Teknologia

EU äänesti kohutun tekijänoikeus­direktiivin puolesta – Näin ”linkkivero” ja ”meemikielto” voivat vaikuttaa yrityksiin ja tavallisiin ihmisiin

Europarlamentti hyväksyi kiistellyn tekijänoikeusdirektiivin, jonka on pelätty johtavan muun muassa meemien loppumiseen. Ratkaisu, jota yli puolet suomalaismepeistä kannatti, voi tulla kalliiksi esimerkiksi Googlelle ja Facebookille.

Euroopan parlamentti on hyväksynyt pääistunnossaan keskiviikkona kiistellyn tekijänoikeus­direktiiviehdotuksen. 438 edustajaa äänesti direktiivin puolesta ja 226 sitä vastaan. 13 suomalaisedustajasta seitsemän äänesti direktiivin puolesta ja viisi vastaan. Yksi edustaja oli poissa. Suomalaismeppien kannat on eritelty artikkelin lopussa.

Direktiivin pelätään puuttuvan rankalla kädellä internetin linkitys- ja lainauskäytäntöihin. Viime kuukausina direktiivin puolesta ja sitä vastaan ovat lobanneet niin suuryritykset kuin julkisuuden henkilötkin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Direktiiville ovat osoittaneet tukensa esimerkiksi muusikko Paul McCartney, säveltäjä Ennio Morricone ja tuottaja David Guetta.

Sen vastustajiin lukeutuvat esimerkiksi Wikipedian perustaja Jimmy Wales, kirjailija Neil Gaiman ja www:n keksijä Tim Berners-Lee.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mikä on tekijänoikeusdirektiivi?

Tekijänoikeusdirektiivi on koko nimeltään direktiivi tekijänoikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla. Sen on tarkoitus yhdenmukaistaa tekijänoikeuslainsäädäntöä EU-alueella ja vahvistaa digitaalisia sisämarkkinoita.

Erityisesti harmaita hiuksia ovat aiheuttaneet artiklat 11 ja 13:

Artikla 11 laajentaa luovan työn investointeja suojaavaa lähioikeutta. Se mahdollistaa lisenssimaksujen perimisen internetalustoilta, joilla julkaistaan esimerkiksi linkkejä uutisiin.

Tätä on ryhdytty kutsumaan nimellä linkkivero.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Käytännössä se tarkoittaa, että media, kuten vaikka Helsingin Sanomat, voisi vaatia esimerkiksi Facebookilta, Twitteriltä tai muilta alustoilta maksuja linkeistä, jotka johtaisivat Helsingin Sanomien uutisiin. Lisenssimaksuja voisi periä mistä tahansa linkistä, joka sisältää esikatselunäkymän tai osan otsikkoa tai vaikka vain yhden sanan, joka selvittäisi, mistä uutisessa on kyse.

Vastustajien mukaan ”linkkivero” johtaa lähinnä siihen, että internetalustat vain estävät mediatalojen esikatselulinkkien julkaisemisen EU:n alueella välttääkseen maksut ja mahdolliset oikeudenkäynnit. Esimerkkeinä on käytetty Saksaa ja Belgiaa, joissa vastaavanlaiset lakiuudistukset eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin ja joita esimerkiksi Google on kiertänyt.

Toinen suurta kohua aiheuttanut kohta uudistuksessa on artikla 13.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Se siirtää vastuuta palveluille käyttäjien lataamasta tekijänoikeudella suojatusta materiaalista. Se koskee palveluita, joihin käyttäjät itse lataavat materiaalia, esimerkiksi Instagramia, Youtubea tai Facebookia.

Tämä pakottaisi yritykset asentamaan automaattiset filtterit, jotka estäisivät tekijänoikeudella suojatun materiaalin pääsyn nettisivuille ja puolustaisivat näin tekijänoikeuksien haltijoiden oikeuksia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yksinkertaistetusti filtterien käyttö tarkoittaa, että jos esimerkiksi Facebookin käyttäjä lataisi palveluun kuvan, johon hänellä ei ole tekijänoikeutta, Facebook olisi vastuussa tekijänoikeusrikkomuksesta.

Artiklaa 13 on kutsuttu meemikielloksi siitä syystä, että automatisoitujen filtterien toiminnasta ei juuri ole takeita. Ne saattaisivat karsia liikenteestä tekijänoikeuden alaisia kuvia muistuttavatkin sisällöt, jotka saattavat olla siinä laajuudessa uudelleen muokattuja että ne ovat itsenäisiä teoksia. Tällaisia löytyy taiteesta ja parodiasta – esimerkiksi meemeistä.

Piraattipuoluetta Europarlamentissa edustava Julia Reda kertoi Twitterissä pian äänestyksen jälkeen, että filtterit tulisivat käyttöön muilla kuin pienimmillä julkaisualustoilla.

Mitä direktiivi tarkoittaa yritysten kannalta?

Facebookin ja Youtuben kaltaisille suuryrityksille ehdotus tarkoittanee ansionmenetyksiä. Kaupallisille viestimille sekä luovan alan tekijänoikeuksien haltijoille ehdotus voi tarkoittaa tulonsiirtoja näiltä jäteiltä tekijänoikeusmaksuina.

Suomalaisten musiikintuottajien tekijänoikeuksia valvovan yhdistyksen Ifpi ry:n muistion mukaan Youtube on hyödyntänyt EU-lainsäädännössä olevaa porsaanreikää, jonka perusteella sillä ei ole tekijänoikeudellista vastuuta palvelussaan tarjottavista sisällöistä.

Suomi on suhtautunut uuteen direktiiviin melko nihkeästi, mikä on Ifpi ry:n muistion mukaan kovin kummallista.

Direktiivin lopputulos voi jopa olla vastaava kuin EU:n tietosuoja-asetus gdpr:n kanssa. Tuolloin osa yhdysvaltalaisista palveluntarjoajista päätti estää EU-alueelta tulevan liikenteen, koska katsoi, ettei voi tai halua noudattaa gdpr:n vaatimuksia.

Teoriassa palvelut voisivat estää vaikkapa tekijänoikeuslisenssillä toimivan yrityksen linkkien ja sisältöjen jakelun kokonaan, mikäli eivät ne eivät halua maksaa.

Osaisitko kuvitella Facebookin ilman uutisia ja meemejä? Tai Youtuben ilman musiikkia? Aivan, tuskin osaa Facebook tai Youtubekaan.

Tekijänoikeuskorvauksien määräytyminen suurilta verkkoalustoilta ei ole kuitenkaan vielä aivan yksiselitteistä, sillä Googlen kaltaiset suuret yritykset ovat vastustaneet ehdotusta sangen ponnekkaasti.

Mitä direktiivi tarkoittaa yksityiselle ihmiselle?

Meemejä ei ole koskaan oltu viemässä mihinkään. Kyse on siitä, kuka niitä saa jakaa ja millaisina ja pitääkö tästä jakamisesta maksaa.

Ehdotus ei myöskään koske yksittäisten ihmisten jakamia linkkejä, muuten kuin niitä, jotka on jaettu internetalustalla, kuten Facebookissa.

Tavallisista meemien tai linkkien jakajista ei sukeudu tekijänoikeusrikollisia, mikäli ehdotus toteutuisi. Vastuu halutaan siirtää alustoille, joille käyttäjät sisältöjä jakavat.

Direktiivit tarkoittanevat jättiyhtiöille suurempia kustannuksia. Voittomarginaaleistaan tunnetusti tarkat yritykset pyrkivät kompensoimaan kutistuvia voittoja tekemällä lisää ansioita, mikä saattaa heijastua palvelujen kuluttajilta perimiin maksuihin.

Aluksi esimerkiksi Youtube saattaisi voittojaan parantaakseen ryhtyä vaikkapa rajaamaan tekijänoikeusmaksujen alaisia videoita saataville ainoastaan Premium-palvelunsa tilaajille. Premium on Youtuben kuukausimaksulla toimiva kuluttajasovellus -ja palvelu.

Mikäli Googlen, Youtuben ja Facebookin kaltaiset jätit joutuvat ottamaan käyttöön ennakkosuodattimia, pois saattaa karsiutua sellaistakin sisältöä, jota ei olisi tarpeen uuden direktiivin perusteella karsia. Tällaisia tapauksia varten käyttäjille olisi luotava valitusmenettely.

Sisältöjen esisuodattaminen johtaisi siis eräänlaiseen ennakkosensuuriin. Toisaalta esimerkiksi Youtube on käyttänyt suodattimia jo vuosia ja pystynyt silti pitämään yleisölle jaettavan sisällön monipuolisena.

Tekijänoikeusdirektiivissä ehdotuksen ulkopuolelle on rajattu ei-kaupalliset verkkopalvelut, kuten Wikipedia ja vastaavat, tieteeseen ja koulutukseen käytettävät rekisterit, avoimen lähdekoodin alustat, kuten Github, sekä pilvipalvelut.

Mitä seuraavaksi?

Seuraavaksi direktiivistä ryhdytään käymään niin kutsuttuja trilogineuvotteluja. Niitä käyvät parlamentti, EU-neuvosto ja komissio yhteistyössä. Tarkoitus on hyväksyä direktiivi yhteistyössä kokonaisuudessaan.

Prosessilla ei ole muodollista takarajaa, mutta oletettavasti asian toivotaan etenevän nopeasti. Toukokuun 2019 eurovaaleihin ei lopulta ole kovin pitkä aika, ja ennen niitä parlamentti äänestää trilogineuvotteluissa muotoillusta direktiivistä vielä kerran.

Hyväksytty direktiivi päätyy aikanaan Suomen eduskunnan käsiteltäväksi, jotta kotimainen lainsäädäntö muuttuisi. Direktiivien toimeenpano jää aina EU:n jäsenmaiden vastuulle.

Lainsäätäjän velvollisuus on toteuttaa direktiivin sisältö maansa lainsäädännössä, mutta jäsenvaltiot voivat itse valita toteuttamisen muodon ja keinot.

Lobbaus lain puolesta ja vastaan on ollut ärhäkkää:

Brittilehdistön sekä yhdysvaltalaisen tekijänoikeusaktivisti David Loweryn perustaman blogin mukaan Google on käyttänyt jopa 35 miljoonaa dollaria tekijänoikeusdirektiivin vastaiseen vaikuttamistyöhön.

Lowery tunnetaan tempauksistaan tekijänoikeuksien puolesta. Vuonna 2015 hän haastoi Spotifyn oikeuteen.

Blogitekstissä Lowery syyttää Googlea ”demokratian hakkeroimisesta”, koska Google on Loweryn mukaan antanut rahaa kanadalaiselle kansalaisjärjestölle joka tehostaa digitaalisten oikeuksien puolesta kamppailua digitaalisilla työkaluilla. Niillä voi pommittaa vaikuttajia viesteillä, puheluilla ja muilla yhteydenotoilla.

Mutta jos verkkojätit ovatkin tehneet lobbaustyötä tekijänoikeusdirektiiviä vastaan, osataan sitä temppuja tehdä direktiivin puolestakin.

Esimerkiksi aiemmin mainitussa Googlen toimintaa käsittelevässä tekstissä Lowery kutsuu tekijänoikeusdirektiiviä vastustavan järjestön toimijoita ”kybermaailman ruskeapaidoiksi” ja syyttää heitä europarlamentaarikkojen nettikiusaamisesta.

Ruskeapaita tarkoittaa kansallissosialistisen Saksan puolisotilaallisen Sturmabteilung-joukkojen jäsentä eli natsia.

Suomessa musiikkituottajien yhdistys Ifpi on pitänyt aamiaistilaisuuksia toimittajille äänitealan ajankohtaisista asioista. Yhdessä näistä syksyn tilaisuuksista yhdistys käytti Loweryn blogitekstiä osoituksena Googlen lobbauksesta ja siitä, miksi tekijänoikeusdirektiivi onkin mainettaan parempi.

Tausta

Näin suomalaismepit äänestivät


Puolesta:

 Anneli Jäätteenmäki (kesk)

 Elsi Katainen (kesk)

 Miapetra Kumpula-Natri (sd)

 Merja Kyllönen (vas)

 Petri Sarvamaa (kok)

 Mirja Vehkaperä (kesk)

 Henna Virkkunen (kok)

Vastaan:

 Jussi Halla-aho (ps)

 Heidi Hautala (vihr)

 Liisa Jaakonsaari (sd)

 Pirkko Ruohonen-Lerner (ps)

 Nils Torvalds (r)

Poissa:

 Sirpa Pietikäinen (kok)

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Teknologia
  • Tekijänoikeudet
  • EU-direktiivit
  • Laura Halminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomalaisten riemastus Trumpin haravointi­kommenteista uutisoitiin laajasti kansain­välisessä mediassa – Mutta oliko Yhdysvaltain presidentti sittenkin oikeassa?

    2. 2

      Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi, väittää tutkimus – Opetushallituksen pääjohtaja ihmettelee tuloksia

    3. 3

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    4. 4

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    5. 5

      Miesten ja naisten erot kasvavat, kun tasa-arvo lisääntyy – Odottamaton ”tasa-arvon paradoksi” on havaittu useissa tutkimuksissa

      Tilaajille
    6. 6

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    7. 7

      Pohjoiskorealainen sotilas pakeni vuosi sitten rajan yli luotisateessa – Nyt kenraalin poika antoi ensimmäisen haastattelun: ”Pelkäsin teloitusta”

    8. 8

      Ei tässä mitään tindereitä tarvita – Venäjällä seuraa isketään vaikka kadulta, ja näin se tapahtuu

      Tilaajille
    9. 9

      Voisiko kerrostalon sisälämpötila olla 18 astetta? Merihaassa testataan, miten suomalaiset sietävät englantilaisia lämpötiloja

    10. 10

      Jaakko Hänninen ajoi Saimaan saaresta läpi talven pyörällä yli 30 kilometrin päähän lukioon – nyt hän on MM-mitalisti, jolla on suomalaiselle pyöräilijälle harvinainen ominaisuus

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    3. 3

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    4. 4

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    5. 5

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    6. 6

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    7. 7

      Aso-kotien vuokrat ovat järkyttäviä ja kallistuvat niin paljon, ettei niihin uskalla muuttaa, kertoo lukija – HS selvitti eri asumismuotojen kuluja

    8. 8

      Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

    9. 9

      Mitä tapahtui edustussaunomiselle? Maailman muuttuminen sai firmat luopumaan tavasta

    10. 10

      Kauppa­keskus Redin johtaja ei kommentoi yrittäjien lähtöaikeita: ”Vuokralaiset vastaavat itse omasta liiketoiminnastaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    4. 4

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    5. 5

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    6. 6

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    7. 7

      Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

      Tilaajille
    8. 8

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    9. 9

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    10. 10

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    11. Näytä lisää