Teknologia

Jättimäinen, Aasian ja Euroopan Venäjän kautta yhdistävä koilliskaapeli nytkähti viimein eteenpäin: Suomi voi saada miljardihyödyn

Suomi on ollut kantavana voimana arktisen alueen läpi kulkevan tietoliikennekaapelin edistämisessä. Hartaasti suunniteltua kaapelihanketta vetävä Cinia on nyt löytänyt venäläisen ja japanilaisen kumppanin sekä kansainvälisen rahoituksen.

Koilliskaapelihanke etenee viimein. Vuositolkulla erilaisissa selvityksissä ja tunnusteluissa elänyt hanke voi ottaa konkreettisen harppauksen eteenpäin tänä kesänä.

Koilliskaapeli tarkoittaa datakaapelia, joka valmistuessaan kulkee arktisen merialueen kautta Aasian ja Euroopan välillä.

Sen hyödyt pelkästään Suomelle ovat miljardiluokkaa, ja se voi tuoda Suomeen tuhansia uusia työpaikkoja.

Sijoittajia houkuttelee verkkoviiveen lyheneminen. Kaapeli voisi olla valmis aikaisintaan vuonna 2022.

Suomessa hanketta toteuttaa Cinia, josta Suomen valtio omistaa kolme neljännestä. Yhtiön perustana on VR:ltä ostettu verkko-operaattori Corenet. Muita Cinian omistajia ovat OP ja Ilmarinen.

Cinia otti koilliskaapelia varten oppia Suomesta Saksaan vedetystä vedenalaisesta datakaapelista. Vajaat 1 200 kilometriä pitkä kaapeli avattiin vuonna 2016, ja sitä kutsutaan nimellä C-Lion1.

Hankkeesta tuli julkisuuden lemmikki. Suunnitelmia seurattiin tarkasti, kaapelitöiden aloittaminen oli valokuvattu mediatapahtuma, uudesta saksalaisinvestoinnista riemuittiin ja palstamillimetrejä kertyi.

Koilliskaapeli on juhlittuun Saksan-kaapeliin verrattuna ainakin kymmenkertainen ponnistus.

Toteutuessaan sille tulee mittaa 10 800 kilometriä, ja hintakin on paljon suurempi.

Koilliskaapelin kustannuksiksi on arvioitu noin 600 miljoonaa euroa – kaapelin molemmissa päissä. Saksan-kaapeli maksoi noin sata miljoonaa.

Perusreitti kulkisi Barentsinmereltä Beringin salmen kautta Japaninmerelle. Norjassa kaapeli rantautuisi Kirkkoniemen lahdelle ja Venäjällä Murmanskin alueelle sekä toisessa päässä Venäjän Vladivostokin alueelle ja Japanin länsirannikolle.


Kirkkoniemestä on Suomen rajalle vaivaiset 50 kilometriä.

”Kirkkoniemestä tulisi uusi Marseille, dataliikenteen satama, mikä tarkoittaisi, että Lappi ja Kainuu olisivat lähimpiä väyliä kansainvälisille markkinoille”, maalaili Rovaniemen kehitysyhtiön toimitusjohtaja Juha Seppälä Cinian blogissa 2018.


Huhtikuun lopussa 2019 Cinia järjesti koilliskaapelihankkeesta taustatilaisuuden. Tilaisuudessa toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila kertoi, että venäläinen jättioperaattori Rostelekom oli perinteisesti suhtautunut koilliskaapelihankkeeseen nihkeästi.

Neuvottelut venäläisten kumppaniehdokkaiden kanssa olivat jatkuneet vaihtelevalla menestyksellä lähes kolme vuotta. Myötä- ja vastatuulta ehti havaita HS:n tietojen mukaan myös Suomen liikenne- ja viestintäministeriö: välillä heidän vastinparinsa Venäjällä oli hankkeen kannalla, välillä taas vastusti sitä.

Vapun alla Cinian Knaapilalla oli hyviä uutisia: nyt kumppanit oli löydetty.

Kumppanuus julkistetaan HS:n useista lähteistä saamien tietojen mukaan kesällä.

”Olemme viimeisen puolen vuoden aikana edistyneet merkittävästi ja löytäneet yhteistä näkemystä niin venäläisen kuin japanilaisen kumppanikandidaatin kanssa”, sanoo Knaapila HS:lle.

”Toivomme, että neuvottelut etenevät edelleen suotuisasti ja voisimme lähikuukausien aikana päästä myös sopimuksiin projektin ensi vaiheen osalta.”

Kun ketään kumppania ei vielä ollut, liikenne- ja viestintäministeriö selvitteli kaapelihankkeen edellytyksiä. Vuosi oli 2015. Silloin ministeriö kiinnitti huomiota siihen, että venäläinen Polarnet-yhtiö oli tehnyt vastaavan tyyppisestä hankkeesta selvityksiä jo monta vuotta.

Polarnetin nyt jo arkistoiduilla verkkosivuilla kerrottiin vuonna 2007 näin:

Vuodesta 2000 alkaen venäläinen yhtiö CJSC ”Polarnet Project” on toteuttanut monimutkaisia valmisteluja globaalin verkon rakentamiseksi. Reitillä valokaapeli yhdistäisi Euroopan, Aasian ja Amerikan Jäämeren pohjassa.

Polarnetin sivut on poistettu verkosta lokakuun 2017 jälkeen. Tuolloin hanke listasi vielä yhteistyökumppaneikseen muiden muassa Suomesta Kværner Masa-Yardsin, Kiinasta Huawein, Britanniasta Cable&Wirelessin ja Ranskasta Alcatel-Lucentin. Osaa näistä yhtiöistä ei ole ollut olemassa enää vuosikausiin.

Cinian toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila tuntee tarinan.

”Ajatus Koillisväylän ja Luoteisväylän käytöstä kaapelireitteinä Aasiasta Eurooppaan syntyi tiettävästi ensi kerran illallispöydässä Singaporessa noin 20 vuotta sitten, ja ajatusta oli synnyttämässä ainakin venäläinen herra Oleg Kim”, Knaapila kertoo HS:lle.

”Silloisen suunnitelman perusreitin päätepisteet olivat Lontoo ja Tokio.”

Ajatus heräsi Knaapilan mukaan uudestaan runsaat kuusi vuotta sitten, kun ryhdyttiin suunnittelemaan Saksaan Suomesta kulkevaa kaapelia. Reitti Barentsinmeren rannalta Tokioon on noin 3 000 kilometriä lyhyempi kuin Lontoosta.


Suomi äkkäsi tilaisuuden ja ilmoittautui mukaan. Hankkeen veturiksi tuli luontevasti Cinia.

Hankkeen uskotaan vetävän Suomeen investointeja. Esimerkiksi loppusyksystä 2018 julki tulleen varsin erikoisen datakeskushankkeen on uumoiltu liittyvän juuri koilliskaapeliin.

Salamyhkäinen datakeskusyhtiö tiedotti silloin, että Suomeen perustetaan yhteensä neljä datakeskusta, joista jokainen olisi noin 2,5 kertaa yhtä suuri kuin Googlen jättimäinen datakeskus Haminassa. Juuri kukaan ei ole tavannut datakeskusyhtiön edustajia.

Suunniteltujen kohdekaupunkien Haminan, Tornion ja Sotkamon kaupunginjohtajatkin kuulivat uutispommin ensimmäisenä toimittajilta. Amerikkalaisyhtiön rahoituksestakaan ei tiedetä mitään.

Mutta entä ihan vakavissaan? Mitä koilliskaapelilta sopii odottaa?

Koilliskaapelin on laskettu lyhentävän latenssia eli verkkoviivettä Euroopan ja Aasian välillä nykyisestä noin 250 millisekunnista 150 millisekuntiin. Millisekunnit ovat viivettä, johon verrattuna silmänräpäyskin on pitkä aika.

Ensisijaisesti kaapelihankkeen arvioidaan tuovan konesali-investointeja.

Vuonna 2015 tehdyssä hankeselvityksessä arvioidaan, että Itämeren C-Lion1-kaapeli ja koilliskaapeli yhdessä auttaisivat ainakin kahden hyperskaalan ja 2–5 suuren konesali-investoinnin kotiuttamisessa Suomeen.

Hyperskaalan sali on kooltaan yli 50 megawattia ja suureksi lasketaan yli 10 megawatin konesali.

Vertailun vuoksi: Haminassa sijaitseva Googlen konesali on kooltaan noin sata megawattia.

Hyödyt syntyvät hitaasti, sillä konesalien rakentaminen kestää. Ne kuitenkin työllistävät ihmisiä, ja ihmisten ympärille syntyy myös muita yrityksiä.

Vuoden 2015 selvitys laski, että koilliskaapelin työllistävä vaikutus olisi vuositasolla ainakin tuhat työpaikkaa seuraavien kymmenen vuoden ajan. Erilaiset investoinnit toisivat noin 1,38 miljardia euroa rahallista hyötyä.

Mitään akateemista kustannus-hyöty-tutkimusta ei ole tehty, muistuttaa Cinian toimitusjohtaja Knaapila. Hänen mukaansa Saksassa ja Hollannissa on havaittu korrelaatio, jossa sadan miljoonan euron panostus kansainväliseen tietoliikenneyhteyteen datakeskusinvestointeineen tuottaa alueelle noin miljardin. Siis kymmenkertaisen summan.

Bruttokansantuotteen kannalta katsottuna vaikutukset voisivat Knaapilan mukaan olla noin puolesta prosentista kahteen prosenttiin.

”Lisäksi jää vielä pysyvää tuottoa perustamisinvestointien jälkeen.”

Tämä tarkoittaa esimerkiksi palveluita, joita uusien työpaikkojen ympärille syntyy. Pitäähän alueen uusien työntekijöiden syödä ja leikkauttaa hiuksiaan.

Seuraavaksi koilliskaapelille pitää perustaa oma yritys. Knaapila puhuu hankeyhtiöstä. Kansainvälisessä yhtiössä osakkaat ja kumppanit auttavat erilaisissa suunnittelu- ja lupahankintatöissä jokainen omissa kotimaissaan.

Hankeyhtiö myös hienosäätää kaapelihankkeen suunnitelmaa erilaisten kansallisten lupien hankkimista varten ja ruuvaa kaapelijärjestelmän teknistä suunnitelmaa siihen kuntoon, että siitä voidaan lähettää urakkatarjouspyyntö.

Knaapilan mukaan suunnitelmia on tehty jo muutama vuosi yhdessä ruotsalaisen ja norjalaisen kumppanin kanssa. Tärkeintä on ollut löytää sopivat kumppanit ja osakkaat Venäjältä ja Japanista sekä kansainvälinen rahoitusyhtiö.

Nyt ydinryhmä on koossa, ja neuvottelut aiesopimuksesta ovat kalkkiviivoilla.

”Kuten normaalia, neuvotteluita käydään salassapitosopimusten alaisuudessa, joten neuvottelukumppaneitamme emme voi tässä vaiheessa vielä paljastaa.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Edes 700 euron palkankorotus ei houkuttanut hakijoita: Vantaa ei löytänyt tarpeeksi uinnin­valvojia kesäksi

    2. 2

      Maailman­ympärys­matkan päätteeksi Tapio Lehtinen söi häntä piinanneen barnakkelin suoraan veneen pohjasta

    3. 3

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    4. 4

      Kuorsaamista vastaan löytyy monia kotikonsteja, ja yksi on ylitse muiden

      Tilaajille
    5. 5

      Kommentti: Vasemmisto­liitto on hallitus­neuvotteluissa ainoa puolue, joka puolustaa osake­sijoittamista – eikä ole ihan väärässä

    6. 6

      Uusi silta avattiin ja ihmiset alkoivat heti ajaa sitä väärään suuntaan – Espoo ihmeissään: ”Se on ihan tavallinen katu, joka tekee mutkan”

    7. 7

      Hiilihydraattien välttely on haitaksi liikkujalle, sanovat asian­tuntijat – maltillisempi carb cycling -metodi voi toimia painon­pudottajalle

      Tilaajille
    8. 8

      Laaja tutkimus: Puolet päätöksestä hankkia koira selittyy geeneillä

    9. 9

      Tuomareita haukutaan lahtariämmiksi ja he saavat postipaketeissa ulostetta ja tuhkaa – ammattiliiton mukaan häirintä rapauttaa oikeusvaltiota

    10. 10

      Keski-ikäinen mies kuoli moottoripyörä­onnettomuudessa Keravalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    2. 2

      Kuorsaamista vastaan löytyy monia kotikonsteja, ja yksi on ylitse muiden

      Tilaajille
    3. 3

      Uusi silta avattiin ja ihmiset alkoivat heti ajaa sitä väärään suuntaan – Espoo ihmeissään: ”Se on ihan tavallinen katu, joka tekee mutkan”

    4. 4

      Helsinkiläis­nainen erehtyi parkkiruudusta ja määrättiin maksamaan 46 000 euron korvaukset

    5. 5

      Vasemmistoliitto riitautti valtion omaisuuden myynnin: ”Tarvitsimme aikalisän”, sanoi Antti Rinne

    6. 6

      Google kieltää Huaweilta Android-käyttö­järjestelmänsä päivitykset jo nykyisistä laitteista, sovellusten käyttö uusissa malleissa vaikeutuu merkittävästi

    7. 7

      Miljardööri lupasi maksaa collegen koko vuosi­kurssin opinto­lainat, lasku 40 miljoonaa – opiskelijoilla kesti hetken tajuta, mitä sijoittaja lupasi

    8. 8

      Maailman­ympärys­matkan päätteeksi Tapio Lehtinen söi häntä piinanneen barnakkelin suoraan veneen pohjasta

    9. 9

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    10. 10

      Madonnan epävireinen euroviisuesitys korjattiin jälkikäteen Youtubeen – Kuuntele, mikä hurja muutos laulussa tapahtui

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    3. 3

      Moni tarkkailee luomiaan, mutta harva tunnistaa paljon yleisemmän ihomuutoksen – Tällainen on aurinkokeratoosi, joka altistaa ihosyövälle

    4. 4

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    5. 5

      Aleksi elää kolmen miehen perheessä, ja nyt hän synnytti toisen vauvansa – ”Meillä on periaatteessa kaksi laitonta lasta”

      Tilaajille
    6. 6

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    7. 7

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    8. 8

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    9. 9

      Simppeli ruutupaperi­kikka paljastaa, kannattaako halvat aurinko­lasit ostaa vai ei, sanoo professori

    10. 10

      Tuohtuneen vegaanin päivitys sai somen kuohumaan: menikö vihreä poliitikko liian pitkälle vaatiessaan huippuravintolaa boikottiin?

    11. Näytä lisää