Teknologia

Haluaisitko palkan tilille joka päivä? Kännykkä­sovellukset tarjoavat keikka­työtä nyt Suomessa – HS selvitti, miten työn­tekijän oikeudet niissä toteutuvat

Työvuoroon sovelluksen avulla jopa minuuteissa, palkka tilille joka päivä – työnvälityssovellukset kuulostavat hyvältä niin työntekijän kuin työnantajan näkökulmasta. Kolikon kääntöpuolelta paljastuu alipalkkausta ja tietämättömyyttä.

Työnvälitys on siirtynyt taskuun:

Suomessa on jo muutamia työnvälitysalan startup-yrityksiä, jotka tarjoavat työtä sovellustensa kautta.

Työnteon tindereiksi nimitetyillä sovelluksilla työn tarjoaja ja työn tekijä kohtaavat toisensa nopeasti ja kätevästi. Kirjautumisen voi hoitaa Facebook-tunnuksilla, ja palkan saa tililleen vaikka joka päivä.

Tällaisia sovelluksia on useita, esimerkiksi Treamer ja Sumpli, sekä nuorille töitä tarjoava Work Pilots.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Treamer kertoo palkkasumman työtä tarjottaessa. Palkka luvataan tilille parissa päivässä. Tilaajan vastuulla on käyttöehtojen mukaan huolehtia, että tilauksen palkkaa ja muita työsuhteen ehtoja määrittävät ehdot täyttävät tilaajan toimialalla mahdollisesti soveltuvat työsopimuksen ehdot.

Treamer on perustettu vuonna 2015. Yksi Treamerin omistajista on henkilöstöpalvelualan yhtiö Varamiespalvelu. Yhtiön oman ilmoituksen mukaan sen suurimmat asiakkaat olivat huhtikuussa Helsingin kaupunki, OP, Goodio ja varastotyöntekijöitä palkkaava Helsingin Kalatalo.

Sumpli on perustettu loppuvuodesta 2017. Sillä on oman ilmoituksensa mukaan yli 10 000 rekisteröitynyttä töiden tekijää ja ”satoja” yrityksiä.

Työstä maksettava korvaus selviää Sumplin tarjoamissa keikkatöissä, kunhan lataa palveluun verokorttinsa. Muissa tapauksissa kuin keikkatöissä palkasta sopivat Sumplin ulkopuolella työntekijä ja työtä tarjoava yritys.

Maaliskuussa yritys sai ensin yli puolen miljoonan siemenrahoituksen. Taustalla vaikuttaa pohjoismainen teknologiarahasto Maki.vc. Elokuun lopulla Sumpli sai myös Business Finlandilta 247 000 euroa rahoitusta sovelluksensa kehittämiseen. Yrityksen keulakuvana toimii yksi sen perustajista, yökerhoalan pitkän linjan yrittäjä Mehdi Younes.

Younes korostaa HS:lle, että Sumplin perimmäinen tarkoitus on mullistaa työn antamisen ja tekemisen kulttuuri sekä tehdä työkalu, jossa kaikki työhön liittyvä on yhdessä paikassa. Yhtiöllä on sovellukset sekä työntekijöille että työnantajille.

”Sumpli on ainoa yritys, joka maksaa palkan 365 päivänä vuodessa, jopa jouluaattona. Me ajattelemme niin, että mieluummin nopea työkeikka kuin pikavippi.”

Younesin mukaan tämä on mahdollista, koska kaikki on automatisoitu.

Sekä Sumplin että Treamerin sovellusten käyttäminen on hyvin ketterää ja yksinkertaista. Molempien sovellusten käyttöliittymät ovat notkeita, Treamer muistuttaa raikkaine väreineen ja pyyhkäisyominaisuuksineen Tinderiä. Sumplin sininen värimaailma tuo mieleen ravintolasovellus Woltin.

Sovellusten toteutuksissa on pientä anteeksiannettavaa keskeneräisyyttä, mutta itse asiaa eli työnhakua ja -tarjoamista kauneusvirheet – kuten jokin yksittäinen puuttuva sivu tai häiritsevän usein toistuva pyyntö antaa sovellukselle lupa paikantaa käyttäjä – tuskin häiritsevät.

Työelämässä ketterä alustatalous ei ole työntekijälle kuitenkaan aina ongelmatonta. Startup-yritysten talous on varsinkin aluksi riskipeliä, ja työelämän sääntely voi tuntua kehityksen tahdissa kovin jähmeältä.

Esimerkiksi ruokatilauspalvelu Foodoran aterialähetit protestoivat viime viikolla sitä, että heidän tuntipalkkaansa alennettiin ilmoitusperusteisesti kahdeksasta eurosta seitsemään.

Treamerissa työtä haettaessa työnantajan tarjoama palkkasumma täytyy hyväksyä, muutoin työtä ei voi edes hakea.

Yritykset eroavat toisistaan eritoten siinä, että Treamerissa työtä voi tarjota kuka vain. Yksityinen ihminenkin voi tarjota hommaa, jos tarvitsee vaikkapa halonhakkuuapua kesämökille. Sumpli on suunnattu vain ammattimaisille työnantajille, vaikka molemmissa sovelluksissa voi töitä hakea kuka tahansa.

Käyttöehdoissaan sekä Sumpli että Treamer määrittelevät, että työehtosopimuksen noudattamisesta vastaa työn tarjoaja. Sumpli tosin toimii myös työvoiman vuokraajana. Näissä tapauksissa työnantaja on juridisesti Sumpli itse.

Esimerkiksi Treamerissa helsinkiläinen kahvila tarjosi syyskuun ensimmäisellä viikolla työvuoroja lähes kahdelle viikolle summalla 668,10 euroa. Yhteensä 65,5 tunnin työsuorituksista tuntipalkaksi muodostuu näin 10,20 euroa, mikä on ravintola-alan minimituntipalkka. Ilmoituksen mukaan summa sisältää bruttopalkan, lomakorvaukset ja ”muut mahdolliset lisät”.


Helsinkiläisessä kahvilassa tuntipalkka jää selkeästi alle työehtosopimuksen edellyttämän minimiansion.

Treamerin työpaikkailmoituksissa on jokaisessa vakioituna sama ilmoitus siitä, mitä korvaus sisältää. Kuuteen kaupunkiin konsulenttimyyjiä etsivä liha-alan yritys tarjoaa ilmoituksissaan kahdeksan tunnin päivätyöstä 80 euroa, eli kymmenen euroa tunti.

Onko bruttopalkka, lomakorvaukset ja ”muut mahdolliset lisät” siis laskettu jo valmiiksi mukaan työstä tarjottuun summaan, Treamerin toimitusjohtaja Peter Sazonov?

”Kyllä. Pian tulevan päivityksen myötä tulemme näyttämään vielä tarkemmin palkanmääräytymiseen liittyvät tekijät”, Sazonov sanoo.

Hänen mukaansa Treamerille on ensiarvoisen tärkeää huolehtia, että työehtosopimuksia noudatetaan ja työntekijät saavat tekemästään työstä reilun korvauksen.

”Autamme uusia asiakkaitamme määrittämään palkan siten, että kaivattava kohderyhmä kiinnostuu hakemaan työtä. Samalla käymme läpi myös työehtosopimusten asettamat minimipalkat ja lisät.”

Palvelualojen ammattiliiton (Pam) työaika- ja palkkausjärjestelmän asiantuntija Sirpa Leppäkangas pitää kiinteän taksan edellyttämistä vähintäänkin ongelmallisena.

Esimerkiksi helsinkiläisen kahvilan lupaama 10,20 euron tuntipalkka jää alle minimiansion jo pelkästään siksi, että ravintola-alan keikkatyössä maksettava yhdeksän prosentin lomakorvaus on laskettu summaan mukaan – pakollisesta iltalisästä puhumattakaan.

”Lähtöpalkka määräytyy työkokemuksen ja koulutuksen mukaan. Jos työntekijällä on kokemusta ravintola-alalta yli viisi vuotta, lähtöpalkan pitäisi olla 10,81 euroa tunnilta”, Leppäkangas sanoo.

”Kun työnantaja ei tiedä kuka työn tulee tekemään, ei ansiota voi määrittää tuolla tavoin etukäteen.”

Vastuu työehtosopimuksen noudattamisesta on juridisesti työnantajalla, mikäli työsuhde muodostuu työn tarjoajaan eikä työtä välittävään sovellukseen, sanoo Leppäkangas.

”Työehtosopimukset ovat yleissitovia, ja työnantajan velvollisuus on noudattaa niitä, tuli työntekijä sitten sovelluksen kautta tai palkattaisiin suoraan paikan ovelta.” – Sirpa Leppäkangas

Saatavia voi tästä syystä vaatia työnantajalta myös jälkikäteen. Leppäkangas toteaa, että ammattiliitto yleensä neuvoo ainakin alkuun, vaikkei apua pyytävä olisi edes liiton jäsen. Viime kädessä voi kääntyä työsuojeluviranomaisen puoleen.

Leppäkangas kuitenkin korostaa, että alustatalous ja uudet sovellukset tuovat työmarkkinoille myös paljon hyvää. ”Minusta on hienoa, että uusia tapoja kehitetään”, hän sanoo.

”Sovellusten haltijat vaikuttavat onnistuneen virtaviivaistamaan palkkaukseen liittyvää byrokratiaa. Olisi kuitenkin hyvä myös heidän bisneksensä maineen kannalta, ettei toimintaan jäisi ehkä ihan silkasta tietämättömyydestä johtuvia turhia stipluja.”

Mikäli puutteet työehtosopimuksen noudattamisessa ovat tietoisia, ne eivät ole tietenkään ole hyväksyttäviä.

”Näiden pitäisi olla olla oikein jo pelkästään siksi, etteivät palvelua ostaneet yritykset joudu vastaamaan virheistä jälkikäteen”, sanoo Leppäkangas.

Sumplin perustaja Mehdi Younes kertoo, että noin 10 000 Sumpliin rekisteröityneestä käyttäjästä noin 2 000 keikkatyöntekijää on työsuhteessa suoraan Sumpliin.

”Jos me vuokraamme työvoimaa, me katsomme että työehdot ovat kunnossa ja työehtosopimuksen mukaiset lisät maksetaan. Lähdemme siitä, että työehtosopimuksia noudatetaan”, Younes sanoo.

Työantajat voivat tehdä sovellukseen työnantajaprofiileja ja myös hakea työvoimaa sitä kautta itse. Silloin vastuu ei Younesin mukaan ole Sumplilla, vaan työnantajalla. Työntekijä ja työnantaja sopivat palkasta keskenään.

”Emme me voi valvoa heidän keskinäisiä asioitaan.”

Younes ei ole kuullut, että Sumplin sovelluksen kautta kohdanneiden työntekijöiden ja työantajien välillä olisi ilmennyt kitkaa työehdoissa tai palkanmaksussa.

”Mutta totta kai katsomme, keiden kanssa leikimme.”

Treamerin toimitusjohtaja Peter Sazonov haluaa haastattelua seuraavana päivänä tarkentaa aiempaa lausuntoaan. Hänen mukaansa lomakorvauksia, iltalisiä ja muita vastaavia puuttuvia summia maksetaankin Treamerin toimesta keikkatyön tekijöille takaisin vähintään kerran kuukaudessa. Niitä sitten laskutetaan työnantajilta jälkikäteen.

Näin on Sazonovin mukaan toimittu aina, ja hän pahoittelee, jos asia ei tullut aiemmin selkeästi ilmi.

”Puutumme asiaan, mikäli huomaamme, että palkasta puuttuu asianmukaisia lisiä tai maksettava palkka ei ole muuten noudatettavan työehtosopimuksen mukainen”, hän sanoo.

Käytännössä palkkaa siis voidaan muuttaa vielä ennen kuin se laitetaan työntekijälle maksuun. Treamer ikään kuin lainoittaa työntekijöiden palkkoja, jotta he saisivat mahdollisimman pian ne itselleen. Työnantaja-asiakas maksaa laskut vasta tämän jälkeen, Sazonov tarkentaa.

”Liiketoiminnan kasvaessa olemme huomanneet, että useasti myös asiakkaat eksyvät tuohon TES-viidakkoon ja saattavat julkaista tehtäviä jotka eivät sisällä näitä lisiä vaan pelkän pohjapalkan.”

Kysymykseen siitä, poistetaanko Treamerista yleissitovan työehtosopimuksen vastaisia ilmoituksia ja jos poistetaan, niin kuinka usein, Sazonov ei vastaa.

Samana aamuna Treamerissa etsitään lähipäiville keittiöapulaista, maistattaja-konsulentteja, kantoapua, lastenhoitajaa, Uber-taksikuskeja ja aulapalvelutyöntekijää.

Esimerkiksi keittiöapulaisen keskiansio Oikotien palkkavertailuissa on noin 10,80 euroa, Treamerin ilmoituksessa 10,30 senttiä. Konsulentille Oikotie antaa 40 viikkotunnilla keskituntipalkaksi jopa 13,40 euroa, Treamerin ilmoituksissa tuntipalkka on useimmiten kymppi, sisältäen bruttopalkan, lomakorvaukset ja muut mahdolliset lisät.


Oikotie ja Helsingin Sanomat kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläiskytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustusvoimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    2. 2

      Keskellä Pitäjänmäkeä seisoo ainutlaatuinen omakotitalo – Se muistuttaa siitä, että taksikuski Alvi Hirvosella oli yksi aivan erityinen asiakas

      Tilaajille
    3. 3

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    4. 4

      Mitä Nokian johdossa tapahtui? Kirjan julkaiseva Risto Siilasmaa kertoo HS:lle yhtiön vaikeista vuosista Jorma Ollilan aikana 

      Tilaajille
    5. 5

      Itäsuomalaiset miehet tulevat Viipuriin viihtymään ja vähät välittävät hiv-epidemiasta – ”En ole ikinä käynyt hiv-testissä, enkä mene”, sanoo Venäjällä seksipalveluja käyttävä Markku

      Tilaajille
    6. 6

      En haluaisi olla myrkyllinen mies, ja siksi tutkin itseni naistenlehden testissä

    7. 7

      Jorma Ollila vastaa Siilasmaan kuvailemiin ongelmiin yhtiön johtamisessa – Väitteet ovat hänen mukaansa kärjistettyjä tai vääriä

      Tilaajille
    8. 8

      ”Miljoona suomalaista pitää kouluttaa uudelleen” – Mutta kuka keksi hurjan luvun, joka vakiintui politiikan hokemaksi?

    9. 9

      Amerikkalaiset eivät osaa lopettaa vihaamista

    10. 10

      HS Paraisilla: Poliisi tutki vanhoja sotilasveneitä Airiston Helmi Oy -yrityksen laiturissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Krp otti kaksi kiinni laajoissa etsinnöissä Turun seudulla, myös Puolustusvoimat osallistui operaatioon – tämä etsinnöistä ja epäillyistä talous­rikoksista tiedetään päivän jälkeen

    2. 2

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    3. 3

      Luksusautoja myydään verkossa muutamalla tonnilla – Mutta onko käytetty Jaguar S-Type hyvä ostos?

    4. 4

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläiskytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustusvoimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    5. 5

      Kaikki naiset eivät kohta kelpaa naisiksi yleisurheilun huipulla, ja tulkinta kohdistuu vahvasti yhteen juoksijaan – ”Ajassa voidaan palata sata vuotta taaksepäin”

    6. 6

      Nykylasten normaali on jotain, mitä me nelikymppiset emme edes olisi voineet nähdä

    7. 7

      Suomalainen turisti, älä luota poliisiin!

    8. 8

      HS Paraisilla: Poliisi tutki vanhoja sotilasveneitä Airiston Helmi Oy -yrityksen laiturissa

    9. 9

      Kokoomus hyökkäsi pääministeri Sipilää vastaan, Sipilä suuttui ja ryhtyi vasta­hyökkäykseen – Soini-äänestyksestä syttyneen riidan syy ilmeisesti väärin­ymmärrys

    10. 10

      Uusi nopea testi paljastaa, kuinka suuri on riski sairastua muistisairauteen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp otti kaksi kiinni laajoissa etsinnöissä Turun seudulla, myös Puolustusvoimat osallistui operaatioon – tämä etsinnöistä ja epäillyistä talous­rikoksista tiedetään päivän jälkeen

    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää