Teknologia

Näiden kuvien pitäisi tutkitusti ilahduttaa – Katso, toimiiko tämä 360-video sinuun

Suurin osa tunnetutkijoista on sitä mieltä, että ilo kuuluu sisäsyntyisiin perustunteisiin. Siksi ihmisiä ilahduttavat ympäri maailman samantyyppiset kuvat ja videot.

Söpöjä koiranpentuja, hymyileviä kasvoja, kauniita maisemia.

Niitä katselemalla ihminen tulee iloiseksi.

Psykologit käyttävät tunnetutkimuksissaan erilaisia kuvia, jotta he saisivat koehenkilöissä herätettyä toivottuja emootioita eli lyhytaikaisia tunnereaktioita. On olemassa tietty kuvajoukko, jonka tuottamat tunteet ja tunteiden voimakkuus tiedetään tarkasti.

Tähän kuvajoukkoon ei kuka tahansa pääse käsiksi, joten sen seuraajaksi on perustettu vapaassa käytössä oleva kuvapankki. Sen nimi on Open Affective Standardized Image Set eli Oasis. Kuvia ja niiden herättämiä tunteita voi selata projektin nettisivuilta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Oasiksen kuvia selaamalla käy nopeasti ilmi, että myönteisimpiä tunteita herättävät söpöt eläimet, kauniit luontomaisemat ja eroottiset kuvat. Se kuulostaa uskottavalta.

Kaikki tunnetutkijat eivät toki ole samaa mieltä. Aivotutkija ja psykologian tohtori Vesa Putkinen kertoo, että äärimmäisen näkemyksen mukaan tunteet ovat kokonaan kulttuurisesti opittuja ilmiöitä eikä niissä ole mitään sisäsyntyistä.

Putkinen myös muistuttaa, että aikaisemmin tunnetutkimusten koehenkilöinä usein käytettiin 20–30-vuotiaita länsimaalaisia opiskelijoita. Jos tutkijat vertailevat tunteita eri kulttuureissa, vertailtavat kulttuurit ovat usein Pohjois-Amerikka, Aasia ja Länsi-Eurooppa.

Tuloksia ei siis varsinaisesti voi pitää koko maailmaa kattavina muuten kuin teoreettisesti.

Silti Putkinen kuuluu tunnetutkijoiden valtavirtaan. Hänen mielestään osa mielihyvää tuottavista asioista on todennäköisesti universaaleja.

Putkinen työskentelee Turun yliopiston emootiotutkimusryhmässä, jossa tutkitaan esimerkiksi musiikista nauttimista, kauhuelokuvien suosiota ja fiktiivisen kuvamateriaalin herättämiä tunteita.

Kun laboratoriossa halutaan aiheuttaa koehenkilöille myönteisiä tunnereaktioita, heille näytetään esimerkiksi kuvia hymyilevistä ihmisistä.

”Ihmiset nauttivat biologisesti merkityksellisistä palkinnoista, kuten hyvästä ruoasta ja toisten ihmisten hyväksynnästä”, Putkinen kertoo.

Tunnereaktiota tutkitaan aivokuvantamismenetelmillä.

Jos halutaan herättää vahva reaktio, kuvien näyttämisen lisäksi soitetaan iloista musiikkia. Kahden aistikanavan kautta tulevat ärsykkeet ovat tehokkaita.

”Niin se menee elokuvissakin: kuva ja äänet toimivat yhdessä”, Putkinen sanoo.

HS kokosi 360-asteiselle videolle sellaista kuvamateriaalia ja musiikkia, joka tutkitusti tuottaa myönteisiä tunnereaktioita. Suomeksi sanottuna: Tämän videon pitäisi ilahduttaa!

Alla näet videon ilman 360-efektiä. Parhaan kokemuksen saat, jos katsot videon Youtube-sovelluksesta virtuaalilasit päässäsi. 360-ominaisuus toimii mobiilissa Youtube-sovelluksessa. Tietokoneella pääset videoon tästä. Video löytyy myös Youtubesta kanavalta HS VR. Juttu jatkuu videon ja kyselypalikan jälkeen.



Se, kuinka vahvasti liikkuva kuva herättää tunteita, jaetaan tutkimuksissa usein kolmeen osaan. Ensimmäinen niistä on fyysinen läsnäolo eli se, tunteeko katsoja olevansa jossain muualla kuin on. Arkikielellä tilaa kuvaillaan niin, että elokuva tempaa mukaansa.

Toinen osa on uskottavuus eli realistisuus. Voisivatko nähdyt asiat tapahtua oikeasti, ja tuntuvatko ne aidoilta?

Kolmas osa löytyy tarinasta: kokeeko katsoja tapahtumat merkityksellisiksi, tai kokeeko hän jopa olevansa osa tapahtumia.

Tätä kolmijakoa käyttää esimerkiksi Helsingin yliopiston psykologian tutkija Jukka Häkkinen. Hän väitteli Helsingin psykologian laitokselta tohtoriksi, mutta työskenteli ennen nykyistä pestiään myös Nokialla ja Aalto-yliopistossa. Häkkinen on erikoistunut teknologian ja psykologian tutkimuskenttien yhdistämiseen.

Erityisen kiinnostavaa kokemuksellisuuden tutkiminen on virtuaalitodellisuudessa. Tutkimuspiloteissa on jo todettu, että virtuaalitodellisuutta pystyy käyttämään altistumisterapiaan eli esimerkiksi esiintymisjännityksen ja muiden pelkojen hoitoon. Psykoterapiakäytössä virtuaalitodellisuutta on hyödynnetty jo pitkään.

Teho perustuu siihen, että virtuaalilasit päässä koettu tilanne tuntuu tarpeeksi aidolta ja herättää kehossa samanlaisia reaktioita kuin tosielämässä.

Häkkisen mukaan vielä ei löydy tieteellistä näyttöä sille, että 360-videon tuottama tunnekokemus eroaisi merkittävästi valokuvien tuottamasta tunnekokemuksesta. Se on kuitenkin perusteltu ajatus.

Häkkinen selittää ajatuksen näin: On huomattu, että liikkuva kuva aiheuttaa voimakkaampia emotionaalisia reaktioita kuin valokuva. Tiedetään myös, että näytön koon kasvattaminen vahvistaa tunnereaktiota.

”Siksi esimerkiksi elokuviin uppoutuu helpommin kuin sarjan katseluun tabletilta kotisohvalla”, Häkkinen sanoo.

Tällä logiikalla 360-asteinen video virtuaalilasit päässä katsottuna tuottaa todennäköisesti vielä voimakkaampia tunteita kuin tavallinen video.

Lopputulos riippuu kuitenkin ennen kaikkea sisällöstä, Häkkinen muistuttaa.

Jos kokemuksellisuuden kolmijaossa muut kohdat, eli realistisuus ja upottavuus, pätisivätkin, kehnosti kerrottu tarina ei silti välttämättä onnistu herättämään toivotunlaisia tunteita.

Sama toimii toisin päin: elävästi kirjoitettu kirja voi temmata mukaansa ja herättää tunteita enemmän kuin huonosti toteutettu ja epäkiinnostava visiitti virtuaalitodellisuudessa.

Toisaalta jos kaikki kohdat täyttyvät, virtuaalitodellisuus upottaa käyttäjänsä vahvasti omaan maailmaansa. Tämän näkee esimerkiksi videoista, joissa jonkun pitäisi hypätä matalalta portaalta alas, mutta koska virtuaalitodellisuudessa pudotus on syvempi, hyppyä ei uskallakaan tehdä.

Siksi virtuaalitodellisuudesta ollaan myös huolestuneita. Pahimmillaan se voi aiheuttaa samanlaisia traumoja kuin tosielämän tapahtumat. Ala on niin nuori, ettei eettistä säännöstöä vielä ole.

Kaikki on siis kiinni sisällöntuottajista ja siitä, mihin kaikkeen virtuaalitodellisuusteknologiaa kokeillaan.

Häkkinen muistaa virtuaalitodellisuutta hehkutetun ainakin kahdesti tätä ennen. On vaara, että hehkutuksessa käy sama kuin 3d-televisioiden kanssa muutama vuosi sitten. Niitä yritettiin tuoda kuluttajien olohuoneisiin valtavilla markkinointiponnistuksilla, mutta koko ilmiö jäi lyhytaikaiseksi.

”Kohta virtuaalitodellisuudesta ei ehkä enää puhuta. Tai sitten käy niin, että nyt mennään ja lujaa”, Häkkinen kuvailee.

Virtuaalitodellisuus vai 360-sisältö?

 Tiukimman määritelmän mukaan virtuaalitodellisuus tarkoittaa sisältöä, jota katsotaan virtuaalilaseilla ja jonka kanssa voi vuorovaikuttaa.

 Virtuaalitodellisuuden kokemiseen tarvitsee siis kamerat tai sensorit, jotka aistivat käyttäjän liikkeitä.

 360-sisältö eroaa virtuaalitodellisuudesta niin, että siinä katsoja ja tämän liikkeet eivät vaikuta sisältöön.

 Termejä käytetään arkikielessä sekaisin, eli pelkkää 360-videon katsomista kutsutaan joskus virtuaalitodellisuudeksi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Teknologia
  • Tiede
  • Psykologia
  • Virtuaalitodellisuus
  • Virve Rissanen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Trump ihastui tosi-tv-tähden häikäilemättö­myyteen mutta ei arvannut, mihin se johtaisi – Näin Omarosa Manigault-Newmanista tuli Valkoisen talon uusi vihollinen

    2. 2

      Trumpin asianajaja Giuliani: ”Totuus ei ole totuus”

    3. 3

      Pastan ja riisin välttelyllä voi olla vakavia seurauksia, kertoo tuore tutkimus – asiantuntijat neuvovat, miten vähentää hiilihydraatteja turvallisesti

    4. 4

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    5. 5

      Kuvakooste: Weekend Festival päättyi tanssiin ilta-auringossa

    6. 6

      Tuhannet opiskelijat saavat jälleen pian kirjeen, jossa pyydetään selitystä hitaasti edenneille opinnoille – ”Jos asiaa ei selvitä, tuki lakkautetaan armottomasti”

    7. 7

      Kuvia Suomesta, osa 34: Akseli Valmunen palasi kesällä Lappiin kuvaamaan autioita turistikohteita

    8. 8

      Hietaniemen hautausmaan ylipuutarhuri kuvailee Weekend Festivalin aiheuttamia ongelmia pitkän uransa pahimmiksi – festivaalin edustaja ja poliisi eivät jaa näkemystä tuhoista

    9. 9

      Helsingin keskustaan ilmestyneistä kumpareista tuli somehitti ja lasten suosikki – ”Jännä kalteva pinta houkuttelee pyllähtämään”

    10. 10

      Kaljaa, sikareita ja miesten välttelyä – satavuotiaiden selitykset ontuvat, mutta tiede on viimein löytämässä pitkän iän salaisuuden

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 34: Akseli Valmunen palasi kesällä Lappiin kuvaamaan autioita turistikohteita

    3. 3

      Kaljaa, sikareita ja miesten välttelyä – satavuotiaiden selitykset ontuvat, mutta tiede on viimein löytämässä pitkän iän salaisuuden

      Tilaajille
    4. 4

      Pastan ja riisin välttelyllä voi olla vakavia seurauksia, kertoo tuore tutkimus – asiantuntijat neuvovat, miten vähentää hiilihydraatteja turvallisesti

    5. 5

      Hietaniemen hautausmaan ylipuutarhuri kuvailee Weekend Festivalin aiheuttamia ongelmia pitkän uransa pahimmiksi – festivaalin edustaja ja poliisi eivät jaa näkemystä tuhoista

    6. 6

      Trump ihastui tosi-tv-tähden häikäilemättö­myyteen mutta ei arvannut, mihin se johtaisi – Näin Omarosa Manigault-Newmanista tuli Valkoisen talon uusi vihollinen

    7. 7

      Tove Jansson kirjoitti vuonna 1979 onnettomaksi tekevästä arkkitehtuurista – se tulee mieleen, kun katsoo Jätkäsaarta ja Kalasatamaa

    8. 8

      Mitä useamman auton jengiläiset polttavat Ruotsin lähiöissä, sitä paremman vaaliaseen saa Jussi Halla-aho

    9. 9

      Venezuelan talous­kaaos sukeltaa uusiin syvyyksiin maanantaina: Presidentti lupaa kansalle 36-kertaisen palkan­korotuksen ja leikkaa viisi nollaa rahan perästä

    10. 10

      Camden Elliott on Trumpia palvovan Amerikan kasvatti, joka vaihtoi kotiseudun huippuyliopistoon – Paluu Etelä-Virginiaan on kuin matka vieraaseen maahan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yali Liu hämmästyi, kun suomalaiskollegat ottivat lounaspuheet tosissaan – Kolme Suomessa työskentelevää ulkomaalaista kertoo, miten me teemme töitä

      Tilaajille
    2. 2

      Solakka mies, joka myi huumeita, lakanoita ja seuraansa – Jari Sillanpään hovihankkija rakasti huippuhotelleja ja kärähti lapsipornosta

      Tilaajille
    3. 3

      Kuplavolkkarin nimi oli Jenny, ja sen lokasuojassa kulki maailmalle jotain poikkeuksellista – Kolme suomalaista taltioi Tšekkoslovakian miehitystä 1968, ja nyt HS näyttää ainutlaatuisen materiaalin

      Tilaajille
    4. 4

      ”Tule kotiin <3”, kirjoitti Eveliina Rimpeläinen – Sitä ennen hänen miehensä humalainen kaahailu oli katkennut piikkimattoon ja epäilyyn poliisin murhan yrityksestä

      Tilaajille
    5. 5

      Hermostunut polkupyöräilijä pysäytti Onnibusin keskelle Mannerheimin­tietä, poliisi nuhteli osapuolet – ”Minusta oli täydellisen perusteltua jäädä kaistalle”

    6. 6

      Festareiden silmiinpistävät: Flow’hun kultaisiin legginseihin pukeutuneet miehet: “Missään muualla kuin Mummotunnelissa mua ei ole kähmitty näin paljon”

    7. 7

      Genovan alueelle julistettiin vuoden hätätila tiistain siltaromahduksen vuoksi – Video näyttää täpärän pelastumisen

    8. 8

      Helsinkiläiskoulu jakoi oppilaat eri ryhmiin sukupuolen mukaan – Jenni Korkeaojan lapsi lähti tunnille, jonka nimi on lukujärjestyksessä ”Pojat”

    9. 9

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    10. 10

      Kuvia Suomesta, osa 34: Akseli Valmunen palasi kesällä Lappiin kuvaamaan autioita turistikohteita

    11. Näytä lisää