Teknologia

Kuka saa jakaa musiikkia, miten käy meemeille? Tätä kaikkea uudet digi­tekijän­oikeudet tarkoittavat

Pitääkö meemeistä maksaa? Saako uutisia enää jakaa vai iskeekö nettisensuuri? Selvitimme yleisimpiä kysymyksiä tiistaina hyväksytystä EU:n uudesta tekijänoikeusdirektiivistä.

Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina EU:n kiistanalaisen tekijänoikeusdirektiivin. Lainsäädännön tarkoituksena on parantaa luovan työn tekijöiden neuvotteluasemia, kun heidän teoksiaan jaetaan internetissä. Hyväksytty direktiiviehdotus on 148 sivua pitkä ja kuten tavallista, se on monimutkaista lakitekstiä ja herättää vähintään yhtä paljon kysymyksiä kuin antaa vastauksia.

Puramme muutamat pääkohdat selkokielelle.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Seuraavaksi direktiivitekstistä äänestää Euroopan unionin neuvosto. Vasta sen jälkeen direktiiviä ryhdytään asettelemaan kansalliseen lainsäädäntöön.

EU-direktiivi ei lähtökohtaisesti ole jäsenvaltion oikeutta, vaan jäsenvaltion pitää säätää lakinsa direktiivin mukaiseksi. Käytännössä näitä uudistuksia ei enää tee nykyinen eduskunta, vaan seuraava.

”Kaikissa direktiiveissä on säädetty määräaika, johon mennessä lakien tulee olla voimassa. Tekijänoikeusdirektiivin osalta tämä määräaika on kaksi vuotta sen voimaantulosta eli 2021”, sanoo tekijäoikeuslakimies Jussi Kari.

Tiedostojärjestelmiä valmistavassa Tuxerassa lakimiehenä työskentelevä Kari on erikoistunut immateriaali-, internet- ja työoikeuteen.

Katoavatko meemit? Onko linkittäminen kiellettyä?

Ei, ja ei. EU-parlamentti löysi neuvotteluissaan jonkinlaisen sovun direktiivitekstistä helmikuussa. Suomi vastusti tätä sopua, mutta se sovittiin silti. Tässä vaiheessa direktiiviin muotoiltiin poikkeuksia. Oikeus jakaa meemejä, giffejä ja parodiaa on muotoiltu näin:

Käyttäjien olisi sallittava ladata palveluun ja asettaa saataviin sisältöä, jonka käyttäjät ovat luoneet lainausta, arvostelua, selostusta, karikatyyriä, parodiaa tai pastissia koskevia erityistarkoituksia varten.

Linkittääkin saa edelleen. Muutamia sanoja pidempien katkelmien jakaminen onkin jo hieman vaikeampi juttu, sillä niihin ryhdytään nyt soveltamaan tekijänoikeutta. Yksittäisen ihmisen, joka jakaa Facebookissa tai Twitterissä linkkejä kavereilleen, ei olisi tarkoitus joutua murehtimaan tästä, sillä lisenssimaksuista on tarkoitus sopia alustojen kuten Facebookin, Googlen ja Youtuben sekä kustantajien välillä.

Lakitoimisto Turre Legalin osakas, lakimies Herkko Hietanen arveli Yleisradiolle, että tekijänoikeusloukkauksien välttämiseksi alustoilla saatetaan ottaa käyttöön alkuperäisten sanojen sijaan vaikka synonyymeja.

Saako musiikkia jakaa, tai kuka sitä saa jakaa?

Uudet säännöt koskevat ensisijaisesti kaupallisiksi määriteltyjä, voittoa tavoittelevia palveluntarjoajia. Tällaisia ovat esimerkiksi Youtube ja Spotify. Niille syntyy velvollisuus valvoa tekijänoikeuksien toteutumista, ja esimerkiksi Youtubelle asiasta voi syntyä varsinainen maanvaiva.

Kuluttajan vastuu ei muutu, ja yksityishenkilö saa julkaista musiikkikatkelmia jatkossakin, mutta esimerkiksi musiikkia videoissaan uudelleen julkaisevalle tubettajalle asia voi herättää kysymyksiä. Tubettaja tosin tarvitsee musiikkialan tekijänoikeusjärjestö Teostolta luvan, mutta näin on ollut ennenkin. Lupiin mahdollisesti tapahtuvat muutokset neuvottelee tekijänoikeusjärjestö Youtuben ja muidenkin alustojen kanssa.

Seuraako tekijänoikeusmaksuista tulonsiirtoja tekijöille itselleen vai rikastuvatko vain kustantajat ja julkaisijat?

Jos tekijällä on teokseensa tekijänoikeus, periaatteessa tekijän itsensä pitäisi päästä hyötymään muutoksesta. Suuri osa työsuhteessa olevia toimittajia jää kuitenkin ilman lisähyötyä työstään, sillä useat kustantajat ovat edellyttäneet työntekijöiltään kaupallisten tekijänoikeuksien luovuttamista täysimääräisesti. Näin on menetellyt esimerkiksi Helsingin Sanomia kustantava Sanoma jo kymmenisen vuotta myös niiden kirjoittajien, kuvittajien ja kuvaajien osalta, jotka myyvät työtään työsuhteen ulkopuolelta.

”Direktiivin artiklassa 11 kuitenkin lukee myös, että jäsenvaltioiden pitää huolehtia siitä, että myös teosten luojien – siis toimittajien – tulee saada oikeudenmukainen osuus kustantajien “linkkiverona” keräämästä tulosta”, huomauttaa Jussi Kari.

”Jos esimerkiksi Teosto ja Gramex lisensoivat musiikkia vaikka Facebook-käyttöä varten, näitä tuloja varmasti valuu myös artisteille. Sitä vartenhan tekijänoikeusjärjestöt ovat olemassa. Mikä on sitten kustantajien ja julkaisijoiden osuus ja mikä tekijän osuus, lienee neuvottelukysymys.”

Miten nettijätit voisivat ryhtyä valvomaan tekijänoikeuksia?

Toistaiseksi vaihtoehtona on pidetty automaattisia palveluihin lisättävien suodattimien käyttöä. Juuri tämä on raivostuttanut eurooppalaisia netinkäyttäjiä niin, että ympäri Euroopan järjestettiin direktiiviä vastustaneita mielenosoituksia parlamentin äänestystä edeltäneenä viikonloppuna. Kukaan ei oikein tunnu uskovan, että tällaiset suodattimet voisivat toimia niin hyvin etteivätkö ne estäisi myös tekijänoikeuksista vapaan sisällön julkaisua.

Direktiivitekstissä ei puhuta suodattimista mitään. Asia jää julkaisualustojen itsensä ratkaistavaksi.

Direktiivi tosin edellyttää, että alustat varmistavat nopeat ja tehokkaat mekanismit, joilla erehdyksessä poistetuista sisällöistä raportoidaan ja että nämä mekanismit takaisivat sen, että hutipoistot palautetaan alustojen jakeluun viipymättä.

Erilaisia suodattimia on toki jo käytössä esimerkiksi Youtubella ja Facebookilla. Koneoppimisella koulutettavat algoritmit seulovat käyttäjien lataamia sisältöjä ja joko ”liputtavat” niitä ihmisten tarkastettavaksi tai poistavat niitä automaattisesti.

Suodattimia käytetään jo tekijänoikeusrikkomusten valvontaan sekä terroristisen, seksuaalisen ja vastaavan sisällön poistamiseen.

Huteja on toki tullut ennenkin: esimerkiksi vuonna 2016 Facebookin operatiivinen johtaja joutui pahoittelemaan yhtiön toimintaa, kun se oli poistanut norjalaislehti Aftenpostenin julkaiseman kuvan Vietnamin sodasta. Kuvassa alaston lapsi juoksee karkuun napalmipommitusta. Facebook poisti kuvan, koska lapsi on kuvassa alasti.

Tekijänoikeuslakimies Jussi Kari arvioi, että automaattisten sisältöfilttereiden lisäksi olisi esimerkiksi mahdollista, että sisältöteollisuus voisi saada omat “agenttinsa” palveluihin. Näillä agenteilla olisi oikeus estää materiaalia palvelusta.

”Toinen tapa voisi olla, että vain varmistetun sisällön jakaminen olisi sallittua. Tätä kutsutaan whitelist-menettelyksi. Yksi mahdollisuus on, että jakaminen olisi sallittua vain tietyille, varmistetuille käyttäjille. Vielä yksi tapa olisi, että palveluun ladattu materiaali tarkistetaan ja varmistetaan ensin palvelun moderaattorin tai vastaavan toimesta.”

Mikään ei toistaiseksi ole varmaa.

”Kaiken kaikkiaan tämä on tasoa “jää nähtäväksi”.”



Voiko joku maa jättää noudattamatta direktiiviä kosiskellessaan nettijättien suosiota ja vaikkapa työpaikkoja?

”EU-maat voivat pullikoida direktiivin voimaansaattamista vastaan, mutta tämä keino on hyvin rajallinen”, sanoo Jussi Kari.

”Komissio valvoo direktiivien voimaanpanoa jäsenmaissa. Se voi ryhtyä kurinpitotoimiin esimerkiksi EU-tuomioistuimessa, jos jäsenmaa laiminlyö velvollisuutensa saattaa direktiivi voimaan.”

Jos otan valokuvan, ja se menee ensin viraaliksi ja sitten siitä tehdään meemi, voinko kuvaajana hakea korvausta jostain?

Korvauksia voi hakea jo nykyisen tekijänoikeuslainsäädännön perusteella, huomauttaa Jussi Kari.

”Direktiivin tuoma apu kuitenkin on, että ainakin periaatteessa korvauksia voisi hakea myös nettipalveluilta, jotka mahdollistavat kuvan leviämisen, mikäli ne ovat laiminlyöneet valvonnan. Miten, se jää nähtäväksi.”

Jussi Kari viittaa meemikielloksi nimitetyn artiklan kantava ajatukseen: nettipalveluntarjoajien tulee neuvotella oikeudenhaltijoiden kanssa teosten käytöstä esimerkiksi lisenssiratkaisuin.

Direktiivi vie nettijäteiltä tuloja. Joutuuko kuluttaja maksajaksi?

Vapaan jakamisen aika on ohi, toteaa Jussi Kari. Hänestä tämä vaikuttaa olevan direktiivin kantava ajatus.

”Kuluttajaa tuskin pakotetaan kaivamaan kuvetta palveluiden peruskäyttöä varten, mutta minun on vaikea nähdä, etteikö tästä olisi kuluttajalle jotain seurauksia.”

Palveluilla on tuotto-odotukset, ja jos ne joutuvat maksamaan toiminnastaan, niiden täytyy ottaa rahat jostain.

”Tämä voi tarkoittaa enemmän mainoksia tai sitä, että jotkin toiminnot kuten uutisten jakaminen vaikeutuvat tai hidastuvat”, Jussi Kari arvioi.

”On myös mahdollista, että joitain tällaisia toimintoja siirretään “premium-toiminnoiksi”, jotka saa käyttöönsä lisärahalla. Paljon on kiinni siitä, mitä etujärjestöt ja muut toimijat saavat keskenään sovittua.”


Oikaisu 27.3. klo 16.21: Artikkelissa kerrottiin virheellisesti, että tekijänoikeusdirektiivistä äänestää seuraavaksi Euroopan neuvosto. Siitä äänestää seuraavaksi Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Olen onnellinen Jussin puolesta” – Rockmaailman hylkäämä Kari Peitsamo puhuu ihailemastaan Jussi Halla-ahosta, näyttää uuden kotinsa, ja kaiken sanottuaan puhkeaa itkuun

      Tilaajille
    2. 2

      Erottaisitko synteettisen timantin oikeasta? Eivät erota kultakauppiaatkaan, ja näin se mullistaa timanttikauppaa

    3. 3

      Helsinki kärsii niin kovasta lääkäripulasta, että poliitikot pohtivat ruuhkien purkamista yksityisille lääkäriasemille

    4. 4

      Lasitaiteilija Oiva Toikka on kuollut

    5. 5

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    6. 6

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    7. 7

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    8. 8

      Ultrajuoksija Noora Honkala teki 12 tunnin kisassa kerralla kaksi ennätystä vaikeuksista huolimatta: ”Epätoivoisesti yritin oksentaakin”

    9. 9

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    10. 10

      Tanskalaislehti: Tanskan rikkaimman miehen neljästä lapsesta kolme kuoli Sri Lankan pommi-iskussa – iskusta epäillään paikallista NTJ-islamistiryhmää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    2. 2

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    3. 3

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    4. 4

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    5. 5

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    6. 6

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    7. 7

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    8. 8

      ”Olen onnellinen Jussin puolesta” – Rockmaailman hylkäämä Kari Peitsamo puhuu ihailemastaan Jussi Halla-ahosta, näyttää uuden kotinsa, ja kaiken sanottuaan puhkeaa itkuun

      Tilaajille
    9. 9

      Tanskalaislehti: Tanskan rikkaimman miehen neljästä lapsesta kolme kuoli Sri Lankan pommi-iskussa – iskusta epäillään paikallista NTJ-islamistiryhmää

    10. 10

      Suomalaisilla ja virolaisilla yrittäjillä on eroa kuin yöllä ja päivällä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    3. 3

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    4. 4

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    8. 8

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    9. 9

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    10. 10

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    11. Näytä lisää