Teknologia

Lapset törmäävät netissä jatkuvasti väkivaltaiseen ja sopimattomaan sisältöön eivätkä ymmärrä käyttämiensä ohjelmien käyttöehtoja – Tämä kolmikko haluaa muuttaa sen

Designing for Children’s Rights -järjestön aktiivit haluavat, että muutos lähtee ihmisistä, jotka tekevät digituotteita. Vanhemmille he eivät jaa ohjeita.

Netti on paikka, jossa lapset voivat periaatteessa milloin tahansa törmätä sisältöön, joka ei ole heille sopivaa.

Miksi se on niin? Millaiset digitaaliset tuotteet ylipäänsä ovat hyviä lapsille? Mitä lapset tarvitsevat?
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tällaisia kysymyksiä Jonna Rantanen ja Leyla Nasib pohtivat työssään, esimerkiksi silloin kun he suunnittelivat Uuden lastensairaalan tablettijärjestelmää. Kaksikko työskentelee Elisalla palvelumuotoilijoina.

Valmiita vastauksia ei löytynyt.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Niinpä Rantanen, Nasib ja joukko heidän kollegoitaan päättivät tehdä asialle jotain:

Tammikuussa Rantanen ja Nasib järjestivät yhdessä YK:n lastenoikeusjärjestö Unicefin kanssa Talkoot-nimisen tapahtuman. Siihen osallistui yli 70 ihmistä, it-alan väen lisäksi muun muassa psykologeja ja opettajia.

Talkoiden lopputuloksena syntyivät ohjeet, kuinka suunnitella eettisesti ja lasten oikeuksia kunnioittaen digituotteita.

Keväällä Rantanen ja Nasib perustivat yhdessä tanskalaisen ja saksalaisen kollegan kanssa tapahtuman pohjalta Designing for Children’s Rights -järjestön. Pian yhdeksi aktiiviksi liittyi myös Lina Hayek, Helsingissä asuva palvelumuotoilija hänkin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Järjestöstä on kasvanut nopeasti kansainvälinen verkosto, koska kiinnostusta lapsiystävälliselle suunnittelulle on.

Aloitetaan käyttöehdoista.

”Ne on yleensä tehty niin vaikeaselkoisiksi, että aikuisillakaan ei ole mitään käsitystä siitä, mitä ne tarkoittavat, puhumattakaan lapsista”, Nasib sanoo.

Kolmikon mukaan käyttöehdot olisi mahdollista tehdä sellaisiksi, että ne lapsetkin ymmärtävät ne. Ja kun kolmikko puhuu lapsista, he tarkoittavat kaikkia alle täysi-ikäisiä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Esimerkiksi suurimmassa osassa sovelluksia on selkeät ohjeet, kuinka ne toimivat. Miksi käyttöehtoja ei voisi esittää samalla tavalla? Tai jopa animaationa tai sarjakuvina?”, Hayek kysyy.

Brittiläisen lakiyhtiön juristi Jenny Afia testasi asiaa ja kirjoitti viime talvena Instagramin käyttöehdoista teineille sopivan version osana Britannian lapsiasianvaltuutetun selvitystä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Afian englanninkielisessä versiossa käyttöehdoista oli muun muassa tämänkaltaisia kohtia:

”Virallisesti omistat kaikki alkuperäiset kuvat ja videot, jotka olet postannut, mutta me voimme käyttää niitä, ja antaa muidenkin ympäri maailmaa käyttää niitä. Toiset ihmiset saattavat maksaa käytöstä, mutta me emme maksa siitä sinulle.”

Selvityksen mukaan Britanniassa netin käyttäjistä yli kolmannes on alaikäisiä. Suurimmalla osalla heistä ei ole mitään käsitystä siitä, millaisia oikeuksia heillä on yksityisyytensä suhteen.

Siitä huolimatta kaikki he ovat hyväksyneet käyttämiensä somepalveluiden ehdot. Sama pätee oletettavasti Suomessakin.

”Käyttäjäehdot ovat kaikista vähiten käyttäjäystävällisiä asioita suunnitteluprosessissa. Yritykset käyttävät monimutkaista lakikieltä hämmentääkseen ihmisiä niin, että he eivät ymmärrä lukemaansa”, Hayek sanoo.

Yritykset poistavat usein vastuun itseltään kirjoittamalla käyttöehtoihin ikärajan, jota ne eivät kuitenkaan valvo, tai sivuuttavat koko ongelman toteamalla, että niiden palveluita eivät käytä lapset.

”Vaikka lapset eivät olisi pääkäyttäjiä, niin usein he silti käyttävät palveluita. Sen sijaan että yritykset kehittäisivät palveluitaan, ne yrittävät kieltää asian”, Hayek soimaa.

Nykyään palvelusuunnittelun lähtökohta on se, että kaiken pitää toimia sujuvasti mobiililaitteilla. Se on ensisijaista.

”Mutta entä jos jokaisessa tuotteessa lähtökohta olisi, että lapsikin voi käyttää sitä? Sen jälkeen vasta tulisi muut tasot, ja tästä ajattelusta tulisi uusi normaali”, Rantanen pohtii.

Voisiko myös olla laitteita, joista sivustot ja sovellukset tunnistaisivat suoraan, että niitä käyttävät lapset, Rantanen ehdottaa. Tällöin digituotteiden sisältö räätälöityisi automaattisesti lapsille sopivaksi.

Hiukan tämänsuuntaiseen ajatteluun pohjautuu Googlen keväällä julkaisema Family Link -sovellus. Sen avulla aikuinen voi luoda lapselle Android-puhelimeen rajoitetun Google-käyttäjätilin, valvoa lapsen sovelluksien käyttöä, poistaa niitä, asettaa aikarajoituksia käytölle ja etälukita laitteen.

Ylettömään käyttöön houkuttelu on yksi suurimmista ongelmista, joita lapset kohtaavat verkossa. He ovat sen edessä voimattomampia kuin aikuiset.

Tästä on kyse esimerkiksi silloin, kun Youtuben algoritmit tarjoavat kävijöille uutta sisältöä edellisen päätyttyä, jotta käyttäjä pysyisi tuotteen parissa.

”Youtube on mahtava. Sieltä voi oppia vaikka mitä ja voit jakaa sitä kautta osaamistasi, mutta se houkuttelee jatkuvasti katsomaan, mitä tulee seuraavaksi”, Rantanen tiivistää.

Karuimmillaan tällainen suosittelu voi johtaa siihen, että lapset päätyvät katsomaan väkivaltaisia ja traumatisoivia videoita, joissa seikkailevat lastenohjelmista tutut suosikkihahmot. Näitä videoita tuottavat muun muassa automatisoidut videotehtaat.

Tästä Nyt.fin artikkelista voit lukea tarkemmin, mistä paljon kohua herättäneessä ilmiössä on tarkemmin kyse.

Jälleen Rantanen heittää ilmoille kysymyksen: Miksi ei ole olemassa esimerkiksi yhtäkään lapsille tarkoitettua hakukonetta?

Palvelumuotoilijakolmikko tietää kuitenkin, että monet vanhemmat eivät kaipaa pohdintoja, vaan mahdollisimman yksinkertaisia ohjeita siihen, miten lasten kanssa pitää toimia digitaalisessa maailmassa: tämä on sopiva ruutuaika kuusivuotiaalle -hengessä.

”Asia on vain niin, että sellaisia ohjeita ei ole olemassakaan”, Rantanen sanoo.

Designing for Children Rights -järjestö lähestyykin asiaa jälleen toisesta näkökulmasta.

”Emme yritä tehdä mitään ohjeita vanhemmille. Vanhemmilla on valtavan hankala urakka yrittää opetella kaikkia yksityiskohtia eri digituotteista, päättää mitkä niistä ovat sopivia ja ohjeistaa lapsia”, Nasib sanoo.

”Meidän tavoite on luoda digitaalinen maailma, jossa aikuisten ei tarvitse stressata näistä asioista, vaan sen sijaan tuotteiden tekijöistä pitää tulla parempia ja vastuuntuntoisempia.”

Tulevaisuudessa hyviksi todetuissa digituotteissa voisi olla esimerkiksi lapsiystävällinen-sertifikaatti, aivan kuten nykyään ympäristöystävällisissä tai reilun kaupan tuotteissa, kolmikko pohtii.

Tai ainakin sinun tietosi ovat sinun -sertifikaatti. Iso eettinen kysymys koskee nimittäin myös sitä dataa, jota yritykset keräävät lapsista – siinä missä aikuisistakin.

Nykylapsista tätä tietoa alkaa kertyä yleensä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vanhemmilla ihmisillä niin sanottu digitaalinen jalanjälki on alkanut syntyä vasta aikuisiällä, koska heidän lapsuudessaan ei ollut nykyisenkaltaista internetiä.

Tästä linkistä voit lukea lisää siitä, miten digitaalisia jalanjälkiä syntyy sekä vinkkejä siihen, miten voit hävittää sinusta jo kerättyjä tietoja ja minimoida verkkojälkesi tulevaisuudessa.

”Eivätkä yhtiöt raportoi avoimesti, mitä dataa ne keräävät ja miten ne sitä käyttävät. EU:n tietosuoja-asetus gdpr auttaa tähän asiaan jonkin verran, mutta oman ja lastensa datan kontrollointi on hankalaa”, Rantanen sanoo.

Tähänkin ongelmaan on löydettävissä tekijäpäässä ratkaisuja, jos yritykset niin haluavat.

Kolmikko ottaa esimerkiksi tanskalaisen leluyhtiö Legon: yhtiöllä on Google Analyticsin sijaan oma analytiikkatyökalu ja yhtiö on päättänyt, ettei se käytä lapsiin kohdistuvia kolmansien osapuolien evästeitä.

Designing for Children’s Rightsille tärkeää on myös digituotteiden monimuotoisuus. Se tarkoittaa, että esimerkiksi pelintekijät luovat hahmoja, joilla on erilaisia ihonvärejä ja kehonmuotoja, ja että tyttöjen ja poikien stereotyyppisiä rooleja sekoitetaan.

Näitä teemoja Designing for Children’s Rights kutsui ihmisiä pohtimaan viimeksi viime viikolla, kun se järjesti osana reilun datatalouden Mydata2018-konferenssia työpajan Designmuseossa Helsingissä.

”Olemme halunneet alusta asti luoda verkoston, jossa on kaikenlaisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita lasten oikeuksista. Muuten jäisimme suunnitelijoiden kuplaan pohtimaan näitä asioita”, Rantanen sanoo.

Tähtäimessä on kuitenkin se, että verkoston kautta ajatukset ja käytännöt leviäisivät nimenomaan palvelumuotoilijoiden ja koodarien keskuuteen.

”Me tiedämme käytännössä, miten asiat digitaalisessa maailmassa toimivat, miksi ne toimivat tietyllä tavalla ja sen, kuinka tuotteida luodaan”, Nasib sanoo.

”Ja sen, miten päätöksiä teknologiayrityksissä tehdään”, Rantanen täydentää.

Seuraava isompi tapahtuma on tammikuussa Kööpenhaminassa Tanskassa. Kun ensimmäisellä kerralla syntyi käytännön ohjeet lasten oikeuksia kunnioittavaan digituotteiden suunnitteluun, nyt teemana on se, kuinka viedä näitä käytäntöjä osaksi bisnesmalleja ja yritysten johdon tietoon.

”Nämä asiat tapahtuvat yksilöiden kautta, ja me verkostossa autamme toisiamme”, Nasib kuvailee.

Kiinnostuksensa seuraavaan tapahtumaan ovat osoittaneet jo esimerkiksi Googlen sovelluskauppa Google Playlla työskentelevät ihmiset.

Se on kolmikon mielestä lupaavaa.

He ajattelevat asiaa näin: jos kerran yksittäiset yhtiötkin voivat hetkessä kasvaa verkossa miljardiluokan bisneksiksi, niin myös eettisempi suunnittelu voi vallata paikkansa ihan samalla tavalla.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Teknologia
  • Lapset
  • Tietoturva
  • Internet
  • Mobiilisovellus
  • Sovellukset
  • Antti Tiainen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miksi autojen keskipaikan kohdalla on möykky, joka tekee keskipaikka­matkustuksen epämukavaksi?

    2. 2

      Homous on vika, jonka Jumala korjaa, ajatteli Patrick Tiainen – Hän nousi karismaattisen seurakunnan johtoon, solmi kulissiavioliiton ja ymmärsi lopulta rimpuilunsa turhaksi

      Tilaajille
    3. 3

      Sdp ottaa kaulaa kokoomukseen, vihreiden lasku pysähtyi – Häämöttääkö ensi keväänä punavihreän blokin ”sisällissota”?

    4. 4

      Alvar Aallon suunnittelema sellutehdas oli tuomittu tuhoon, mutta sitten pääjohtaja lausui yllättävät sanat – Pelastus löytyi puun ihmeaineesta, joka saattaa pian tuottaa enemmän kuin sellu  

    5. 5

      Suomi päättää uudesta vastatykistötutkasta vuodenvaihteessa – Ukrainan sodan opit nopeasti käyttöön

    6. 6

      Miksi mies tarvitsee enemmän rahaa kuin nainen? Tutkijat laskivat tarkasti, mikä rahamäärä riittää erilaisille ihmisille säälliseen elämään

    7. 7

      Huuhkajat teki historiaa ja voitti lohkonsa surkeankin pelin jälkeen – Suomen ensimmäinen arvokisapaikka on nyt kahden voiton päässä

    8. 8

      Miksi äidit nukahtavat aina kesken elokuvan?

    9. 9

      Katja Korhonen huokaisi helpotuksesta, kun keskosena syntynyt poika parkaisi ensi-itkunsa – ”Sitten hoitaja tuli ja nappasi vauvan”

      Tilaajille
    10. 10

      Eduskunta sai väärää tietoa tiedustelulaeista – valiokunta kiusaantui poliittisesti arasta asiasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun nuoret äidit haksahtavat ravitsemusgurujen hölynpölyyn, kärsijöitä ovat lapset – Näin sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja oikoo verkon vallanneita harhaluuloja yksi kerrallaan

      Tilaajille
    2. 2

      Mies hyppäsi Pitkältäsillalta ja kuoli – ”Oli ilmeisesti halunnut näyttää, että pystyy uimaan kylmässä vedessä”

    3. 3

      Katso tästä taulukosta, tulisitko toimeen kohtuullisena pidetyillä menoilla – Tutkijat määrittelivät, mitä Suomessa tarvitaan säälliseen elämään

    4. 4

      Haimasyöpään kuolee Suomessa yhä useampi – kun oireita ilmenee, sairaus on yleensä edennyt liian pitkälle

    5. 5

      Raiskauksen määritelmää muuttava kansalaisaloite etenee eduskuntaan – Näin aloite määrittelee rangaistavat sukupuoliyhteydet

    6. 6

      Viranomainen tarkasti Meilahden sairaalan: leikkausosastolla raadetaan niin äärirajoilla, että siitä aiheutuu vaaraa

    7. 7

      Marco Bjurström vaikenee tanssikoulunsa hyväksikäyttö­epäilyistä – Alan veteraani Anitra Ahtola tuomitsee tapauksen: ”En hyväksyisi omassa koulussani”

    8. 8

      Pattitilanne taloyhtiössä: Naapuri seisottaa isoa autoa ikkunan edessä, valittaja sai kuulla häiritsevänsä asumismukavuutta

    9. 9

      Norjalaisfregatti voi vaipua vieläkin syvemmälle, nostotyö vie viikkoja – Naisupseereja ryöpytetään vaikka ei tiedetä, olivatko he edes laivalla

    10. 10

      Floridan tiukoissa vaaleissa ajauduttiin 8,3 miljoonan äänen käsilaskentaan ja oikeuden­käynteihin – ”Olemme tehneet itsemme naurun­alaisiksi koko maailman edessä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Siivooja Aino-Maija Leinonen näki keskiluokkaiset kodit ja päätti elää toisin – ”Kaikkien lempiväri on valkoinen ja kaikilla on samat esineet”

      Tilaajille
    2. 2

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    4. 4

      Suorakulmaisen jäävuoren mysteeri selvisi Etelämantereella

    5. 5

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    6. 6

      Syvällä Lapin erämaassa kulkee natsi-Saksan viimeinen puolustuslinja, ja nyt sieltä löytyi salaperäinen vankileiri

      Tilaajille
    7. 7

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    8. 8

      Helsingissä kuultiin ”Islannin ihmeestä”: Nuorten juominen, tupakointi ja huumeiden­käyttö laskivat dramaattisesti, koska vanhempien asenteet ja käytös muuttuivat

    9. 9

      ”Täällä tulee törmäys sitten” – 130-metrinen norjalainen sotalaiva törmäsi säiliöalukseen monista varoituksista huolimatta, käy ilmi lauantaina julkaistulta äänitteeltä

    10. 10

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    11. Näytä lisää