Teknologia

Lentäviä lautasia, hukkaan heitettyjä miljoonia ja muita ”lastentauteja” – ihmisen matka kohti lentävää taksia on edelleen kesken

Itsekseen lentävät kulkuvälineet voivat olla mahdollisia jo lähivuosina, uskoo jopa liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Niitä on kehitelty jo ainakin sata vuotta. Miksi siinä on kestänyt niin pitkään?

Jos et ole koskaan nähnyt lentävää lautasta niin nyt näet, avasi yhdysvaltaisen CBS-uutiskanavan uutisankkuri lähetyksen. Uutiset kävivät vuonna 1988 tutustumassa Kalifornian Piilaaksossa toimineen aerodynamiikan insinöörin Paul Mollerin uusimpaan tuotteeseen. Moller oli kehitellyt tummansinistä lentävää lautasta jo 1960-luvulta alkaen. CBS:n videolla kaksipaikkainen kaunotar hinataan ulos autotallista. Mikä unelma, lentää nyt ufolla töihin!

Kahdeksan Wankel-tyypin moottoria nostavat lautasen ilmaan yhdellä sadoista insinöörin ja hänen tiiminsä testilennoista. Youtubesta löytyvällä videolla keksijä Moller itse ei pääse kyytiin, kun yhteen moottoreista tulee vikaa.

Mutta uusia malleja tulee. Vuonna 2003 suomalainen Risto Linturi seuraa paikan päällä vierestä, kun Mollerin kirkkaanpunainen X400-lentoauto nousee ilmaan.

Vuonna 2018 Mollerin arvioidaan kuluttaneen lentoautojen kehittämiseen jo yli sata miljoonaa dollaria. Joukkorahoitushankkeet eivät ole tuottaneet tulosta. Lentävät lautaset eivät mene kaupaksi edes verkkohuutokauppa Ebayssa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Paul Moller ei ole ollut ainoa, jonka yritykset tuoda lentäminen lähemmäs ihmisten koteja ovat yskineet ja kariutuneet. Ihan viime vuosilta näitä tapauksia löytyy useita.



Vuonna 2015 slovakialainen Aeromobil lupasi HS:lle, että heidän lentävä autonsa olisi markkinoilla 2017. Sitten Aeromobil teki testilennon, jossa ainoa prototyyppi putosi ja tuhoutui.

Kiinalaisomisteinen Terrafugia arvioi Wall Street Journalin mukaan vuonna 2013, että saisi lentoautonsa markkinoille 2015–2016. Nyt, yli kaksi vuotta myöhemmin yhtiö kertoo, että ensimmäiset toimitetaan vuonna 2019.

Vuonna 2014 hollantilainen kopteriautovalmistaja Pal-V lupasi BBC:n mukaan toimittaa ensimmäiset tuotteet tilaajille vuonna 2016. Vuonna 2018 toimitus on luvattu vuodelle 2019 – tai jos The Economistia on uskominen, sittenkin vuodelle 2020.

Vaihtoehtoja tupsahtelee kuin sieniä sateella. Viimeisimpänä esittäytyi yhdysvaltalainen Blackfly heinäkuussa. Se pystyy lentämään 40 kilometrin matkan vajaan sadan kilometrin tuntinopeudella. Siinä on kahdeksan moottoria ja yksi paikka. Blackfly pystyy lentämään myös itse, ilman ohjausta.

Hyvin samantyyppinen on Kitty Hawk-yhtiön Flyer, toinen lentävä auto. Kitty Hawkin takaa löytyy Larry Page, toinen Googlen perustajista. Blackflyn on kehittänyt yhtiö nimeltä Opener, jonka johtaja Allan Eustace on hänkin työskennellyt aiemmin Googlella johtotehtävissä.

Kitty Hawkin Flyerin koeajanut uutiskanava CNN kuvaili sitä ponttonilentokoneen ja dronen risteytykseksi, eikä edes kovin mukavaksi.

Flyer ja Blackfly käyvät kisaa siitä, kumpi saa välineensä ensimmäisenä myyntiin. Asiasta kertoi esimerkiksi BBC heinäkuussa, kun Opener pitkien hiljaiselon vuosien jälkeen viimein esitteli tuotteensa.

Siitä, ovatko Blackfly ja Flyer oikeastaan lentäviä autoja, vai lentäviä veneitä, voi olla montaa mieltä: niillä ei nimittäin voi ajaa maantiellä. Veteen laskeutuminen sen sijaan onnistuu, ja ainakin Blackfly osaa esittelyvideon mukaan laskeutua myös nurmikolle.

Tässä Flyer, ja sen alapuolella Blackfly. Artikkeli jatkuu videoiden jälkeen.



Kittyhawkin mukaan Flyer saattaisi olla markkinoilla noin viiden vuoden kuluttua. Opener lupailee Blackfly-vekotinta markkinoille jo ehkä ensi vuonna.

Lykkäykset eivät ole järin pitkiä, kun ottaa huomioon, että ihminen halusi lentää jo ennen kuin autoja ja lentokoneita edes oli kehitetty. Kreikkalaisessa mytologiassa Ikaros hullaantui ajatuksesta ja poltti auringossa siipensä, ja parituhatta vuotta myöhemmin vuonna 1940 Henry Ford sanoi: ”Pankaa merkille sanani. Lentokoneen ja moottoriauton yhdistelmä tulee vielä. Saatatte hymyillä, mutta se tulee”.

Fordin Flivver-lentoauton ohjaaja muuten kuoli koelennolla vuonna 1928, eikä Ford tämän jälkeen vienyt hankettaan prototyyppivaihetta pidemmälle.

Emmekä me vieläkään lennä autoilla töihin, vaikka ennen vuotta 2000 tunnuttiin ajattelevan, että uuden vuosituhannen symbolina voimme kohta liidellä matkamme autereisessa rauhassa menneisyyden tööttäillessä torviaan saasteissa ja ruuhkissa suoraan alapuolellamme.

Populaarikulttuurissa autot ovat lentäneet jo kauan.



Blade Runner (1982) lennettiin Los Angelesin kyberpunk-maisemassa vuonna 2019. Paluu tulevaisuuteen -elokuvissa (1985 ja 1989) mentiin vuoteen 2015, jossa ilmatyynyalukset olivat tavanomainen näky. Fifth elementissä (1997) vuoden 2263 New Yorkissa lentoauto on yleisin liikenneväline.

Tuntuu kuin lentävien autojen, ilmatyynyalusten tai moottoritielle ketterästi muuntautuvien helikopterien olisi pitänyt olla jo arkea. Ovatko ne jotenkin myöhässä, vai onko fiktio sumentanut odotuksemme?

”Olin seuraamassa, kun Mollerin Skycar lensi ensimmäistä kertaa ja nousi ihan siististi puunlatvojen yläpuolelle”, sanoo teknologiavaikuttaja ja tulevaisuudentutkija Risto Linturi.

”Ennustin silloin, että lentävät autot ovat markkinoilla kymmenen vuoden sisällä. Se oli yksi suurimpia virheitäni tulevaisuuden ennakoinnissa.”

Linturin yritys otti riskin ja sijoitti Mollerin hankkeeseen. Linturi Oyj osti puoli prosenttia Mollerin lentoautoyhtiön osakkeista. Ne ovat yhtiön hallussa edelleen.

Paul Mollerin hankkeessa meni mönkään se, ettei käsin tehty moottori saa lentolupaa, vaan laitteen pitää olla sarjatuotannossa. Nyt Mollerin kehittämälle moottorille kaavaillaan käyttöä kaatopaikkakaasujen muuntamisessa energiantuotantoon.


Sarjatuotantoon moottorille ei ihmiskunnan lentämishaaveista ole löytynyt riittävästi kysyntää, vaikka Linturi kuvailee, että Mollerin moottorilla voisi saavuttaa tuhannen kilometrin lentomatkan vain 500 kilometrin tuntinopeudella.

”Näissä nykyisissä sähkökäyttöisissä lentoautoissa, joiden on tarkoitus lähteä lentoon parkkipaikalta, lentoaika on nykyisillä akuilla noin 20 minuuttia.”

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta vastaanotti keväällä raportin nimeltä Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037. Risto Linturi on toinen sen kirjoittajista sekä it-ilmiöiden ennakointiin erikoistunut pitkän linjan teknologiakouluttaja.

Raportissa todetaan, että lentäminen on yleistynyt, mutta lyhyiden arkisten matkojen kulkemista ilmateitse lentokoneet ja helikopterit eivät mahdollista. Helikopterin vaikeus ja vaarallisuus sekä lentokoneiden tarvitsema kiitotie ja toiminnan runsas byrokratia ovat esimerkkejä esteistä, raportti jatkaa.

”On ihan selvää että lentävät autot tulevat, mutta millaisina”, Linturi kysyy nyt.

”Jos me haluamme nousta ilmaan julkiselta parkkipaikalta tai muulta suojaamattomalta pieneltä alueelta, tulee roottoreiden olla pieniä ja suojattuja. Pienet roottorit vaativat suuria enemmän tehoa, mutta mahdollistavat vaakasuuntaan kääntyessään suuren lentonopeuden. Helikopterin siiven peittämä alue vie ilmassakin paljon tilaa ja siksi lentonopeus ei ole kovin suuri.”

Koska kaikki nykyiset kehitteillä olevat lentoautot käyttävät sähköä polttoaineen sijaan, akkujen tehokkuuden kehittymisellä on paljon merkitystä. Raportissa todetaan lentotakseista seuraavasti: ”Akkujen ja sähkömoottoreiden kehitys tuonee liikkumismuodon huomattavasti nykyisiä pienlentokoneita ja helikoptereita tavallisemmaksi 2020-luvun kuluessa”.

”Akkujen tehon ja painon nykyisellä suhteella päästään siihen 20 minuutin lentoaikaan. Seuraavan kymmenen vuoden aikana akut kevenevät merkittävästi”, Sanoo Linturi.

”Jos nelikoptereilla toimivan lentoauton nopeus on keskimäärin vaikkapa 150 kilometriä tunnissa, 20 minuutissa pääsee 50 kilometriä. Se voi olla hyödyllistä vaikkapa Kiinan miljoonakaupungeissa tai esimerkiksi Los Angelesissa, jossa automatkat kestävät liikenneruuhkien takia tuntikausia.”

Esimerkiksi Helsingissä Laajasalon takaa Kruunuvuorenrannasta on Kauppatorille matkaa vesi- tai ilmateitse kolme kilometriä, mutta saman matkan taittaminen bussilla vie ainakin puoli tuntia.

”Mikäli hintaluokka ja tuotantomäärät olisivat samaa tasoa kuin moottoripyörillä, nelikopteriin perustuvilla lentovälineillä voisi olla menekkiä”, pohtii Linturi.

Ennen yksityisiä lentoautoja nähdään todennäköisemmin lentäviä takseja. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myönsi vuonna 2017 kuusi kokeilulupaa automaattiautojen testaamiseen.

”Ilmailuun liittyy valtava byrokratia. Ainakin robottiautojen suhteen laissa on määritelty, että autolla pitää olla kuljettaja, mutta kuljettajan ei tarvitse istua autossa”, Linturi miettii voisiko lakia soveltaa ilmailun puolella.

”Uber on luvannut tuoda lentävät taksit viiteen kaupunkiin testilennoille vuonna 2020. Palveluna lentävät autot voivat olla kuluttajan saatavilla nopeastikin, mutta yksityiseen käyttöön on vielä enemmän matkaa.”

Linturi muistuttaa, että Uber on yhtiö jolla alkaa jo olla historiaa sen parissa, että sen puheet eivät aina aivan vastaa tekoja. Mutta Uberin sivujen mukaan haku lentotaksin koekaupungiksi on kuitenkin heinäkuussa 2018 auki.

Lentotakseista voisi toimiessaan olla paljon hyötyä vaikkapa Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä.

”Monessa maassa on ollut valmiuksia muuttaa määräyksiä taksitoimintaan sopiviksi”, Linturi sanoo ja muistuttaa testivaiheessa olevista taksihankkeista esimerkiksi Dubaissa ja Uudessa-Seelannissa.


Tällä hetkellä henkilöliikenteeseen tarkoitetuille miehittämättömille takseille ei ole olemassa sääntelyä, kertoo Jukka Hannola Trafista. Hän työskentelee johtavana asiantuntijana ja tuntee miehittämättömän ilmailun tilanteen ehkä parhaiten koko Suomessa.

”Ilman matkustajaakin kulkevien dronejen osalta eurooppalainen sääntely on vasta kehittymässä. Tällä hetkellä eletään joka puolella kansallisella sääntelyllä, joka on varsin poikkeava tilanne globaalisti äärimmäisen pitkälle harmonisoidussa ilmailun sääntelykentässä”, Hannola kertoo.

Suurista puheista ja kunnianhimoisista aikatauluista huolimatta monissa laitteissa on ollut sen verran ”lastentauteja”, että sääntelyllä on onneksi vielä aikaa kehittyä ennen laajamittaisen kaupallisen toiminnan alkamista, Hannola arvioi.

”Dronetaksia voisi testata Suomessa jo nyt poikkeuslupajärjestelyillä.”

Entäpä, jos vaikka uuden teknologian käyttöönotossa mieluusti profiloituva naapurimaamme Viro ilmoittautuisi Uberin testikaupungiksi? Voisiko Tallinnassa pian tilata nelikopteri- eli dronetaksin ja päräyttää Suomenlahden yli Helsinkiin?

”Suomen ja Viron välillä on lennetty dronella ennenkin. Sääntelymielessä siihen on löytynyt hyvät tarkoitukseen sopivat työkalut”, Hannola sanoo.

Hän korostaa, että Trafin lähestymistapa dronetoimintaan edellyttää toimijalta kypsyyttä ja vastuullisuutta, mutta samalla antaa tilaa kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja, mikä on tärkeää nyt, kun miehittämätön lentoliikenne on kehitysvaiheessa. Mutta.

”Ennusteissa usein unohtuu se, että ilmailu poikkeaa radikaalisti maa- ja meriliikenteestä siinä, että energian loppuessa sitä ei voi laittaa tien sivuun parkkiin, eikä jäädä paikalleen kellumaan ja odottamaan apua. Energian loppuessa tullaan alas”, Hannola muistuttaa.

”Kaupalliseen käyttöön suorituskykyä ja reservienergiaa tarvitsee siis olla merkittävästi enemmän kuin suunniteltu matka. Tähän liittyy oleellisesti esimerkiksi akkuteknologian kehitys.”

Lisäksi tarvitaan järjestelmä, joka huolehtii, että ilma-alukset eivät törmäile toisiinsa sitten, kun liikennemäärät kasvavat.

Seuraavien muutaman vuoden aikana tullaan näkemään valtava määrä testejä ympäri maailmaa erilaisilta dronetakseja valmistavilta yrityksiltä, Hannola uskoo.

”Näiden koelentojen onnistuminen tulee varmasti osoittamaan pian, kuinka lähellä tämän teknologian arkipäiväistyminen on. Suhtaudun optimistisesti näiden laitteiden pikaiseen tulemiseen, mutta antaa testien tulosten kertoa ensin missä mennään.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Teknologia
  • Ilmailu
  • Lentävät autot
  • Laura Halminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kaikki naiset eivät kohta kelpaa naisiksi yleisurheilun huipulla, ja tulkinta kohdistuu vahvasti yhteen juoksijaan – ”Ajassa voidaan palata sata vuotta taaksepäin”

    2. 2

      Suomalainen turisti, älä luota poliisiin!

    3. 3

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    4. 4

      Uusi nopea testi paljastaa, kuinka suuri on riski sairastua muistisairauteen

    5. 5

      Poikkeuksellisen lämmin yö ennakoi Mauri-myrskyä, joka riepottelee lähes koko Suomea lauantaina – Knud laantui nopeasti Ruotsissa

    6. 6

      Tarkkuuskiväärin kanssa pullistellut Putin mokaili aseenkäytössä – Lepsuilu kertoo presidentin viimeisen kauden syndroomasta

    7. 7

      ”Vaatekaappi pursuaa tavaraa, mutta mitään järkevää päällepantavaa ei löydy” – Kapselipukeutuminen ratkaisee ongelman, näin se toimii

      Tilaajille
    8. 8

      Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho eroavat – ”Emme luovuttaneet helpolla”, Kaikkonen sanoo

    9. 9

      Pietarissa pilkahti villi 1990-luku, kun liikemies ammuttiin autosta keskellä päivää – Tappajien auton suomalaiset rekisterikilvet tekevät tapauksesta entistä oudomman

      Tilaajille
    10. 10

      Jasper Pääkkösestä tuli Spike Leen elokuvan psykopaattirasisti, koska ohjaaja ihastui häneen kesken koekuvausten – lauantaina Lee menee Pääkkösen saunaan ja suunnittelee yhteistyön jatkumista

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi nopea testi paljastaa, kuinka suuri on riski sairastua muistisairauteen

    2. 2

      Jaakko Pitkäjärvi osti puolen miljoonan euron McLaren 720:n – sitten ”brutaali vehje” lipesi

    3. 3

      Alusvaateketju julkaisi ”seksikkään Handmaid’s Tale -asun” – internet raivostui, yhtiö poisti asun ja todellisuutemme otti taas askeleen lähemmäs satiiria

    4. 4

      ”Vaatekaappi pursuaa tavaraa, mutta mitään järkevää päällepantavaa ei löydy” – Kapselipukeutuminen ratkaisee ongelman, näin se toimii

      Tilaajille
    5. 5

      Eduskunta äänesti Soinin luottamuksen puolesta äänin 100–60, kokoomuksen rivit rakoilivat

    6. 6

      Tarkkuuskiväärin kanssa pullistellut Putin mokaili aseenkäytössä – Lepsuilu kertoo presidentin viimeisen kauden syndroomasta

    7. 7

      Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho eroavat – ”Emme luovuttaneet helpolla”, Kaikkonen sanoo

    8. 8

      ”27 oppilaan luokalla on viisi historiankirjaa” – HS kysyi helsinkiläis­vanhemmilta lasten koulu­kirjoista, ja tulos on häkellyttävä

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä kokoomuksen naista kieltäytyi tukemasta Soinia – kokivat ”painostusta” ja ”vähättelyä”

    10. 10

      Kun Vesa Vuorenmaan isä sammui sohvalle, poika siivosi jäljet ja ajoi Ladan talliin – nyt hän valmentaa ”hapettomassa tilassa olevia” asiakkaita luksuskuntosalilla Helsingin keskustassa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    6. 6

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    7. 7

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Poikkeuksellisen lämmin yö ennakoi Mauri-myrskyä, joka riepottelee lähes koko Suomea lauantaina – Knud laantui nopeasti Ruotsissa
    3. ”On päivänselvää, ettemme voi tehdä diiliä hallituksen kanssa”, sanoo AKT:n Marko Piirainen – Jopa ulkomaankauppa voi häiriintyä, jos esitystä pienyritysten irti­sanomisista ei peruta
    4. Pietarissa pilkahti villi 1990-luku, kun liikemies ammuttiin autosta keskellä päivää – Tappajien auton suomalaiset rekisterikilvet tekevät tapauksesta entistä oudomman Tilaajille
    5. Moni hyväksi­käyttäjä jää terapian ulkopuolelle – Miten suojella lasta seksuaaliselta hyväksi­käytöltä?
    6. Kaupallinen hanke vai Venäjän ansa? HS lähti Itämerelle seuraamaan Euroopan kiistellyimmän kaasuputken Nord Stream 2:n rakennustöitä Tilaajille
    7. Kaikki naiset eivät kohta kelpaa naisiksi yleisurheilun huipulla, ja tulkinta kohdistuu vahvasti yhteen juoksijaan – ”Ajassa voidaan palata sata vuotta taaksepäin”
    8. Suomalainen turisti, älä luota poliisiin!
    9. 4 tuntia sitten
    10. ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä Tilaajille
    11. Kiina on jäänyt oman talousmallinsa vangiksi
    12. Iltavalopuolue vai aamuvalopuolue?
    13. Näytä lisää