tai ottaa kiinni. Ajattelen, että tällaisessa ympäristössä työntekijän kapasiteettia ei saada täysimääräiseen käyttöön.”

”Ajattele, jos työpäivän alussa saisi listan, että tänään pitää käsitellä näin ja näin monta viestiä ja sähköpostia. Silloin voisi etukäteen suunnitella ja katsoa, mikä on tärkeää ja mikä ei. Se ei ole mahdollista, kun viestit tulevat aina keskeytyksinä.”

Keskeytysten vuoksi ajattelulle ja paneutumiselle jää vähemmän aikaa. Stressi kasvaa, hallinnan tunne vähenee. Pahimmillaan tämän tien päässä odottaa työuupumus, Huotilainen sanoo.

Hän työskenteli aiemmin Työterveyslaitoksessa ja tutki muun muassa kognition ongelmia työuupumuksessa tai erityisen vaativassa tietotyössä. Työuupuneet kertoivat, kuinka keskeytykset häiritsevät heitä ja kuinka palautuminen on vaikeaa.

 

”Keskeytykset ovat kuin sinua päin heitetyt koripallo: se pitää joko väistää tai ottaa kiinni.”

”Ajattelin, että työuupunut ihminen on pitkään edenneen prosessin tulos: työ on ollut jo pitkään huonosti suunniteltua, ja niin se on yhä tosi monilla työpaikoilla.”

Työkulttuurista voi sopia, ja Huotilaisen mukaan työpaikoilla kannattaakin sopia pelisäännöistä. Kaikkia kysymyksiä ei tarvitse lähettää kymmeniä ihmisiä sisältävälle sähköpostilistalle. Sama pätee kaikkien viestintäkanavien käyttöön.

Myös omia tottumuksiaan voi muuttaa, Huotilainen sanoo. Työpäivästä voi rauhoittaa hetkiä pitkäjänteisempään työntekoon.

”Jos itse aloitan pidemmän tekstin kirjoittamisen, ensimmäisenä suljen sähköpostiohjelman ja kytken puhelimessani päälle tietyn moodin, jossa vain mieheni ja tyttäreni Whatsapp-viestit värisyttävät puhelinta eivätkä mitkään muut”, Huotilainen kertoo.

”Se on hyvä tila – jos joku muu haluaa ottaa yhteyttä, hän joutuu odottamaan tunnin tai puoli tuntia.”

Mitä jäi käteen?

Oli ilahduttavaa huomata, että kolme neljäsosaa keskeytyksistä liittyi töihin. Iso osa niistäkin oli enemmän tai vähemmän hyödyllisiä, joten en pannut keskeytyksiä pahakseni.

Ennen oli toisin: estin joidenkin sovellusten ja tiettyjen viestiryhmien ilmoitukset juuri siitä syystä, että niitä tuli liikaa. Olennaista on, että ärsyketulvaa voi hallita.

Annan lopuksi oman neuvoni tilanteiseen, joissa puhelimen piippailu alkaa ahdistaa: kytke mobiilidata pois päältä. Tunniksi, tarvittaessa päiväksi. Jos jollakulla on oikeasti kiireellistä asiaa, hän kyllä soittaa.

Kuinka paljon keskeytyksiä omassa työpäivässäsi on? Kerro ja katso, miten muut vastaavat:


Mitä teknostressille voisi tehdä?

Henri Pirkkalainen esitti HS:n aiemmassa jutussa kolme neuvoa viimeaikaisen teknostressitutkimustenpohjalta:

1. Muuta tietotekniikan asetuksia: Ilmoitus- ja yksityisyysasetuksia muuttamalla voit karsia jatkuvien ärsykkeiden määrää, jotka keskeyttävät työn tekemisen sekä illalliset perheen kanssa. Aina ei tarvitse olla saavutettavissa.

”Itse voi miettiä, että sulkeeko joitain sovelluksia, laittaako ilmoitusasetukset pois päältä tai äänet pois.”

2. Muuta tietotekniikan käyttötapoja: Ajoittamalla ja keskittämällä laitteiden ja sovellusten käyttöä tiettyihin hetkiin voit pienentää keskeytysten määrää ja parantaa keskittymiskykyä.

”Mieti, kuinka monesti otat puhelimen taskusta ilman, että sille oikeasti on hirveän hyvää syytä.”

3. Muuta omia reaktiotasi: Positiivista suhtautumista stressaaviin tilanteisiin voi harjoittaa tietoisesti.

”Jos olet impulsiivinen, pyri olemaan ärähtelemättä viestien vuoksi vaan yritä suhtautua tilanteisiin positiivisesti.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Työelämä
  • Teknologia
  • Stressi
  • Ossi Mansikka

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Pikkukaupungin gynekologi totesi minun olevan 38-vuotiaana liian vanha lapsentekoon

    2. 2

      Vihaisten twiittien takaa paljastuu syvenevä ahdinko – Donald Trumpin ympärillä on jatkuva kohina, mutta nyt sen seassa on tärkeitä signaaleja, kirjoittaa Saska Saarikoski

      Tilaajille
    3. 3

      Nina Fagerströmin elämässä ratsastus voitti rakkauden – ”Pitkään minun ei ollut helppoa edes puhua asiasta”

    4. 4

      Maailmankuulu ruotsalainen dj ja musiikkituottaja Avicii on kuollut 28-vuotiaana – myös kuningasperhe ilmoitti surevansa prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian häissä esiintynyttä tähteä

    5. 5

      Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä sisään Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista”

    6. 6

      Jari Sillanpää haluaisi olla Ricky Martin, mutta hän on George Michael – tähden stigma eivät ole huumeet vaan iskelmälaulajuus

    7. 7

      Pelikasvattajat tyrmäävät lasten­psykiatri Jari Sinkkosen näkemykset peli­riippuvuudesta: ”On aivan kohtuutonta verrata pelaavaa lasta alkoholistiin”

    8. 8

      Kysyimme lukijoilta toteutumatta jääneistä perhehaaveista, ja vastaukset yllättivät – Monen elämä ei tunnu lasten saamiseen tarpeeksi turvalliselta, tulevaisuudesta puhumattakaan

    9. 9

      Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle

    10. 10

      Bank Norwegian tarjoaa pikavippejä hirmukorolla, mutta toimitusjohtaja Tine Wollebekk ei antaisi omien lastensa ottaa sellaista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä sisään Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista”

    2. 2

      Maailmankuulu ruotsalainen dj ja musiikkituottaja Avicii on kuollut 28-vuotiaana – myös kuningasperhe ilmoitti surevansa prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian häissä esiintynyttä tähteä

    3. 3

      Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle

    4. 4

      Espoolainen Jorma Järvinen istuskeli kaikessa rauhassa omakotitalonsa portailla, kun metsästä astui esiin kauris jouluvalot päässään

    5. 5

      1900-luvun alun talot ovat energia­tehokkaampia, kestävämpiä ja terveellisempiä kuin uusilla menetelmillä rakennetut, väittää radikaali arkkitehtiviisikko

    6. 6

      Onnistujia yhdistää yksi olennainen piirre, ja psykologi Satu Kaski löysi sen – Nyt hän kertoo, mitä ominaisuuksia kannattaa kehittää, jos haluaa menestyjäksi

      Tilaajille
    7. 7

      Taksien hinnoittelu vapautuu, Trafi julkaisi esimerkkihinnaston – onnistuuko sinulta tämän taulukon lukeminen aamuyön taksijonossa?

    8. 8

      ”Juoksin kotiin mielessäni kuolleet hevoset ja päätön nainen” – Helsinkiläisnaisen jäämistöstä paljastui ennennäkemättömiä kuvia Helsingin valtauksesta 1918

    9. 9

      ”Tämä minun elämäni nyt meni näin” – Yli tuhat HS:n lukijaa kertoi, miltä lapsihaaveiden kariutuminen tuntuu ja kuinka tuskasta pääsee yli

      Tilaajille
    10. 10

      Pelikasvattajat tyrmäävät lasten­psykiatri Jari Sinkkosen näkemykset peli­riippuvuudesta: ”On aivan kohtuutonta verrata pelaavaa lasta alkoholistiin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin Juhana Helmen­kalastajasta tuli Suomen tv-viihteen vihatuin tyyppi täsmälleen samasta syystä kuin 15 vuotta aiemmin

    2. 2

      Tämä maatila ehti olla saman suvun hallussa 300 vuotta – nyt Vantaa saa pakkolunastaa alueen tonttimaaksi

    3. 3

      Onnistujia yhdistää yksi olennainen piirre, ja psykologi Satu Kaski löysi sen – Nyt hän kertoo, mitä ominaisuuksia kannattaa kehittää, jos haluaa menestyjäksi

      Tilaajille
    4. 4

      Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle

    5. 5

      Eteläsuomalainen pariskunta syytteessä alle kouluikäisen lapsensa törkeästä pahoinpitelystä – epäilyt paljastuivat, kun perhe oli lähdössä pitkälle purjehdukselle

    6. 6

      ”Ei 20 vuotta sitten ollut sen näköisiä hampaita” – Purentaelimistön vaivat ovat lisääntyneet huimasti, sanoo hammasasiantuntija, ja syy on kahdessa isossa muutoksessa

      Tilaajille
    7. 7

      Tippuri yleistyy nuorten keskuudessa – ”Kukaan ei tunnista muita odotushuoneessa, ja kaikki ilmoittavat olevansa saman henkilön vakituinen seksikumppani”

    8. 8

      Tätä lähes 100 vuotta vanhaa kuvaa pidetään nyt maailman vanhimpana meeminä – ja se osoittaa täydellisesti, ettei huumorimme ole muuttunut ollenkaan

    9. 9

      Venäjän vaatimus Syyriaan tehtyjen iskujen tuomitsemiseksi sai laihan kannatuksen YK:n turvaneuvostossa – Yhdysvallat: Olemme valmiita uuteen iskuun

    10. 10

      Lukuisten autoilijoiden pihoilla kytee tuhansien eurojen vakuutus­pommi – heitä ei voi varoittaa, sillä käytännössä kukaan ei tiedä, keitä he ovat

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Jari Sillanpää haluaisi olla Ricky Martin, mutta hän on George Michael – tähden stigma eivät ole huumeet vaan iskelmälaulajuus
    3. Junaliikenne palautunut normaaliksi Jyväskylän ja Pieksämäen välillä
    4. Pesäpallokausi alkaa taas Aurinkorannikolla – lajin kehitti Tahko Pihkala eli Muela de la Resina, mutta mitä ovat hutunkeitto ja kunnari espanjaksi?
    5. Pohjois-Korea kertoo lopettavansa ydinkokeet, mutta maan ehtoja ja motiiveja ei tiedä kukaan – pieniä merkkejä ilmapiirin lientymisestä on nähtävissä
    6. Pohjois-Korea sanoo lopettavansa ydin- ja ohjuskokeensa sekä sulkevansa ydinkoekeskuksen – Trump ilmoitti olevansa tyytyväinen, Japani vaatii aseista luopumista
    7. Tunti sitten
    8. Nina Fagerströmin elämässä ratsastus voitti rakkauden – ”Pitkään minun ei ollut helppoa edes puhua asiasta”
    9. Järvenpää loi reseptin, joka onnistuu imemään uusia asukkaita kaupunkiin – maata ostetaan vapaaehtoisesti tai pakolla
    10. Bank Norwegian tarjoaa pikavippejä hirmukorolla, mutta toimitusjohtaja Tine Wollebekk ei antaisi omien lastensa ottaa sellaista
    11. Kysyimme lukijoilta toteutumatta jääneistä perhehaaveista, ja vastaukset yllättivät – Monen elämä ei tunnu lasten saamiseen tarpeeksi turvalliselta, tulevaisuudesta puhumattakaan
    12. Keskustan pelastus voisi olla pelakuu – Se tiivistäisi hyvin puolueen kollektiivisen surun siitä, ettei kansa ymmärrä heitä
    13. Näytä lisää