Teknologia

Maailmalla huomiota herättänyt suomalainen startup julkisti kohutut vr-lasinsa – pääsimme kokeilemaan

Varjon virtuaalitodellisuuslasit on tarkoitettu ammattilaiskäyttöön, eivätkä ne tule myyntiin kuluttajille.

Varjon toimistolla Helsingin keskustassa on täysi tohina. Jokaisen kulman takaa tuntuu ilmestyvän muuttopalvelun työntekijä, joka kuskaa laatikoita.

Tilat Citykäytävän varrella neljännen kerroksen liikehuoneistossa eivät enää riitä, kun startup-yrityksessä on 110 työntekijää. Uusi osoite on muutaman sadan metrin päässä Vuorikadulla.

Harvasta suomalaisesta startupista on kohistu viime aikoina yhtä paljon kuin vuonna 2016 perustetusta Varjo Technologiesista. Muun muassa BBC, CNN ja lähes jokainen kansainvälinen teknologiajulkaisu ovat tehneet artikkeleita yhtiöstä, jonka tavoitteena on kehittää maailman parhaat virtuaalitodellisuuslasit.

Yhtiö on kerännyt rahoittajilta yli 40 miljoonaa euroa mutta ei ole vielä tehnyt liikevaihtoa.

Tänään tiistaina kello 16 tilanne muuttui. Varjo julkisti ensimmäiset vr-lasinsa, joita se myös alkaa myydä saman tien.

Lasit ovat nimeltään VR-1. Alkuosa on lyhenne englanninkielisestä termistä virtual reality eli virtuaalitodellisuus.

Varjo on pitänyt tarkasti huolta, että mikään media ei kerro asiasta ennen tätä määräaikaa. Yhtiön johtajat ovat antaneet haastatteluja edelliset kaksi viikkoa ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa.

Varjon tuotejohtaja Urho Konttori ja yhtiön markkinointijohtaja Jussi Mäkinen ovat tohkeissaan, kun he pääsevät esittelemään, miten lasit toimivat.

”Nyt voidaan ensimmäistä kertaa astua virtuaalitodellisuuteen ihmissilmän resoluutiolla”, Mäkinen sanoo, kun hän auttaa lasit päähäni.


Käytännössä se tarkoittaa, että kuvan tarkkuus on 60 kertaa 60 pikseliä noin kynnenpään kokoisella alueella kädenmatkan päässä.

Tarkkuus on tällainen nimenomaan siinä kohdassa, johon käyttäjä katseensa kohdistaa. Näkökentän ulkoreunoilla resoluutio on epätarkempi kuten ihmissilmässäkin.

Varjo kutsuu teknologiaansa bioniseksi näytöksi, ja se on vakuuttava.

Pääsen vierailemaan muun muassa Koyan vuorella sijaitsevalla hautausmaalla Japanissa ja pikku-ukkeliteoksistaan tunnetun taiteilija Tommi Toijan työhuoneessa, jossa voin kävellä, kyykistyä katsomaan vaikka pöytien alapintoja ja lukea kirjahyllyssä olevien teoksien takakansitekstejä.

Varjon lasit ovat alalla iso hyppy eteenpäin. Useimpiin markkinoilla oleviin tuotteisiin verrattuna tilanne on kuin katsoisi teräväpiirtokuvaa kuvaputkitelevision jälkeen.

Virtuaalitodellisuustilat on luotu fotogrammetrialla: jostain paikasta otetaan eri kulmista parituhatta valokuvaa, minkä jälkeen kuvien avulla tehdään kohteesta kolmiulotteinen malli.

Varjon laseilla ei kuitenkaan ole tarkoitus luoda viihde-elämyksiä, eikä niitä myydä suoraan kuluttajille. Ne ovat ammattilaiskäyttöön.



Hintakin on sen mukainen: yhdet lasit maksavat 5 995 euroa ja asiakastuki 995 euroa. Lasit ovat myynnissä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa 33 maassa. Lisäksi niitä myydään Hongkongissa.

”Juuri resoluutio on ollut ammattilaiskäytössä se rajoittava tekijä”, Konttori sanoo.

Hän kertoo haaveilleensa jo 2000-luvun alussa Nokialle töihin mennessään, että pääsisi kehittämään virtuaalitodellisuuteen liittyvää teknologiaa.

Mutta missä virtuaalitodellisuuslaseja tarvitaan?

Konttori ja Mäkinen alkavat luetella: teollisessa muotoilussa, tutkimuksessa, simulaattoreissa ja niillä tehtävässä harjoittelussa, koulutuksessa, arkkitehtuurissa, rakennusalalla, koneenrakennuksessa...

Esimerkiksi autoteollisuudessa suunnittelua tehdään pitkälti tietokoneohjelmilla. Kun niihin yhdistää virtuaalitodellisuuden, voi saman tien nähdä, miltä auton ominaisuudet vaikuttavat eri ympäristöissä ja valaistuksissa.

”Aiemmin virtuaalitodellisuudessa ei ole nähnyt autojen leikkausviivoja, heijastuksia ja muita yksityiskohtia näin tarkasti. Suunnittelussa pitää tehdä monessa vaiheessa fyysisiä malleja. Meidän teknologiamme avulla aikaa säästyy valtavasti ja kulut pienenevät. Sen takia autofirmat ovat olleet aivan äärimmäisen kiinnostuneita Varjosta”, Konttori kertoo.

”Uskomme myös, että tulevaisuudessa arkkitehdit ovat suunnittelemassa niiden rakennusten sisällä, joita he suunnittelevat. Simulaattoreilla kouluttamisesta taas voidaan tuoda paljon virtuaalimaailmaan, mikä tarkoittaa ihan eri hintaluokkaa ja sitä, että opetus voi tapahtua siellä, missä opetettavatkin ovat.”

Alla oleva video näyttää, miten Varjon virtuaalitodellisuuslaseja voidaan hyödyntää arkkitehtuurissa ja autojen valmistuksessa.


Varjo lähti alusta asti kehittelemään lasejaan yhteensopiviksi näiden alojen käytetyimpien ohjelmistojen kanssa.

”Se on ihan yhtä iso osa tuotetta kuin muut tekniset ominaisuudet.”

Konttori kertoo, että runsaan kahden vuoden aikana yli 2 000 yritystä on kysellyt Varjolta vr-laseista. Näistä yrityksistä Varjo on ryhtynyt yhteistyöhön muutaman kymmenen kanssa.

Listalla on sellaisia nimiä kuin Volkswagen, Audi ja Airbus mutta myös pienempiä, kuten helsinkiläinen Osgenic, joka kehittää virtuaalitodellisuusohjelmistoa leikkauksien harjoittelemiseen kirurgeille.

Varjon strategiaan on kuulunut alusta asti kysellä, millaisia tarpeita yrityksillä on ja mitä ongelmia ne ovat kohdanneet. Näitä ongelmia Varjo on sitten yrittänyt ratkoa omilla laseillaan.

Autoteollisuuden toiveiden takia esimerkiksi tietokoneista laseihin kulkeva optinen kaapeli on kymmenen metriä pitkä. Silloin suunniteltavaa autoa pääsee luontevasti kiertämään virtuaalitodellisuudessa.

Varjo lähetti yhteistyökumppaneille ensimmäiset testiversiot laseista ennen kesää, jotta ne pääsivät kokeilemaan lasien toimivuutta käyttämissään ohjelmistoissa.

Lasit valmistetaan jättitehtaassa Kiinan Zhuhaissa. Ne tekee yhtiö nimeltä Flex, joka on maailman suurimpia sopimusvalmistajia.

Varjossa on oltu Konttorin mukaan tarkkoina siinä, ettei yhtiö karahda tyypillisiin aloittelevien yritysten virheisiin: Hyvä tekniikka on olemassa mutta ei varmuutta siitä, miten tekniikasta saisi tehtyä tuotteen. Tai aletaan jo myydä tuotetta, vaikka sitä ei vielä saada toimitettua asiakkaille.

”Olemme valmistaneet laitteita Kiinassa toukokuusta asti. Elokuusta lähtien olemme keskittyneet lähes yksinomaan massavalmistettavuuteen ja siihen, että kaikki laitteet lähtevät laadukkaina.”

Yllätyksiä ei pitäisi enää tulla. Tosin haastatteluhetkellä kaksi viikkoa ennen vr-lasien julkaisua Varjossa on havahduttu siihen, että näyttöohjelmasta ei ole muistettu lähettää Kiinaan viimeisintä kalibrointiversiota.

”Ja nyt siellä on uusivuosi eikä tapahdu mitään”, Konttori sanoo.

Tuotanto käynnistyi kuitenkin suunnitellusti heti paikallisen lomakauden jälkeen.

Varjo ei halua kertoa, mitkä ovat sen myyntitavoitteet.

”Meidän tavoitteemme on markkinajohtajuus”, Mäkinen sanoo.

Suurin osa virtuaalitodellisuuslaseista on tarkoitettu kuluttajille, joten ne ovat täysin eri hintaluokassa eikä niitä pidetä Varjossa varsinaisina kilpailijoina.

Joka tapauksessa Varjo on kehittämässä teknologiaa, josta omia versioitaan tekevät lähes kaikki isot teknologiajätit, kuten Facebook, Microsoft, Google, HTC ja Samsung.

Ensi kesänä Varjo aikoo julkaista ensimmäisiin laseihin myös yhdistetyn todellisuuden (mixed reality, mr) lisäosan.

Yhdistetyssä todellisuudessa digitaaliset elementit ja tosimaailman näkymät ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Se on kehittyneempi muoto lisätystä todellisuudesta (augmented reality, ar), jossa tietokonegrafiikkaa lisätään todellisen maailman päälle kuten esimerkiksi Pokémon Go -pelissä.

Varjon laseissa yhdistetyn todellisuuden ominaisuudet tulevat käyttöön vaihtamalla lasien etulevyn, Konttori kertoo.

Konttori on varma siitä, että tämä on kehityssuunta, joka mullistaa tapamme käyttää tietokoneita – nämä laitteet korvaavat monitorit. Samalla erilaiset vr-, ar- ja mr-laitteet kehittyvät keskenään samankaltaisiksi.

”Nyt yksi firma tulee yhdestä suunnasta ja toinen toisesta. Jossain on sitten sellainen kultainen keskitie, jossa kaikki on täydellistä, pientä ja kevyttä. Siitä ollaan ehkä 20 vuoden päässä.”

Siihen on pitkä aika. Missä Varjo on matkan puolivälissä, kymmenen vuoden päästä?

Johtajat toteavat, että se on edelleen suomalainen yritys, jonka tuotekehittely tapahtuu täällä. Yhtiötä ei aiota myydä isoille kilpailijoille.

”Varjo on silloin maailman mielenkiintoisin firma ja johtava siinä, millä tavalla ihmiset käyttävät tietokoneita tulevaisuudessa. Sitä kautta Varjolla on kymmenen vuoden kuluttua enemmän vaikutusta ihmisten elämään kuin millään muulla firmalla”, Konttori sanoo.


Oikaisu maanantaina 25.3. kello 11.07: Jutun viimeisen kuvan kuvatekstissä luki alun perin, että Urho Konttori on Varjon toimitusjohtaja.

Fakta

Kaksivuotias startup-yritys


 Varjo Technologies on vuonna 2016 perustettu yhtiö, joka kehittää virtuaali- ja lisätyn todellisuuden laseja.

 Perustajat Niko Eiden, Urho Konttori, Klaus Melakari ja Roope Rainisto lähtivät Microsoftilta kesällä 2016, kun Nokialta ostettu puhelinyksikkö ajettiin alas.

 Varjon ensimmäinen tuote VR-1 tuli myyntiin tiistaina. Yhtiön on tarkoitus julkaista siihen lisäosa kesällä.

 Varjolla on 110 työntekijää, jotka edustavat 17:ää eri kansalaisuutta. Heistä yli sata työskentelee Helsingissä, loput Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

 Yhtiö on kerännyt rahoitusta yli 40 miljoonaa euroa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Noroviruskausi on nyt huipussaan eikä tautiin ole lääkettä: ”Se, että juo pelkkää vettä, on väärin”, kertoo asiantuntija

    2. 2

      Katariina Souri on yksi näiden vaalien kuumimpia julkkisnimiä, vaikka puolueelle tuli yllätyksenä hänen tiedenäkemyksensä – lääkekritiikki ja ketodieetti

    3. 3

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki antoi väärää tietoa Kumpulan kiistellystä puutalosta – ”Ei estettä rakennuksen käyttämiselle asumiseen tai kokoontumiseen”

    5. 5

      En usko lääkkeiden useinkaan parantavan, sanoo vihreiden julkkisehdokas ja kritiikki puoluetta kohtaan leviää: ”Kannattaisi pitää oma pesä puhtaana puoskareista”

    6. 6

      Jumbon ruuhkat kiristävät hermoja, mutta uusia liikennejärjestelyjä ei tehdä – Syynä on ratikka, joka saattaa tulla kymmenen vuoden päästä

    7. 7

      Museot ja yliopistot kieltäytyvät Sacklerin opioidiperheen lahjamiljoonista

    8. 8

      EU:n äänestys uusista digitekijänoikeuksista kuumensi parlamentin: ”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia”

    9. 9

      Laaja tiedeartikkeli kertoo, millaisia rokotuksilla hävitetyt taudit olivat ja voivatko ne tulla takaisin

      Tilaajille
    10. 10

      Moottoripyörä­kilpailu vaihtui vaaralliseen nyrkkitappeluun kesken ajojen, molemmille kahden vuoden kilpailukielto

    11. Näytä lisää
    1. 1

      En usko lääkkeiden useinkaan parantavan, sanoo vihreiden julkkisehdokas ja kritiikki puoluetta kohtaan leviää: ”Kannattaisi pitää oma pesä puhtaana puoskareista”

    2. 2

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    3. 3

      Miksi lapsuuden kesät tuntuivat kestävän ikuisesti ja vanhemmiten päivät kiitävät ohi? Amerikkalais­professori keksi selityksen

    4. 4

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    5. 5

      Virolaiset pahastuivat: Keskellä Helsinkiä seisoo vapaussodan muistoristi väärin päin

    6. 6

      Miksi kodit ovat liian kalliita ja pieniä? Kolme väitettä Helsingin asunto­markkinoiden ongelmista ja kolme ratkaisua niihin

    7. 7

      Britannian parlamentti otti ohjat brexitissä, hallitus pitää päätöstä ”vaarallisena”

    8. 8

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    9. 9

      Trumpin toisesta kaudesta tuli juuri aiempaa toden­näköisempi

    10. 10

      Vasemmistoliiton eduskunta­vaali­ehdokas kertoo, että hänen kimppuunsa hyökättiin Itäkeskuksessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    6. 6

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    7. 7

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    8. 8

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    9. 9

      Neljä vuotta KonMari-villityksen jälkeen: ”Överiksi meni”, sanoo yksi – mutta osalla elämä muuttui pysyvästi paremmaksi

      Tilaajille
    10. 10

      En usko lääkkeiden useinkaan parantavan, sanoo vihreiden julkkisehdokas ja kritiikki puoluetta kohtaan leviää: ”Kannattaisi pitää oma pesä puhtaana puoskareista”

    11. Näytä lisää