EU hyväksyi uudet digi­tekijän­oikeudet: ”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia”

Bryssel/Helsinki

Euroopan parlamentti on hyväksynyt EU:n kiistanalaisen tekijänoikeusdirektiivin. Lainsäädännön tarkoituksena on parantaa luovan työn tekijöiden neuvotteluasemia, kun heidän teoksiaan jaetaan internetissä.

Tekijäoikeuslainsäädäntö määrittää ensimmäistä kertaa, miten esimerkiksi luovien sisältöjen tekijöille korvattaisiin sisältöjen jakaminen suurten mediayhtiöiden, kuten Facebookin alustoilla. Direktiiviehdotusta on kutsuttu eurooppalaisen kulttuurin pelastajaksi. Toisaalta sitä on arvosteltu ankarasti siitä, että se johtaa sensuuriin.

Seuraavaksi lainsäädäntö etenee jäsenmaiden hyväksyttäväksi ministerineuvostoon. Jäsemailla on lakiesityksen noudattamiseen lopulta kahden vuoden siirtymäaika.

Uusi direktiivi hyväksyttiin äänin 348 puolesta ja 274 vastaan. Direktiivi jakoi suomalaismeppien rivit. Mepeistä viisi äänesti lainsäädäntöä vastaan ja kahdeksan puolesta. Voit katsoa äänten jakautumisen alta.



Yksi direktiiviä vastaan äänestäneistä oli Rkp:n europarlamentaarikko Nils Torvaldshttps://www.hs.fi/haku/?query=nils+torvalds.

”Tottakai meillä on oltava lainsäädäntö tekijänoikeuksista. Mutta meillä on vastuu luoda lainsäädäntö, joka on selkeä, eikä tuo heti voimaan astuessaan lisää epävarmuutta ja epäselvyyksiä”, Torvalds kommentoi äänestyksen jälkeen.

Vasemmiston meppi Merja Kyllönenhttps://www.hs.fi/haku/?query=merja+kyllonen puolestaan äänesti esityksen puolesta, toisin kuin valtaosa parlamenttiryhmänsä jäsenistä.

”Keskeisin tavoite oli luoda luovien alojen ammattilaisille edellytykset neuvotella oikeudenmukaiset tekijänoikeuskorvaukset silloin, kun työ julkaistaan verkon alustapalveluissa. Esitys ei ollut täydellinen, mutta seison sen takana, että luovien alojen ihmisillä on vihdoin saatava asiallinen korvaus työstään.”

Uudistuksia on neuvoteltu yli kahden vuoden ajan, ja parlamentti on äänestänyt muutoksista jo useaan otteeseen. Edellinen direktiivi on vuodelta 2001, jolloin esimerkiksi videopalvelu Youtubea ja yhteisömedia Facebookia ei ollut vielä edes olemassa.

Tiistain äänestys on ollut hyvin kiistanalainen, sillä osa europarlamentaarikoista kokee, että direktiivin tietyt artiklat uhkaavat internetin julkaisuvapautta. Parlamentaarikkojen tiistainen keskustelu oli värikäs ja kuumensi osallistujien tunteita. Piilaakson mediayrityksiä suomittiin monin eri ilmaisuin, ja niitä arvosteltiin esimerkiksi siitä, etteivät ne maksa veroja.

”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia sellaiseen kohtaan, mihin niitä sattuu eniten”, kuvasi vihreä ruotsalaismeppi Max Anderssonhttps://www.hs.fi/haku/?query=max+andersson ennen äänestystä käydyssä keskustelussa.

Direktiivin esittelijä, saksalainen keskustaoikeisto EPP:n meppi Axel Vosshttps://www.hs.fi/haku/?query=axel+voss piti esityksen puolesta painavan puheenvuoron, jossa hän painotti, ettei direktiivi tuo sensuuria. Vossin mukaan lain tarkoituksena on suojella eurooppalaista kansalaista ja maksaa luoville tekijöille korvaus työstä.

”Suuret internetjätit hallitsevat paskamyrskyjä, pyrkivät vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen ja käyttämään nuoria mielipiteenmuodostuksen välineinä”, Voss sanoi.

”On aika pelastaa eurooppalainen kulttuuri”, hän jatkoi.

Kokoomuksen meppi Henna Virkkunenhttps://www.hs.fi/haku/?query=henna+virkkunen painotti puheenvuorossaan, että tulos on pitkän neuvottelun kompromissi. Esitys ei suodata eikä blokkaa, hän sanoi.

”On selvää, että myös digiaikana toisen työtä ei saa hyödyntää kaupallisesti ilman lupaa.”

Direktiivin vastustajien mukaan nettijäteille asetettava velvoite sisältöjen suodattamisesta johtaa todennäköisesti sensuuriin. Yli viisi miljoonaa ihmistä on allekirjoittanut nettivetoomuksenhttps://www.change.org/p/european-parliament-stop-the-censorship-machinery-save-the-internet suodattimia vastaan. Vastustajat pettyivät äänestyksen tulokseen raskaasti.

Yksi pettyneistä on suomalainen europarlamentaarikko Heidi Hautalahttps://www.hs.fi/haku/?query=heidi+hautala (vihr).

”Aivan poikkeuksellisen suuri joukko nuoria eurooppalaisia on seurannut asiaa henkeään pidätellen, ottanut yhteyttä meppeihin ja ilmaissut huolensa. Keskustelua ei ole auttanut se, että näiden nuorten yhteydenotot on kuitattu boteiksi [tietokoneen tuottamaksi roskapostiksi]”, Hautala totesi.

Euroopan parlamentissa istuva piraattipuolueen edustaja Julia Redahttps://www.hs.fi/haku/?query=julia+reda kutsui äänestystulosta Twitterissä kumileimasintulokseksi ja totesi, että päivä on ”synkkä päivä internetin vapaudelle”.
Viikonloppuna direktiivin vastustajat marssivat useissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Esimerkiksi Berliinissä mielenosoitukseen osallistui Deutsche Welle -kanavanhttps://www.dw.com/en/eu-copyright-bill-protests-across-europe-highlight-rifts-over-reform-plans/a-48037133 mukaan vähintään 10 000 ihmistä.

Direktiivin merkityksestä kiistanalaisia tulkintoja

Yksi kiistanalaisista ja nyt hyväksytyistä kohdista direktiivissä on artikla 11, jota on kutsuttu myös linkkiveroksi. Artikla rajoittaa sitä, millaisia otteita uutismateriaalista saa julkaista verkossa ilman tekijän lupaa. Yksittäisiä sanoja tai erittäin lyhyitä otteita pidempien tekstien julkaisu vaatii lisenssin.

Lisenssi velvoittaa kaupalliset jakelijat, kuten Googlen ja sen omistuksessa toimivan Youtuben sekä Facebookin, maksamaan korvauksia mediayhtiöille, jos ne julkaisevat mediayhtiöiden sisältöä.

Käytännössä siis jos vaikkapa Facebookin käyttäjä jakaa Helsingin Sanomien uutisen, Facebookilla tulisi olla lisenssisopimus Helsingin Sanomat omistavan Sanoma Media Finlandin kanssa. Tämän sopimuksen puitteissa Facebook tilittäisi tekijänoikeuskorvauksia mediayhtiöille.

Nettiyhtiöt ovat vastustaneet uudistusta ärhäkästi, sillä tulonsiirrot tekijänoikeusmaksujen muodossa merkitsisivät niille menetyksiä ansioihin, jotka ne ovat tottuneet pitämään itsellään. Epäkaupallisia verkkoalustoja, kuten Wikipediaa ja Githubia, maksut eivät koske.

Google edustaja sanoi tiistaina äänestyksen jälkeen uutistoimisto Reutersin mukaan, että direktiivi vaikeuttaa ”Euroopan luovaa ja digitaalista taloutta”.

Toinen huomiota herättänyt kohta on artikla 13, jonka mukaan internetin alustapalvelujen on varmistettava, että niiden käyttäjät eivät lataa verkkoon sellaista materiaalia, joihin heillä ei ole oikeuksia. Arvostelijoiden mukaan tämä käytännössä pakottaa palvelut suodattamaan käyttäjiensä niihin lataamaa materiaalia.

Kukaan ei toistaiseksi tiedä varmuudella, miten nämä suodattimet toimisivat. Vastustajien mukaan ne tuskin toimivat niin hyvin, etteivätkö ne estäisi myös sellaisten sisältöjen jakamista, joissa ei ole tekijänoikeusongelmia.

Tiistain parlamenttikeskustelussa tuli useaan otteeseen esille, että tekstissä ei mainita suodattimia.

Tämä tekijänoikeusdirektiivin artikla on saanut lempinimen meemikielto, vaikka helmikuussa saavutetussa sopimuksessa pilkkanimi torjutaan ponnekkaasti.

Sopimuksen mukaan on tärkeää, että muun muassa kritiikin, arvostelun, parodian ja pastissin keinot suojataan jatkossakin, ja näihin kuuluu nimenomaan meemien ja giffien käyttö.

Artikla 13 on siirretty sopimustekstin artiklaksi 17, mutta nimi elää yhä sitkeästi. Koko tekijänoikeusdirektiivin ehdotetun muodon voi lukea suomeksi tästä.http://www.europarl.europa.eu/doceo/document/A-8-2018-0245-AM-271-271_FI.pdf?redirect

Direktiiviin ehdotettiin myös tarkistuksia. Yksi näistä oli ehdotus koko artiklan 13 poistamisesta. Tässä äänestyksessä direktiivin tarkistamiseksi ero oli hyvin kapea: ei äänestetä tarkistuksista, äänesti 317 meppiä ja tarkistamisen puolesta 312.

Äänestystulosta riensivät kiittelemään niin Euroopan uutiskustantajien kuin musiikkikustantajienkin liitot.

EU:n digitaalisista sisämarkkinoista vastaava komissaari, komission varapuheenjohtaja Andrus Ansiphttps://www.hs.fi/haku/?query=andrus+ansip ja digitalouden komissaari Mariya Gabrielhttps://www.hs.fi/haku/?query=mariya+gabriel vakuuttelivat lausunnossaan, että niin sitaattioikeus kuin käyttäjien oikeudet parodiaan ja meemeihin on turvattu.

”Käyttäjien kiinnostukset on turvattu myös tehokkailla menetelmillä, joilla aiheeton sisällön poistaminen voidaan haastaa nopeasti ja tehokkaasti”, lausunnossahttp://europa.eu/rapid/press-release_STATEMENT-19-1839_en.htm todetaan.

Myös Suomessa kustantajia edustava Medialiitto iloitsi äänestyksen tuloksesta.

”Kustantajat haluavat neuvotella palveluntarjoajien kanssa julkaisujensa kaupallisesta hyödyntämisestä. Sopiminen tulee nyt mahdolliseksi ja kustantajat saavat investoinneilleen suojaa”, totesi Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberghttps://www.hs.fi/haku/?query=jukka+holmberg tiedotteen mukaan.

EU on koonnut kysymyksiä ja vastauksia uudesta tekijänoikeuslainsäädännöstä sivuilleen. Ne ovat luettavissa englanniksi tästä linkistähttp://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-19-1849_en.htm.