Teknologia

Yhä useampi lukee silmäillen, poukkoillen ja omassa kuplassa, sanoo asiantuntija

Kuplautuminen, silmäily ja englannin kielen voittokulku ovat vain muutamia tapoja, joilla teknologia on lukemistamme muuttanut.

Digitalisaatio on muuttanut maailmaa niin paljon, että nykyään jopa lukutaito pitää määritellä eri tavalla kuin ennen.

Näin ajattelee yliopistotutkija Kaisa Leino, joka tutkii työkseen lukutaitoa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa.

Lukutaidon perusta on se, että ymmärtää asiat sanatasolla. Seuraava taso on, että ymmärtää tekstien sisällön ja merkityksen. Nykyään lukutaito on laajentunut jopa siihen, että ylipäänsä pääsee tekstin äärelle.

”Käytän­nössä tarvi­taan tieto­kone- ja verkko­lukutaitoja, jotta löytää digitaalisessa ympäristössä oikeat sivustot ja palvelut ja osaa kirjautua niille. Lisäksi pitää osata esimerkiksi hakea ja käyttää tietoa verkossa.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Leino määritteleekin lukutaidon kyvyksi ymmärtää ja hoitaa jokapäiväiset asiat sekä kyvyksi osallistua yhteiskunnan toimintaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Se on tosi laaja määritelmä, puhutaan monilukutaidosta.”

”Mutta nykyään entistä isompi joukko toimintoja vaikkapa veropaperien täyttämisestä lähtien on siirtynyt verkkoon ja tapahtuu verkkotekstien kautta tietokonetta hyödyntäen. Ennen lukutaito painottui painettuun sanaan.”

Voi kuulostaa sanahelinältä, mutta käytännössä se tarkoittaa, että ihmisiltä vaaditaan entistä enemmän ja monipuolisempia taitoja, jotta he pärjäävät tekstien parissa.

”Eikä tällainen lukutaito synny automaattisesti, vaikka kuuluisi niin sanottuun digisukupolveen.”

Samalla netti on muokannut sitä, millaisia tekstilajeja ylipäänsä on olemassa. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tyypillisessä tekstien kommentoinnissa on oikeastaan kyse uudenlaisesta tekstilajista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tutkijan puheessa kyseessä on osallistuva ja osallistava teksti, jollaista on nykyään paljon.

Tämä kaikki on tietysti muuttanut lukemistamme monin tavoin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

1. Tekstit kulkevat mukana koko ajan

”Tekstit kulkevat puhelimessa mukana missä tahansa. Se jopa lisää tekstimäärää, jonka ihmiset lukevat.”

Samalla tarjolla on käytännössä loputtomasti luettavaa.

Ennen tarjolla olivat käden ulottuvilla olevat kirjat ja lehdet, Leino vertaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Silloin oli tyypillistä, että esimerkiksi lehdestä luettiin kaikki jutut. Nykyään tartutaan siihen, mikä todella kiinnostaa ja myös vaihdetaan tekstistä toiseen nopeasti, jos ei kiinnosta.”

Yhtä helposti laitteilla myös ajautuu tekemään kesken lukemisen jotain muuta.

Lukuhetki ei siis ole ihmisille enää yhtä usein omaa arvokasta aikaa, vaan yksi toiminto muiden joukossa. Silloin lukemiseen ei myöskään keskitytä yleensä yhtä ajatuksella kuin ennen.

2. Silmäily yleistyy

Nykyään puhutaankin silmäilevästä lukutavasta, jossa katse etsii kiinnekohtia ja etenee nopeasti.

Neuro- ja kielitieteilijä Maryanne Wolf nosti silmäilevän lukutavan puheenaiheeksi, kun hän kirjoitti aiheesta artikkelin The Guardianiin. Myös HS käsitteli aihetta syksyllä. Wolfin mukaan silmäilevä lukutavassa katse ja keskittyminen harhailevat pinnallisesti sinne tänne, ja se on nykyään yleisin tapa lukea.

Wolf viittasi artikkelissaan tutkimuksiin, joiden mukaan silmäilevä lukutapa tekee meistä paitsi pinnallisia, myös kritiikittömiä ja kykenemättömiä tekemään luetusta tiedosta päätelmiä. Wolfin mukaan syventyvän lukemisen puuttuminen tekee ihmisistä myös epäempaattisia ja uuden oppiminen vaikeutuu.

Leino on samaa mieltä siitä, että silmäilevässä lukutavassa sisältöjä ei sisäistä yhtä hyvin, mutta muistuttaa, että silmäily on myös hyödyllinen taito.

”Sitä tarvitaan erityisesti silloin kun on valikoitava valtavasta tekstimäärästä. Tarvitsemme esimerkiksi kykyä valita hakukoneen ehdotuksista se sopiva ilman, että luemme läpi kaikki 20 sivua, joita haku ehdottaa.”

Netissä tekstit myös myötäilevät silmäilevaa lukutapaa. Tässäkin jutussa on käytetty numerointia ja väliotsikoita sekä tekstin avainkohtien lihavointia kiinnittämään lukijoiden huomio.

Tässä jutussa on yhteensä noin 980 sanaa (eli Word-tiedostona vajaa neljä liuskaa, kun fonttina on Arial, fontin koko 10, riviväli 1,5 ja reunukset 2,54 senttimetriä). Analytiikan mukaan keskiarvolukuaika on noin minuutti.

Se on melko tyypillinen lukema tämän kaltaiselle tekstille.

Minuutin keskiarvo kertonee siitä, että monet lukijat lähinnä silmäilevät juttua ja että osa lukijoista poistuu jutusta lähes heti klikattuaan sen auki, mikä laskee keskiarvoa.

3. Lukemisesta on tullut monille poukkoilevampaa

Netissä tekstit sisältävät linkkejä – mikä on niiden hyvä ja huono puoli, sanoo Leino.

”Kokonaisuuden hahmottaminen voi olla todella vaikeaa, jos hyppäät välillä jonnekin toiselle sivulle, saati jos et ikinä palaa takaisin.”

Tutkijan näkökulmasta teksteistä puuttuu selkeä etenemispolku, mikä on tehnyt osalle ihmisistä lukemisesta poukkoilevaa.

”Tutkimuksissa on nähty, että oppilailla, joilla on heikompi lukutaito, on netissä vaikeampi pitää mielessä, mitä he olivatkaan lukemassa tai etsimässä.”

He siis käytännössä päätyvät klikkailemalla jonnekin ihan muualle kuin oli tarkoitus ja unohtavat asian, jota olivat alunperin tekemässä.

Tällainen lienee jokaiselle nettiä käyttäneelle eri yhteyksistä tuttua.

4. Lukeminenkin kuplautuu

Lopputulos silmäilevästä ja poukkoilevasta lukutavasta ei Leinon mukaan ole kuitenkaan se, että lukutaito olisi heikentynyt.

Sen sijaan lukeminen on jakautunut entistä voimakkaammin, on muodostunut erilaisia lukijaryhmiä. Voisi puhua jopa lukutapojen kuplista.

”Heille, jotka ovat oppineet lukemisen kulttuurin pienestä pitäen, on edelleen helppo ottaa kirja käteen. Jos siihen ei ole kasvanut, niin luetaan helppoja tekstejä ja tehdään oheistoimintoja, kuten katsotaan videoita.”

Eikä tämä jaottelu mene ikäryhmittäin.

”Eri-ikäisissä on kaikenlaisia lukijoita. Monet vanhat ihmiset ovat ottaneet digimaailman haltuun, ja on nuoria, jotka lukevat monipuolisesti.”

Perinteisiä fyysisiä kirjoja luetaan edelleen paljon, ainakin jos tarkastellaan julkaistujen kirjojen määriä, Leino muistuttaa.

”Jos ajatellaan, mikä tilanne on ollut ennen, niin ainahan on ollut ihmisiä, jotka eivät lue, ja toisia jotka lukevat huomattavasti enemmän.”

Paras lukutaito on heillä, jotka lukevat monipuolisesti kaikenlaisia tekstejä. Lukeminen siis kannattaa aina – välineestä riippumatta.

5. Nettitekstit ovat korvanneet pitkät tekstit

Nykyään luetaan enemmän lyhyitä tekstejä kuin aiemmin.

”Verkossa on vähemmän laajoja ja pitkiä tekstejä, erityisesti kaunokirjallista tekstiä.”

Vaikka e-kirjojen suosio kasvaa, suurin osa ihmisistä lukee nimenomaan lyhyitä tekstejä verkossa perinteisten kirjojen sijaan.

”Iso merkitys on välineillä eli sillä, mitä saa näkymään puhelimen näytöllä. Verkosta on helppo löytää lyhyitä tekstejä.”

6. Verkossa lukeminen on vaikeampaa

Lyhyt teksti ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että tekstit olisivat helppoja. Tutkijat puhuvat paljon kriittisestä lukutaidosta. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että osaa arvioida tekstin luotettavuutta.

Tämä arviointi on muuttunut netin myötä paljon vaikeammaksi: Mistä voi tarkastella tekstin luotettavuutta tai vaikka kirjoittajan motiiveja?

”Kriittinen lukutaito vaatii lukijalta todella paljon. Netissä on paljon väärää ja valheellista tietoa, joka voi ilmestyä sinne mitä kautta tahansa.”

”Mutta jos menet esimerkiksi kirjastoon ja löydät sieltä kirjan, voit melko varmasti sanoa, että sen on käynyt useampi ihminen lävitse: ensin kustantaja ja sitten kirjasto ennen kuin se ottaa kirjan valikoimiinsa.”

7. Englanti jyllää

”Meillä on iso joukko lapsia, jotka ovat oppineet englannin pelaamalla Minecraftia”, Leino sanoo.

Lukutaidon tutkijan mielestä englannin ylivalta digitaalisessa maailmassa on mielenkiintoinen kysymys.

”Ihmiset suhtautuvat siihen kaksijakoisesti. Nähdään hyvänä, että nuoret oppivat kieliä, mutta sitten näkyy sekakieltä. Sen takia aikuisilla tulee usein huoli suomen kielen asemasta.”

Kieli muuttuu, Leino lohduttaa huolestuneita.

”Aina on ollut puhekieltä ja sitten se virallinen kieli, jota käytetään muun muassa työelämässä. Sen ymmärtäminen on tärkeämpää kuin se, käyttääkö puhekielessä vieraita sanoja.”

”Eikä se tarkoita, etteikö opittaisi myös suomea.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seppo ”Sedu” Koskinen ja Jethro Rostedt ajoivat ravintolayhtiönsä konkurssiin verosyistä

    2. 2

      Punaisten hiusten syy selvisi

    3. 3

      Kiina hiipii pohjoiseen, ja poromies Jussa Seurujärveä hirvittää – HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Aasian jätti hivuttaa valtaansa Suomeen ja mitä sen loputon raaka-ainenälkä meille tarkoittaa

      Tilaajille
    4. 4

      Pako jatkunut jo kolme kuukautta: Autoilija kävi yliajamansa naisen luona ja jätti tämän suojatielle kuolemaan Tikkurilassa

    5. 5

      Oulun seksuaalirikoksista epäilty vapautettiin vahingossa Saksassa – miehestä annettu kansainvälinen etsintäkuulutus

    6. 6

      Äiti etsii hyväntekijää: 11-vuotiaan tytön lahjaostokset pelastuivat Espoon Sellossa

    7. 7

      Tutkijat selvittivät, miten Venäjä loi ”propagandan ekosysteemin” vaikuttaakseen amerikkalaisiin äänestäjiin – Facebook ei olekaan trolli­tehtaalle tärkein väline

    8. 8

      Pohjolan Liikenne luopuu kokonaan kaukoliikenteen pikavuoroista – kymmeniä uhkaavat potkut, yli 50 päivittäistä bussivuoroa perutaan

    9. 9

      Miksi 47 uutta hävittäjää ei riitä Suomelle? Taustalla ilmasodan parvitaktiikka

    10. 10

      Himohamstraus alkaa vaivihkaa ja se on kuin huume, sanoo asiantuntija – Näin saat itsesi tai läheisesi luopumaan turhista tavaroista

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiina hiipii pohjoiseen, ja poromies Jussa Seurujärveä hirvittää – HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Aasian jätti hivuttaa valtaansa Suomeen ja mitä sen loputon raaka-ainenälkä meille tarkoittaa

      Tilaajille
    2. 2

      Äiti etsii hyväntekijää: 11-vuotiaan tytön lahjaostokset pelastuivat Espoon Sellossa

    3. 3

      Yksi tiedostamaton viestimme muuttaa keskustelu­kumppanin vähäpuheiseksi ja kertoo, olemmeko oikeita ihmisiä

    4. 4

      Keskellä helsinkiläistä pientaloaluetta rapistuu kymmenen vuotta sitten palanut talo – omistajaa eivät ole tavoittaneet edes Espanjan viranomaiset

    5. 5

      Poikkeuksellinen poliisi­tiedote: Itä-Uudenmaan poliisi nappasi kauppa­keskus Jumbosta keski-ikäisen tillin­haistelijan

    6. 6

      Tutkimus: Luomuviljely kuormittaa ilmastoa enemmän kuin tavallinen viljely

    7. 7

      Oulun seksuaalirikoksista epäilty vapautettiin vahingossa Saksassa – miehestä annettu kansainvälinen etsintäkuulutus

    8. 8

      Pako jatkunut jo kolme kuukautta: Autoilija kävi yliajamansa naisen luona ja jätti tämän suojatielle kuolemaan Tikkurilassa

    9. 9

      Onko kynttilöiden poltto jopa yhtä haitallista kuin passiivinen tupakointi? Selvitimme

    10. 10

      Tanskalainen ja norjalainen nainen löytyivät kuolleena syrjäisestä vuoristosta Marokossa – yksi epäilty pidätetty

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäri Antti Heikkilän uutuus­kirja vilisee virheitä – HS pyysi asian­tuntijoita arvioimaan tekstin: ”Tällaiset väitteet voivat johtaa kuoleman­tapauksiin”, professori sanoo

      Tilaajille
    2. 2

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    3. 3

      Kansallisbaletin Tuhkimon ylipainoiseksi puettu hahmo loukkasi Ani Kellomäkeä niin, että hän lähti esityksestä pois: ”En halunnut osallistua yhteiseen kiusaamishetkeen”

    4. 4

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    5. 5

      Kiina hiipii pohjoiseen, ja poromies Jussa Seurujärveä hirvittää – HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Aasian jätti hivuttaa valtaansa Suomeen ja mitä sen loputon raaka-ainenälkä meille tarkoittaa

      Tilaajille
    6. 6

      Laura Huhtasaari kirjoitteli blogiinsa väitteitä islamista, sai kirjoituskiellon, samalla perussuomalaisnaiset kampanjoivat suut teipattuna – tästä kaikessa on kyse

    7. 7

      Tältä näyttävät joulun uudet herkut – kokeile suosikkiasi tämän vuoden joulupöydässä, ja muista myös rakkaat klassikkoreseptit

    8. 8

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    9. 9

      Kokenut maailman­matkaaja vinkkaa kymmenen ainut­laatuista matka­elämystä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi

    10. 10

      Pekka Haaviston lausunto perus­suomalaisista oli viisautta, jota vihreät eivät kestä kuulla

    11. Näytä lisää