Teknologia

Google kerää netin käyttäjistä tietoja enemmän kuin kukaan muu – Miten yhtiön palveluja voi välttää?

Google on paljon muutakin kuin maailman suosituin hakukone, sähköposti Gmail ja Youtube-videopalvelu.

Voiko Googlen palveluita käyttää anonyymisti ja mitä korvaavia vaihtoehtoja niille on? Miten voin välttää Googlen käyttäessäni nettiä?

Tällaisia asioita lukijat ovat kysyneet HS:n teknologiatoimitukselta. Kaikille kysymyksille yhteistä on se, että ihmisiä huolestuttaa, kuinka paljon Google kerää meistä tietoa.

Huoli on aiheellinen, koska kaikista nettijäteistä juuri Google kerää eniten dataa – ja se tapahtuu lukuisten eri palveluiden kautta ja tavoilla, joita emme usein tule edes huomanneeksi.

Tämä juttu tarjoaa yleisohjeita siihen, miten jokainen voi tarkastella Googlen keräämiä tietoja itsestään, rajoittaa tiedonkeruun määrää sekä käyttää vaihtoehtoisia ja maksuttomia palveluita, jotka eivät kerää käyttäjistä yhtä paljon tietoja.

Google on listannut omille sivuilleen pitkälle toista sataa erilaista palveluaan. Tunnetuimpia niistä ovat muun muassa Google-hakukone, Gmail-sähköposti, Chrome-nettiselain, Youtube-videopalvelu, Google Maps -karttapalvelu sekä Google Drive -pilvipalvelu tiedostojen tallentamiseen ja jakamiseen.

Lisäksi lukuisat laitteet toimivat Googlen Android-käyttöjärjestelmällä, esimerkiksi lähes kaikki puhelimet ja tabletit jotka eivät ole Applen valmistamia.

Kun käyttää nettiä, tulee siis lähes väistämättä käyttäneeksi Googlen tuotteita. Näitä tietoja yhdistelemällä yhtiöllä on valtava määrä dataa käyttäjistä.

Esimerkiksi tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen kertoi viime vuonna HS:n haastattelussa, kuinka hän yritti elää ilman Googlen palveluita, mutta luovutti jo kahden viikon jälkeen.

Viime aikoina EU on puuttunut vahvasti Googlen toimintaan ja antanut sille jo yli kahdeksan miljardin euroa sakkoja, joista Google on tosin valittanut Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Sakot ovat tulleet muun muassa siitä, että Googlen ilmoituspalvelu on estänyt sen asiakkaita näkemästä mainoksia kilpailevilta ilmoituspalveluilta, Android-käyttöjärjestelmissä on suosittu yhtiön omaa selainta ja hakukoneen käyttäjiä on ohjattu yhtiön omaan ostospalveluun reilun kilpailun sijasta.

Lisäksi Ranskan tietoturvaviranomainen määräsi alkuvuonna Googlelle 50 miljoonan euron sakot, koska Google ei sen mukaan tarjoa käyttäjilleen läpinäkyvää ja helposti saatavilla olevaa tietoa käyttöehdoistaan. Perusteena oli viime toukokuussa voimaan astunut EU:n tietosuoja-asetus (gdpr).

Monet puhuvat jo siitä, että Google pitäisi pilkkoa osiin sen ylivoimaisen ja määräävän markkina-aseman takia (samanlaisia huolia on myös Amazonin, Applen ja Facebookin suhteen). Googlen emoyhtiö Alphabet on yksi maailman arvokkaimmista yhtiöistä. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä sen liikevaihto oli noin 32,5 miljardia euroa.

Esimerkiksi Suomen valtion budjetti koko vuodelle 2019 on yhteensä noin 55 miljardia euroa.

Tavallisille netinkäyttäjille Googlen palvelut ovat yleensä maksuttomia, ja monesti vielä erittäin hyviä ja sujuvia käyttää. Mutta kun palveluista ei maksa rahalla, niistä maksaa käytännössä luovuttamalla Googlelle tietoja itsestään.

Näitä tietoja Google puolestaan hyödyntää muun muassa myydessään palveluita mainostajille, jotka haluavat kohdentaa mainoksiaan mahdollisimman tehokkaasti.

Ottaessaan erilaisia palveluita käyttöön, käyttäjä on myös hyväksynyt Googlen käyttöehdot. Kyse ei siis ole siitä, että yhtiö tekisi mitään laitonta kerätessään ja hyödyntäessään käyttäjätietoja.

Tavallisena netinkäyttäjänä vyyhdin purkaminen kannattaa aloittaa siitä, että käy katsomassa, kuinka paljon Googlella on jo sinusta tietoa. Tämä vaatii, että käytössä on Google-tili. Se on jokaisella, joka on kirjautunut käyttäjäksi mihin tahansa Googlen palveluun, esimerkiksi Gmailiin, Youtubeen tai johonkin laitteeseen, jossa on Android-käyttöjärjestelmä.

Tarkistellessasi Googlella sinusta olevan tiedon määrää voit samalla säätää yksityisyysasetukset haluamallasi tavalla.

Näin selvität, mitä tietoja Googlella on sinusta

Google tarjoaa palveluita monipuolisesti myös suomeksi. Niissä voi valita, mitä tietoja yhtiö kerää.

Itse asiassa erilaisia asetuksia ja Googlen palveluita esittelevää tietoa on tarjolla jopa niin paljon, että se on suorastaan ylitsepursuavaa. Etenkin kun omia asetuksia voi käydä säätämässä useiden nettiosoitteiden kautta sekä muita reittejä, kuten puhelimen asetukset-valikossa jokaisen sovelluksen kohdalla erikseen.

Yksi selkeä tapa on kirjautua sisään omalle Google-tilille osoitteessa myaccount.google.com.

Valitse valikosta kohta Tiedot ja räätälöinti. Ensimmäiseksi kannattaa tarkastaa omat tietosuoja-asetukset.


Tietosuoja-asetuksia tarkistaessa voi keskeyttää Googlen keräämästä tietoja muun muassa omasta sijaintihistoriasta. Jos sinulla on esimerkiksi puhelin, jossa on Android-käyttöjärjestelmä, Google kerää oletuksena jatkuvasti tietoa siitä, missä olet.

Hallinnoi sijainti­historiaa -kohdasta voit tutustua aikajanaan, jossa näet Googlella olevat omat sijainti­tietosi siihen asti, jolloin olet luonut Google-tilin.

Toissa viikolla Google lupasi, että oman haku- ja sijaintihistorian voi tulevaisuudessa tyhjentää halutessaan automaattisesti joko kolmen tai 18 kuukauden välein.

Uutistoimisto AP tosin selvitti Princetonin yliopiston tutkijoiden kanssa viime vuonna, että Google kerää kännyköiden sijaintitietoja, vaikka käyttäjä varta vasten olisi yksityisyysasetuksissaan estänyt sen.

Google suosittelee, että käyttäjä on kirjautuneena Google-tililleen ja antaa tallentaa toimintatietojaan, koska silloin sen tarjoamat työkalut ja palvelut ”muuttuvat nopeammiksi ja hyödyllisemmiksi”. Nimenomaan tämän takia moni on jatkuvasti kirjautuneena Google-tililleen.

Toisaalta moni on myös tietämättään pysyvästi kirjautuneena Google-tililleen. Jos siis haluat mieluummin käyttää nettiä niin, että Google ei jatkuvasti kerää tietoja tekemistäsi, kirjaudu ulos Google-tililtä sen jälkeen kun olet muokannut asetukset haluamiksesi.

Sen jälkeen voit kirjautua Google-tilille ainoastaan silloin, kun se on välttämätöntä Googlen palveluiden käyttämiseksi.

Useita Googlen palveluita voi käyttää myös kirjautumatta. Ja silloin kun et ole kirjautuneena Google-tilille, yhtiö jakaa, käsittelee ja synkronoi tietojasi vähemmän muiden palveluiden kanssa.

Google-tilin Tiedot ja räätälöinti -valikosta pystyy myös poistamaan yksittäisiä Googlen palveluita tai koko tilin. Sitä ei kannata kuitenkaan tehdä hetken mielijohteesta, sillä Google-tilillä voi olla paljon sinulle tärkeitä tietoja tallennettuna. Saatat käyttää monia Googlen palveluita, jotka vaativat kirjautumisen.


Google tarjoaa lisäksi mahdollisuuden ladata kaiken yhtiöllä sinusta olevan datan itselleen.

Tietosuoja-asetuksista voi määritellä senkin, näkeekö personoituja mainoksia. Asetuksen kytkeminen pois päältä ei kuitenkaan poista mainoksia, Google ei vain sen jälkeen enää näytä yhtä tarkasti juuri sinulle kohdennettuja mainoksia.

Mainokset ovatkin koko Googlen liiketoiminnan keskiössä, koska niistä yhtiö kerää valtaosan tuloistaan.

Googlen mainos- ja analyysityökalut ovat lähes kaikkialla netissä

Googlen mainos- ja analyysityökalut eivät näy samalla tavalla suoraan tavallisille käyttäjille kuin omiin laitteisiin asennettavat sovellukset ja ohjelmat. Mutta ne ovat käytössä lukuisilla nettisivuilla ja sovelluksissa, koska sivustojen omistajat ja ylläpitäjät hyödyntävät niitä.

Myös Helsingin Sanomat käyttää useita Googlen palveluita HS.fi-sivuston ja HS:n sovelluksen kehittämiseen sekä mainosnäyttöhin. Näitä ovat esimerkiksi Google Analytics, Google Optimize ja Google Ads.

Kun siis näet missä tahansa netissä mainoksen, se voi olla Googlen mainosalustalla, vaikka sivustolla ei muuten olekaan mitään tekemistä Googlen kanssa. Tai kun vierailet jollakin sivustolla, se saattaa kerätä tietoa tekemisistäsi Googlen analytiikkatyökaluilla.

Nämä palvelut on ladattu sivustoille Googlen palvelimilta. Kyse on käytännössä siitä, että sivustoilla on koodinpätkiä, jotka rekisteröivät sinne saapuvan kävijän tietoja lähettämällä käyttäjän selaimelle evästeen, jonka avulla tiedot rekisteröityvät sekä selaimen että sivuston muistiin.

Kun sivustolla on Googlen evästeitä, nämä tiedot menevät myös Googlelle. Yhdistelemällä tällaista tietoa muualta keräämäänsä dataan, Google voi muodostaa käyttäjistä yksityiskohtaisia profiileja.

Yksinkertaisimmillaan Google saa mainosalustojen avulla tietää esimerkiksi, millä sivustolla ja milloin näit mainoksen, missäpäin maailmaa olit silloin ja klikkasitko mainosta vai et.

Samaa harjoittavat toki lukuisat muutkin toimijat kuin Google.

Viime viikolla Google kertoi blogissaan, että se tarjoaa lähikuukausina käyttäjille uusia työkaluja, joilla voi muun maussa hallita evästeitä monipuolisemmin ja jotka paljastavat läpinäkyvämmin, miksi ihmiset näkevät juuri tiettyjä mainoksia.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Tomi Kinnari onkin sitä mieltä, että estämällä Googlen ratkaisee ainoastaan pienen osan ongelmaa, koska se on vain yksi käyttäjien profilointeja tekevistä yrityksistä.

”Jos esimerkiksi blokkaa omasta selaimesta vain Googlen evästeet, mutta antaa muiden yritysten evästeiden toimia normaalisti, niin ei käytännössä surffaa netissä juurikaan aiempaa yksityisemmin.”

Kaikki evästeet ei ole tarkoitettu kävijöiden seuraamiseen, vaan ainoastaan kyseisen sivuston käytön sujuvoittamiseen. Niiden avulla muistiin jää esimerkiksi käyttäjän valitsemat kieliasetukset ja kirjautumistiedot, jolloin vaikkapa verkkokauppa aukeaa automaattisesti suomeksi ja käyttäjätunnus on valmiina.

Eniten tietoja käyttäjistä keräävätkin niin sanotut kolmannen osapuolen evästeet, joita on käytössä lukuisilla eri sivustoilla. Juuri tämä on tilanne Googlen kohdalla.

Tyypillisiä kolmannen osapuolen evästeitä ovat analytiikkatyökalujen ja mainosalustojen lisäksi sosiaalisen median tykkäysnappulat.

Kinnari neuvoo estämään selaimista nimenomaan kolmannen osapuolen evästeiden toiminnan, kun haluaa käyttää nettiä yksityisemmin.

”Tällöin esimerkiksi Googlen tai Facebookin eväste toimii ainoastaan yritysten omassa verkkopalvelussa, jolloin verkkopalvelun käyttökokemus ei laske. Haittapuolena taas on se, että esimerkiksi Googlen tai Facebookin tunnuksien käyttö muissa verkkopalveluissa saattaa vaikeutua.”

Ulkopuoliset voivat seurata netin käyttöä muillakin jäljittimillä kuin evästeillä. Käyttäjä on mahdollista yksilöidä koneen IP-osoitteen sekä monien muiden tietojen pohjalta, kuten käytettävän laitteen ja selaimen ominaisuuksien perusteella.

Jokainen netin käyttäjä voi säätää selaimen asetuksia niin, että se pyrkii estämään evästeet, jotka jäljittävät käyttäjää.

Tyypillisesti nettiselaimen asetuksia pääsee muuttamaan oikeasta yläkulmasta löytyvästä valikosta. Sieltä pitää tavallisesti klikata Asetukset (englanniksi Options), josta puolestaan löytyy tietosuojaan ja turvallisuuteen liittyvät valikot.

Voit valita esimerkiksi, että selain lähettää sivustolle Älä seuraa (Do not track) -pyynnön tai vielä yksityiskohtaisemmin estää erilaiset jäljittimet ja evästeet.


Lisäksi nettiselaimiin voi ladata lisäosia, joilla pystyy hallitsemaan, mitkä evästeet estää ja mitkä sallii.

Yksi tällainen ohjelmisto on maksuton, helppokäyttöinen ja myös suomeksi toimiva Privacy Badger. Sen on kehittänyt digitaalisten oikeuksien kansalaisjärjestö Electronic Frontier Foundation (EFF).

Ohjelma lupaa, että se oppii automaattisesti estämään jäljittämään pyrkivät evästeet: Privacy Badger aloittaa estämisen, kun se näkee jäljittimen kolmella eri sivulla.

Privacy Badger myös näyttää jokaisella sivustolla, mitä evästeitä se löytää. Jokaisen evästeen kohdalla ohjelma myös kertoo, onko se estetty vai ei. Sen jälkeen voi itse valita, mitä evästeitä haluaa estää.


Joidenkin evästeiden blokkaaminen voi estää sivua näkymästä kunnolla.

Privacy Badgerin voi ladata Chrome-, Firefox- ja Opera-selaimille osoitteesta www.eff.org/privacybadger.

Monille Googlen suosituille palveluille on myös vaihtoehtoja. Ne ilmoittavat, että ne keräävät käyttäjistään joko huomattavasti vähemmän tai eivät lainkaan tietoja. Tässä jutussa esitellään seuraavaksi joitakin niistä.

Kinnari kehottaa kuitenkin aina ennen uuden palvelun käyttöönottoa tarkistamaan sen käyttöehdot. Kyberturvallisuuskeskus selvitti toissa vuonna viidentoista suositun sovelluksen käyttöehdot ja julkaisi niistä listauksen, joka on luettavissa täältä.

Osa joidenkin palveluiden käyttöehdoista on voinut selvityksen jälkeen muuttua, mutta yleishuomio on silti se, että suositut palvelut keräävät käyttäjistään runsaasti tietoa.

Esimerkiksi Google-sovellus saa käyttöönsä muun muassa laite-, loki- ja sijaintitiedot sekä palvelun käyttöä koskevat tiedot, eli lähes kaiken.

Alla on vaihtoehtoja Googlen suosituimmille palveluille.

Nettiselain

Googlen Chrome-nettiselaimessa voi säätää runsaasti yksityisasetuksia. Google itse ilmoittaa, että se ei lähetä Chromen käytöstä kerättyjä henkilötietoja muuten kuin Google-tilin kautta.

Yksityisyyttään vaaliessa kannattaa siis kirjautua Google-tililtä ulos, kun käyttää Chromea.

Yksi vaihtoehto Chromelle on Mozilla Firefox. Se on avoimeen lähdekoodiin perustuva selain, jonka kehittämisestä vastaa Mozilla Foundation -säätiö.

Mozillan tavoitteena on terve ja avoin internet, mihin sen mukaan kuuluu olennaisena osana yksityisyys. Selaimessa onkin tarjolla runsaasti selkeitä vaihtoehtoja, joilla valita, miten yksityisesti haluaa nettiä käyttää.

Firefox-sovelluksen voi ladata selaimeksi myös mobiililaitteisiin. Lisäksi Mozillalla on mobiililaitteisiin myös Firefox Focus, jota voi käyttää sekä selaimena että toisten selaimien lisäosana estämässä valitsemiaan sisältöjä.

Firefox Foundationin suurin rahoittaja on Google, ja Firefox-selaimen oletushakukoneena on Google.

Hakukone

Googlen hakukone on niin suosittu, että se on synonyymi tiedon etsimiselle netistä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Googlen hakukoneelle ei olisi vaihtoehtoja. Yksi niistä on duckduckgo.com.

Duckduckgo ilmoittaa, että se ei koskaan kerää tai jaa käyttäjän henkilökohtaista tietoa.

Vastaavanlainen hakukone on myös startpage.com.

Usein nettihaku tehdään kirjoittamalla haku suoraan osoiteriville sen sijaan, että mentäisiin hakukoneen sivulle. Silloin selain tekee haun sillä hakukoneella, joka on asetuksissa oletuksena.

Selaimien asetuksista voi kuitenkin käydä muuttamassa myös oletushakukoneen.


Karttapalvelu

Google Mapsille vaihtoehdon tarjoavat Openstreetmap-pohjaiset kartat. Openstreetmap on myös avoimen lähdekoodin projekti, jossa vapaaehtoiset käyttäjät päivittävät karttatietoja.

Kartta löytyy osoitteesta openstreetmap.com, mutta sen pohjalta pohjalta on tehty suuri määrä erilaisia ohjelmia ja sovelluksia. Suomalaisista toimijoista esimerkiksi Helsingin kaupunki, VR ja viranomaisten sekä kansalaisten yhteistyönä tekemä Järviwiki käyttävät karttapalveluissaan Openstreetmapia.

Openstreetmapin aineistoa saa käyttää vapaasti kuka tahansa, kunhan mainitsee lähteen.

Gmail

Google joutui viime kesänä kohun keskelle, kun The Wall Street Journal paljasti, että sovelluskehittäjät käyvät läpi jopa satoja miljoonia Gmailin sähköposteja tarkoituksenaan kehittää omia tuotteitaan ja palveluitaan.

Gmailin käyttäjät, jotka ovat yhdistäneet sähköpostitilinsä kolmansien osapuolten sovelluksiin, ovat tietämättään saattaneet antaa siihen luvan.

Voit tarkistaa, oletko antanut sovelluskehittäjille käyttöoikeuden sähköpostiisi klikkaamalla Gmailissa oikeassa yläkulmassa näkyvää ratasta ja valitsemalla sieltä Asetukset (Settings) ja Lisäosat (Add-ons).

Monissa maksuttomissa vaihtoehdoissa Gmailille on se ongelma, että niissä on hyvin rajallisesti tallennustilaa. Yksi tällainen on esimerkiksi sveitsiläinen Protonmail, joka on yksi tiukimmin yksityisyyteen suhtautuvista sähköpostipalvelujen tarjoajista.

Jos Prontonmailiin haluaa lisää tallennustilaa, siitä pitää maksaa, mikä on tyypillinen tilanne sähköpostipalveluille.

Video- ja pilvipalvelut

Googlella on myös palveluita, joille ei tavallaan ole vaihtoehtoja. Jos haluaa katsoa videopalvelu Youtubeen ladattua sisältöä, on käytettävä Youtubea.

Jos kuitenkin haluaa itse ladata sisältöä vastaavaan palveluun, joka ei ole Googlen omistama, voi käyttää esimerkiksi Vimeota.

Youtubeakin voi käyttää ilman kirjautumista Google-tilille. Viime kesänä Google avasi maksullisen Youtube Premium -version. Mutta myös se seuraa käyttäjän tekemisiä samalla tavalla kuin maksutonkin versio.

Google Driven -pilvipalvelun kohdalla tilanne on hiukan vastaava. Jos joku lähettää sinulle Google Drivessa tiedoston, sinun on käytettävä Google Drivea tai jotain sen kanssa synkronoitua palvelua.

Yksi suosittu vastaava palvelu on Dropbox, mutta siinäkin synkronointi Googlen kanssa on viety niin pitkälle, että Dropbox tarjoaa ensisijaiseksi kirjautumistavaksi Google-tiliä.

Android-käyttöjärjestelmä

Aivan oma lukunsa ovat puhelimet ja muut laitteet, joissa on Googlen Android-käyttöjärjestelmä. Kaikissa suosituimpien valmistajien puhelimissa on Android-käyttöjärjestelmä. Ainoa poikkeus on Apple, jolla on oma Ios-käyttöjärjestelmänsä.

Se tarkoittaa, että Googlelle kertyy valtava määrä tietoa käyttäjistä: esimerkiksi siitä mitä sovelluksia he lataavat, kuinka paljon ja milloin niitä käyttävät ja tietysti sijaintitietoja.

Vielä viime vuoden lopulla Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen lakivaliokunnan kuulemisessa Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai oli sitä mieltä, että Android-laitteiden käyttäjillä on hyvä käsitys siitä, paljonko laitteet keräävät heistä tietoa, kun he hyväksyvät käyttöehdot. Asiasta uutisoi teknologiajulkaisu Techcrunch.

Samalla hän kuitenkin myönsi, että yhtiö voisi toimia paremmin sen suhteen, miten ihmiset pystyvät suojelemaan yksityisyyttään ja poistamaan käytöstä datan ja sijaintietojen seurantaa.

Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustavan Electronic Frontier Finland -järjestön (Effi) hallituksen varapuheenjohtaja Elias Aarnio ottaa esimerkiksi Google Assistantin, puheella ohjattavan tekoälyohjelman, jolla voi tehdä esimerkiksi hakuja.

”Se kuuntelee koko ajan taustalla. Effiläisten kanssa kokeilimme, miten tämän ’OK Google’ -toiminnon saa pois. Emme löytäneet konstia. Se onnistui ainoastaan ohjelman kokonaan poistamalla, jolloin taas mikrofoni ei toiminut sovelluksissa”, hän sanoo.

”Yleisemmin käyttöasetus- ja yksityisasioita on siirretty Android-puhelimissa versiosta toiseen eri paikkoihin. Ammattilaistenkin on vaikea pysyä ajan tasalla, mistä tapahtuu mitäkin.”

Googleen voi törmätä myös monissa muissa laitteissa. Yhtiön valikoimaan kuuluu muun muassa älykaiutin, jolla voi hallinnoida verkkoon liitettyjä kodin laitteita; televisioon striimaukseen tarkoitettu Chromecast; langaton lähiverkkojärjestelmä sekä Android Auto -sovellus, jonka avulla Android-laitteet voi yhdistää auton näyttöruutuun.

Google on siis vahvasti mukana niin kutsutussa esineiden internetin (Internet of Things eli IoT) kehityksessä, jossa yhä useammat laitteet ovat kytkettyinä verkkoon, mikä entisestään lisää yhtiön mahdollisuuksia kerätä käyttäjistä tietoa.

Yhteenveto

Tavallisen tallaajan on nykyisellään erittäin hankala käyttää nettiä ilman, että Google keräisi tietoa ainakin jonkin verran.

On kuitenkin yllä luetellun tapaisia melko yksinkertaisia keinoja vähentää sitä, miten paljon yhtiö kerää sinusta tietoja. Google on myös erityisesti viime aikoina alkanut tehdä uudistuksia sen eteen, että ihmisillä olisi enemmän keinoja hallita sitä, miten yhtiö kerää heistä tietoa.

Pisimmälle vietynä nettiä voi käyttää anonyymin Tor-verkon kautta, josta voit lukea lisää tästä linkistä. Täydellistä nimettömyyttä sekään ei takaa.

Myös Android-puhelimiin pystyy asentamaan vaihtoehtoisia käyttöjärjestelmiä, ”mutta se on aikamoista säätämistä eikä mitään normikäyttäjän juttua”, kuten Aarnio asian tiivistää.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Leijonat voitti sensaatiomaisesti MM-kultaa, juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, kansanjuhla kello 18 alkaen Kaisaniemessä

    2. 2

      Leijonien lento Bratislavasta ainakin tunnin myöhässä: Hawkit ottavat mestarit vastaan iltapäivällä, kello 18 joukkueelle järjestetään kansanjuhla – HS näyttää paluun suorana lähetyksenä

    3. 3

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    4. 4

      Eero oli tavallisen perheen teinipoika, joka päätti kadota – Nyt hän kertoo, mitä karkumatkojen aikana tapahtui

      Tilaajille
    5. 5

      Kuka pyöritti valtavaa nostokurkea kansanjoukon yläpuolella kesken kultajuhlien? ”En jaksa uskoa, että siellä on kukaan työntekijä ollut”

    6. 6

      Eivätkö suomalaiset osaa juhlia sivistyneesti?

    7. 7

      ”Suomi suojelee johtoasemaansa kuin valtakunnanrajaa” – venäläisviestimet kuvailivat Suomen kiekkokultaa sensaatioksi

    8. 8

      Junan kylkeen ilmestyi Mörkö-graffiti ja kirkko ohjasi kansaa torille Matteusta siteeraten – Näin Helsinki sekosi jääkiekon maailman­mestaruudesta

    9. 9

      Euroopan ”vihreän aallon” nostama Ville Niinistö lupaa, että EU:n ilmastopolitiikassa alkaa nyt todella tapahtua

    10. 10

      ”Muumit ovat taidetta” – Muumi-yhtiö ei halua tehdä Mörkö-mukista MM-kultaversiota

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    2. 2

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    3. 3

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    4. 4

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    5. 5

      Leijonat voitti sensaatiomaisesti MM-kultaa, juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, kansanjuhla kello 18 alkaen Kaisaniemessä

    6. 6

      Leijonien lento Bratislavasta ainakin tunnin myöhässä: Hawkit ottavat mestarit vastaan iltapäivällä, kello 18 joukkueelle järjestetään kansanjuhla – HS näyttää paluun suorana lähetyksenä

    7. 7

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    8. 8

      Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

    9. 9

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    10. 10

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    9. 9

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    10. 10

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    11. Näytä lisää