Teknologia

Lapset törmäävät netissä jatkuvasti väkivaltaiseen ja sopimattomaan sisältöön eivätkä ymmärrä käyttämiensä ohjelmien käyttöehtoja – Tämä kolmikko haluaa muuttaa sen

Designing for Children’s Rights -järjestön aktiivit haluavat, että muutos lähtee ihmisistä, jotka tekevät digituotteita. Vanhemmille he eivät jaa ohjeita.

Netti on paikka, jossa lapset voivat periaatteessa milloin tahansa törmätä sisältöön, joka ei ole heille sopivaa.

Miksi se on niin? Millaiset digitaaliset tuotteet ylipäänsä ovat hyviä lapsille? Mitä lapset tarvitsevat?

Tällaisia kysymyksiä Jonna Rantanen ja Leyla Nasib pohtivat työssään, esimerkiksi silloin kun he suunnittelivat Uuden lastensairaalan tablettijärjestelmää. Kaksikko työskentelee Elisalla palvelumuotoilijoina.

Valmiita vastauksia ei löytynyt.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Niinpä Rantanen, Nasib ja joukko heidän kollegoitaan päättivät tehdä asialle jotain:

Tammikuussa Rantanen ja Nasib järjestivät yhdessä YK:n lastenoikeusjärjestö Unicefin kanssa Talkoot-nimisen tapahtuman. Siihen osallistui yli 70 ihmistä, it-alan väen lisäksi muun muassa psykologeja ja opettajia.

Talkoiden lopputuloksena syntyivät ohjeet, kuinka suunnitella eettisesti ja lasten oikeuksia kunnioittaen digituotteita.

Keväällä Rantanen ja Nasib perustivat yhdessä tanskalaisen ja saksalaisen kollegan kanssa tapahtuman pohjalta Designing for Children’s Rights -järjestön. Pian yhdeksi aktiiviksi liittyi myös Lina Hayek, Helsingissä asuva palvelumuotoilija hänkin.

Järjestöstä on kasvanut nopeasti kansainvälinen verkosto, koska kiinnostusta lapsiystävälliselle suunnittelulle on.

Aloitetaan käyttöehdoista.

”Ne on yleensä tehty niin vaikeaselkoisiksi, että aikuisillakaan ei ole mitään käsitystä siitä, mitä ne tarkoittavat, puhumattakaan lapsista”, Nasib sanoo.

Kolmikon mukaan käyttöehdot olisi mahdollista tehdä sellaisiksi, että ne lapsetkin ymmärtävät ne. Ja kun kolmikko puhuu lapsista, he tarkoittavat kaikkia alle täysi-ikäisiä.

”Esimerkiksi suurimmassa osassa sovelluksia on selkeät ohjeet, kuinka ne toimivat. Miksi käyttöehtoja ei voisi esittää samalla tavalla? Tai jopa animaationa tai sarjakuvina?”, Hayek kysyy.

Brittiläisen lakiyhtiön juristi Jenny Afia testasi asiaa ja kirjoitti viime talvena Instagramin käyttöehdoista teineille sopivan version osana Britannian lapsiasianvaltuutetun selvitystä.

Afian englanninkielisessä versiossa käyttöehdoista oli muun muassa tämänkaltaisia kohtia:

”Virallisesti omistat kaikki alkuperäiset kuvat ja videot, jotka olet postannut, mutta me voimme käyttää niitä, ja antaa muidenkin ympäri maailmaa käyttää niitä. Toiset ihmiset saattavat maksaa käytöstä, mutta me emme maksa siitä sinulle.”

Selvityksen mukaan Britanniassa netin käyttäjistä yli kolmannes on alaikäisiä. Suurimmalla osalla heistä ei ole mitään käsitystä siitä, millaisia oikeuksia heillä on yksityisyytensä suhteen.

Siitä huolimatta kaikki he ovat hyväksyneet käyttämiensä somepalveluiden ehdot. Sama pätee oletettavasti Suomessakin.

”Käyttäjäehdot ovat kaikista vähiten käyttäjäystävällisiä asioita suunnitteluprosessissa. Yritykset käyttävät monimutkaista lakikieltä hämmentääkseen ihmisiä niin, että he eivät ymmärrä lukemaansa”, Hayek sanoo.

Yritykset poistavat usein vastuun itseltään kirjoittamalla käyttöehtoihin ikärajan, jota ne eivät kuitenkaan valvo, tai sivuuttavat koko ongelman toteamalla, että niiden palveluita eivät käytä lapset.

”Vaikka lapset eivät olisi pääkäyttäjiä, niin usein he silti käyttävät palveluita. Sen sijaan että yritykset kehittäisivät palveluitaan, ne yrittävät kieltää asian”, Hayek soimaa.

Nykyään palvelusuunnittelun lähtökohta on se, että kaiken pitää toimia sujuvasti mobiililaitteilla. Se on ensisijaista.

”Mutta entä jos jokaisessa tuotteessa lähtökohta olisi, että lapsikin voi käyttää sitä? Sen jälkeen vasta tulisi muut tasot, ja tästä ajattelusta tulisi uusi normaali”, Rantanen pohtii.

Voisiko myös olla laitteita, joista sivustot ja sovellukset tunnistaisivat suoraan, että niitä käyttävät lapset, Rantanen ehdottaa. Tällöin digituotteiden sisältö räätälöityisi automaattisesti lapsille sopivaksi.

Hiukan tämänsuuntaiseen ajatteluun pohjautuu Googlen keväällä julkaisema Family Link -sovellus. Sen avulla aikuinen voi luoda lapselle Android-puhelimeen rajoitetun Google-käyttäjätilin, valvoa lapsen sovelluksien käyttöä, poistaa niitä, asettaa aikarajoituksia käytölle ja etälukita laitteen.

Ylettömään käyttöön houkuttelu on yksi suurimmista ongelmista, joita lapset kohtaavat verkossa. He ovat sen edessä voimattomampia kuin aikuiset.

Tästä on kyse esimerkiksi silloin, kun Youtuben algoritmit tarjoavat kävijöille uutta sisältöä edellisen päätyttyä, jotta käyttäjä pysyisi tuotteen parissa.

”Youtube on mahtava. Sieltä voi oppia vaikka mitä ja voit jakaa sitä kautta osaamistasi, mutta se houkuttelee jatkuvasti katsomaan, mitä tulee seuraavaksi”, Rantanen tiivistää.

Karuimmillaan tällainen suosittelu voi johtaa siihen, että lapset päätyvät katsomaan väkivaltaisia ja traumatisoivia videoita, joissa seikkailevat lastenohjelmista tutut suosikkihahmot. Näitä videoita tuottavat muun muassa automatisoidut videotehtaat.

Tästä Nyt.fin artikkelista voit lukea tarkemmin, mistä paljon kohua herättäneessä ilmiössä on tarkemmin kyse.

Jälleen Rantanen heittää ilmoille kysymyksen: Miksi ei ole olemassa esimerkiksi yhtäkään lapsille tarkoitettua hakukonetta?

Palvelumuotoilijakolmikko tietää kuitenkin, että monet vanhemmat eivät kaipaa pohdintoja, vaan mahdollisimman yksinkertaisia ohjeita siihen, miten lasten kanssa pitää toimia digitaalisessa maailmassa: tämä on sopiva ruutuaika kuusivuotiaalle -hengessä.

”Asia on vain niin, että sellaisia ohjeita ei ole olemassakaan”, Rantanen sanoo.

Designing for Children Rights -järjestö lähestyykin asiaa jälleen toisesta näkökulmasta.

”Emme yritä tehdä mitään ohjeita vanhemmille. Vanhemmilla on valtavan hankala urakka yrittää opetella kaikkia yksityiskohtia eri digituotteista, päättää mitkä niistä ovat sopivia ja ohjeistaa lapsia”, Nasib sanoo.

”Meidän tavoite on luoda digitaalinen maailma, jossa aikuisten ei tarvitse stressata näistä asioista, vaan sen sijaan tuotteiden tekijöistä pitää tulla parempia ja vastuuntuntoisempia.”

Tulevaisuudessa hyviksi todetuissa digituotteissa voisi olla esimerkiksi lapsiystävällinen-sertifikaatti, aivan kuten nykyään ympäristöystävällisissä tai reilun kaupan tuotteissa, kolmikko pohtii.

Tai ainakin sinun tietosi ovat sinun -sertifikaatti. Iso eettinen kysymys koskee nimittäin myös sitä dataa, jota yritykset keräävät lapsista – siinä missä aikuisistakin.

Nykylapsista tätä tietoa alkaa kertyä yleensä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vanhemmilla ihmisillä niin sanottu digitaalinen jalanjälki on alkanut syntyä vasta aikuisiällä, koska heidän lapsuudessaan ei ollut nykyisenkaltaista internetiä.

Tästä linkistä voit lukea lisää siitä, miten digitaalisia jalanjälkiä syntyy sekä vinkkejä siihen, miten voit hävittää sinusta jo kerättyjä tietoja ja minimoida verkkojälkesi tulevaisuudessa.

”Eivätkä yhtiöt raportoi avoimesti, mitä dataa ne keräävät ja miten ne sitä käyttävät. EU:n tietosuoja-asetus gdpr auttaa tähän asiaan jonkin verran, mutta oman ja lastensa datan kontrollointi on hankalaa”, Rantanen sanoo.

Tähänkin ongelmaan on löydettävissä tekijäpäässä ratkaisuja, jos yritykset niin haluavat.

Kolmikko ottaa esimerkiksi tanskalaisen leluyhtiö Legon: yhtiöllä on Google Analyticsin sijaan oma analytiikkatyökalu ja yhtiö on päättänyt, ettei se käytä lapsiin kohdistuvia kolmansien osapuolien evästeitä.

Designing for Children’s Rightsille tärkeää on myös digituotteiden monimuotoisuus. Se tarkoittaa, että esimerkiksi pelintekijät luovat hahmoja, joilla on erilaisia ihonvärejä ja kehonmuotoja, ja että tyttöjen ja poikien stereotyyppisiä rooleja sekoitetaan.

Näitä teemoja Designing for Children’s Rights kutsui ihmisiä pohtimaan viimeksi viime viikolla, kun se järjesti osana reilun datatalouden Mydata2018-konferenssia työpajan Designmuseossa Helsingissä.

”Olemme halunneet alusta asti luoda verkoston, jossa on kaikenlaisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita lasten oikeuksista. Muuten jäisimme suunnitelijoiden kuplaan pohtimaan näitä asioita”, Rantanen sanoo.

Tähtäimessä on kuitenkin se, että verkoston kautta ajatukset ja käytännöt leviäisivät nimenomaan palvelumuotoilijoiden ja koodarien keskuuteen.

”Me tiedämme käytännössä, miten asiat digitaalisessa maailmassa toimivat, miksi ne toimivat tietyllä tavalla ja sen, kuinka tuotteida luodaan”, Nasib sanoo.

”Ja sen, miten päätöksiä teknologiayrityksissä tehdään”, Rantanen täydentää.

Seuraava isompi tapahtuma on tammikuussa Kööpenhaminassa Tanskassa. Kun ensimmäisellä kerralla syntyi käytännön ohjeet lasten oikeuksia kunnioittavaan digituotteiden suunnitteluun, nyt teemana on se, kuinka viedä näitä käytäntöjä osaksi bisnesmalleja ja yritysten johdon tietoon.

”Nämä asiat tapahtuvat yksilöiden kautta, ja me verkostossa autamme toisiamme”, Nasib kuvailee.

Kiinnostuksensa seuraavaan tapahtumaan ovat osoittaneet jo esimerkiksi Googlen sovelluskauppa Google Playlla työskentelevät ihmiset.

Se on kolmikon mielestä lupaavaa.

He ajattelevat asiaa näin: jos kerran yksittäiset yhtiötkin voivat hetkessä kasvaa verkossa miljardiluokan bisneksiksi, niin myös eettisempi suunnittelu voi vallata paikkansa ihan samalla tavalla.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Teknologia
  • Lapset
  • Tietoturva
  • Internet
  • Mobiilisovellus
  • Sovellukset
  • Antti Tiainen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    2. 2

      Suomalainen turisti, älä luota poliisiin!

    3. 3

      Kaikki naiset eivät kohta kelpaa naisiksi yleisurheilun huipulla, ja tulkinta kohdistuu vahvasti yhteen juoksijaan – ”Ajassa voidaan palata sata vuotta taaksepäin”

    4. 4

      Nimeämättömät lähteet The New York Timesille: Apulais­oikeusministeri Rosenstein ehdotti Trumpin keskusteluiden salaista äänittämistä

    5. 5

      Uusi nopea testi paljastaa, kuinka suuri on riski sairastua muistisairauteen

    6. 6

      Kiina on jäänyt oman talousmallinsa vangiksi

    7. 7

      Tarkkuuskiväärin kanssa pullistellut Putin mokaili aseenkäytössä – Lepsuilu kertoo presidentin viimeisen kauden syndroomasta

    8. 8

      Lailliset kasinot houkuttelevat naapurimaiden turistit Georgiaan – vuoristossa verikostojen kierre on katkennut ja tunnelma kuin satojen vuosien takaa

    9. 9

      Jasper Pääkkösestä tuli Spike Leen elokuvan psykopaattirasisti, koska ohjaaja ihastui häneen kesken koekuvausten – lauantaina Lee menee Pääkkösen saunaan ja suunnittelee yhteistyön jatkumista

      Tilaajille
    10. 10

      Äänestys Timo Soinin luottamuksesta teki railoa hallituksen sisälle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi nopea testi paljastaa, kuinka suuri on riski sairastua muistisairauteen

    2. 2

      Jaakko Pitkäjärvi osti puolen miljoonan euron McLaren 720:n – sitten ”brutaali vehje” lipesi

    3. 3

      Alusvaateketju julkaisi ”seksikkään Handmaid’s Tale -asun” – internet raivostui, yhtiö poisti asun ja todellisuutemme otti taas askeleen lähemmäs satiiria

    4. 4

      ”Vaatekaappi pursuaa tavaraa, mutta mitään järkevää päällepantavaa ei löydy” – Kapselipukeutuminen ratkaisee ongelman, näin se toimii

      Tilaajille
    5. 5

      Eduskunta äänesti Soinin luottamuksen puolesta äänin 100–60, kokoomuksen rivit rakoilivat

    6. 6

      Tarkkuuskiväärin kanssa pullistellut Putin mokaili aseenkäytössä – Lepsuilu kertoo presidentin viimeisen kauden syndroomasta

    7. 7

      ”27 oppilaan luokalla on viisi historiankirjaa” – HS kysyi helsinkiläis­vanhemmilta lasten koulu­kirjoista, ja tulos on häkellyttävä

      Tilaajille
    8. 8

      Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho eroavat – ”Emme luovuttaneet helpolla”, Kaikkonen sanoo

    9. 9

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    10. 10

      Neljä kokoomuksen naista kieltäytyi tukemasta Soinia – kokivat ”painostusta” ja ”vähättelyä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    6. 6

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    7. 7

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää