Suomalaiset eivät luota yrityksiin henkilötietojen käsittelijöinä – nuoret miehet kaikkein epäluuloisimpia

Noin puolet suomalaisista pitää yrityksiä erittäin tai jonkin verran epäluotettavina henkilötietojen käsittelijöinä, ilmenee ohjelmisto- ja palveluyhtiö Tiedon Kantar TNS:ltä tilaamasta selvityksestä.

Kaikista epäluuloisimmin yrityksiin henkilötietojen käsittelijöinä suhtautuvat 18–29-vuotiaat miehet. Heistä noin joka viides on sitä mieltä, että yritykset ovat erittäin epäluotettavia henkilötietojen käsittelijöinä.



Sitä ei kysytty, kohdistuuko epäluottamus enemmän kotimaisiin vai ulkomaisiin yrityksiin ja mikä henkilötietojen käsittelyssä erityisesti huolestutti.

Askarruttiko vastaajia esimerkiksi se, ovatko henkilötiedot riittävän hyvin turvassa mahdollisilta tietomurroilta vai käyttävätkö yritykset henkilötietoja käyttäjäehtojensa vastaisesti tai muutoin epäeettisesti?

Tiedon tietoturvaliiketoiminnan johtaja Markus Melinhttps://www.hs.fi/haku/?query=markus+melin on sitä mieltä, että luottamuspula voi jarruttaa digitalisaatiota Suomessa.

”Digitaalisaatio menee eteenpäin, haluttiin sitä tai ei, ja luottamus on siinä yksi kulmakivistä. Jotta digitalisaatio hyödyttäisi kansalaisia, pitää selvittää luottamuspulan syyt. Muuten digitalisaation edut jäävät hyödyntämättä.”

Viranomaisiin henkilötietojen käsittelijöinä suomalaiset suhtautuvat huomattavasti luottavaisemmin kuin yrityksiin.

Yli neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että viranomaiset ovat joko erittäin tai melko luotettavia henkilötietojen käsittelijöinä.



Kaikkein luottavaisimmin viranomaisiin henkilötietojen käsittelijöinä suhtautuvat 18–29-vuotiaat naiset.

Saman ikäluokan miehet suhtautuvat viranomaisiin henkilötietojen käsittelijöinä hiukan luottavaisemmin kuin suomalaiset keskimäärin, vaikka he suhtautuvat yrityksiin kaikista epäluuloisimmin.

Sen sijaan lähes kaksi kolmesta vastaajasta kertoi pitävänsä erittäin tai jonkin verran kielteisenä sitä, että viranomaiset keräisivät heistä kertynyttä dataa – esimerkiksi liikkumisesta tai vierailuista viranomaissivuilla – tarkoituksenaan parantaa julkisia palveluita.



Tieto tilasi samanlaisen selvityksen myös Ruotsissa. Ruotsalaiset luottavat viranomaisiin henkilötietojen käsittelijöinä lähes täysin samoin kuin suomalaiset, mutta suhtautuvat silti myönteisemmin siihen, että viranomaiset keräisivät heistä kertynyttä dataa palveluiden parantamiseen.

Ruotsalaisista yli 40 prosenttia pitää sitä erittäin tai melko myönteisenä asiana.

70 prosenttia suomalaisista myös ilmoitti, että ei osaa selvittää, mitä tietoja viranomaiset ovat heistä tallentaneet.

Yritysten kohdalla lukema on vielä korkeampi, 76 prosenttia.

Toukokuussa voimaan astui EU:n tietosuoja-asetus eli gdpr. Silloin säännöt ihmisten henkilötietojen käsittelyssä tiukentuivat: jokaisella suomalaisella on nykyään oikeus muun muassa pyytää yrityksiltä ja organisaatioilta itsestään kerättyjä tietoja ja tarvittaessa vaatia oikaisua tai tietojensa poistamista.

Mutta ihmisillä on vielä selkeästi vaikeuksia hyödyntää gdpr:n suomia oikeuksia.

Lue lisää: ”Tietopyyntöjen lähettäminen on tehty kansalaisille yli­voimaisen vaikeaksi” – Näillä ohjeilla voit selvittää, mitä yritykset sinusta tietäväthttps://www.hs.fi/teknologia/art-2000005806558.html

Hiukan alle joka kymmenes suomalainen on ottanut yhteyttä johonkin yritykseen ja pyytänyt poistamaan yritykselle kertyneet henkilökohtaiset tietonsa.

Tässäkin kysymyksessä joukosta erottuvat 18–29-vuotiaat miehet, joista lähes joka viides ilmoittaa pyytäneensä yrityksiä poistamaan itseään koskevia henkilökohtaisia tietoja.

Selvityksen toteutti 19.–29. lokakuuta 2018 Suomessa TNS Kantar ja Ruotsissa Sifo. Vastaajat olivat 18–79-vuotiaita ja heitä oli yhteensä 2 107, joista Suomessa 1 105 ja Ruotsissa 1 002. Virhemarginaali on viisi prosenttiyksikköä suuntaansa.