Teknologia

Dronejen lennättämiseen tulee ensi kesänä uudet säännöt – Harrastelijakin voi joutua jatkossa teoriakokeeseen

Uusi laki alkaa rajoittaa sitä, minkä painoista dronea missäkin saa lennättää. Myös lennättäjille tulee uusia vaatimuksia. Mitä kannattaa ottaa huomioon, jos dronea on nyt hankkimassa?

Droneja koskeva lainsäädäntö muuttuu vaiheittain ensi kesänä 1. heinäkuuta alkaen. Sosiaalisessa mediassa on spekuloitu sillä, että jos dronen hankkisi nyt vaikka joululahjaksi, onko se jo ensi kesänä käyttökelvoton.

Väitteiden mukaan tällä hetkellä kaupoissa ei olisi juurikaan tarjolla laitteita, jotka täyttäisivät lain vaatimukset, kun laki astuu siirtymäajan jälkeen kesällä 2022 lopullisesti voimaan.

HS kysyi asiantuntijalta, mistä on kysymys.

”Olemassa olevat dronet ja myynnissä olevat dronet ovat ihan kelpo pelejä vielä senkin jälkeen, kun laki muuttuu”, sanoo Jan Lindberg Skydata oy:stä. Skydata oy aloitti dronejen maahantuonnin ensimmäisenä yrityksenä Suomessa kymmenen vuotta sitten. Skydata on myös asiantuntijaorganisaatio, ja se kouluttaa ammattilaisia toimimaan uusien sääntöjen mukaisesti.

Uudella lailla halutaan parantaa turvallisuutta ja mahdollistaa parempi kontrolli mahdollisten haveri- tai läheltä piti -tilanteiden sattuessa, jolloin laite ja lentäjä voidaan tunnistaa, Lindberg selittää.

”Alan toimijat ymmärtävät, että lentäminen on ilmailutyötä. Sellaisenaan se vaatii lento-osaamisen lisäksi ammattimaista asennoitumista, joka valitettavasti harrastajapuolella tuntuu välillä unohtuvan, vaikka olemmekin välttyneet Suomessa toistaiseksi suuremmilta ongelmilta.”

 

Mitä painavampi drone, sitä kauemmas se halutaan yleisöstä ja taajamista.

Ensi kesänä laki alkaa rajoittaa sitä, minkä painoista dronea missäkin saa lennättää. Sen lisäksi lennättäjille tulee vaatimuksia rekisteröityä ja hankkia koulutuksia. Varsinaiset droneja koskevat tekniset rajoitukset tulevat voimaan vasta siirtymäajan jälkeen 1. heinäkuuta 2022, joten nykyisillä laitteilla saa lentää kaksi ja puoli vuotta, jopa sen jälkeenkin, kunhan laite täyttää myös uudet määräykset.

Uusi laki koskee koko EU-aluetta Suomi mukaan lukien. Lainsäädäntö muuttuu siksi, että taivaalta alas tuleva drone voi aiheuttaa pahaa jälkeä pudotessaan yleisön joukkoon. Mitä painavampi drone, sitä kauemmas se halutaan yleisöstä ja taajamista.

Laitteiden turvallisuutta koskevat uudet tekniset määräykset ovat ikään kuin varmistusta lennättämisrajoituksille. Teknisillä määräyksillä halutaan muun muassa varmistaa se, että jos lennokkiin tulee vika, se saadaan silti turvallisesti alas taivaalta.

Tällaisia varmistuksia voivat olla esimerkiksi laskeutumisvarjot tai ”palaa kotiin” -toiminto, jossa drone ohjautuu lähtöpisteeseen yhdellä napin painalluksella. Esimerkiksi kotiinpaluutoiminto on Lindbergin mukaan jo lähes jokaisessa lennokissa.

”Turvallisuus lähtee kuitenkin asenteista ja koulutuksesta, joilla ennaltaehkäistään vaaratilanteiden syntymistä”, Lindberg sanoo.

 

Poliisi on joutunut puuttumaan aika ajoin lennättämiseen.

Yleisötapahtumat, konsertit ja vastaavat ovat keränneet dronejen lennättäjiä, koska laitteella saa kuvattua näyttävää kuvaa yläilmoista. Poliisi on joutunut puuttumaan aika ajoin lennättämiseen.

Uuden lain myötä dronejen lennättäminen yleisötapahtumissakin voi olla mahdollista, mutta siihen on anottava Traficomilta erillinen lupa. Lupakäsittelyssä arvioidaan lentotoiminnan riskejä.

Lindberg sanoo, että uutta dronea ostaessaan kannattaa kiinnittää huomiota nimenomaan siihen, millaiseen käyttötarkoitukseen sen aikoo hankkia, jotta se täyttäisi lain määräykset myöhemminkin. Lindberg painottaa, että suurimpien valmistajien dronet ovat valtaosin käyttökelpoisia myös vuoden 2022 jälkeen.

Samaa sanoo Traficomin lentotoiminnan ylitarkastaja Henri Hohtari. Hohtarin mukaan dronen paino määrittelee jatkossa tarkasti sen, miten sitä saa käyttää ja millaiset vaatimukset sen käytölle asetetaan. Mitä painavampi drone, sitä enemmän erilaisia vaatimuksia, Hohtari kiteyttää.

 

Arvioiden mukaan droneja on Suomessa jo kymmeniä tuhansia.

Uutta lakia on työstetty EU:ssa jo vuosia, ja se hyväksyttiin kesällä.

”Dronet ovat uusi teknologinen ilmiö, ja lain tarkoituksena on hallita tätä ilmiötä turvallisesti mahdollistaen samalla uusi kehitys ja palvelut. Pyritään minimoimaan dronejen haitat ja maksimoimaan niiden hyödyt”, Hohtari sanoo.

Dronejen määrä on Suomessakin kasvanut muutamassa vuodessa hurjasti harrastekäytön lisäksi myös ammattikäytössä, mutta Lindberg tai Hohtari eivät osaa arvioida dronejen määrää Suomessa. Lindbergin mukaan pelkästään isoimmat elektroniikkamyyjät myyvät 100–200 laitetta kuukaudessa, sesonkina, kuten jouluna jopa enemmän.

Joidenkin arvioiden mukaan droneja on Suomessa jo kymmeniä tuhansia.

 

Kevyidenkin dronejen lennättämiseen on kaavailtu verkossa tehtävää teoriakoetta.

”Ihan kaikki toiminta ei tule luvanvaraiseksi. Rekisteröinti ja koulutukset ovat se isompi muutos. Lupia tarvitaan kyllä vaativaan toimintaan, kuten näköyhteyden ulkopuolella lentämiseen”, Hohtari sanoo.

Kevyidenkin, alle 500 grammaa painavien dronejen lennättämiseen on kaavailtu verkossa tehtävää teoriakoetta. Hohtarin mukaan ei ole vielä varmaa, tuleeko online-koe kevyimpään luokkaan, mutta useimpien dronejen lennättämiseen täytyy olla suoritettuna verkossa tehtävä teoriakoe ja lentäjän on rekisteröidyttävä, jos käytössä on yli 250 gramman painoinen drone.

Alle kaksikiloista dronea tiheään asutulla alueella lennättävän henkilön täytyy suorittaa lisäksi vaativampi valvottu teoriakoe. Kokeen suorittamisesta saa todistuksen ja laitteeseen täytyy liimata rekisterinumero.

”Poliisi tulee hoitamaan suurelta osin luvasta vapaan toiminnan aktiivista valvontaa, kuten pilottien pätevyyksien ja rekisteröintien tarkastamista sekä yleisten ilmatilarajoitusten noudattamista muun toimintansa yhteydessä”, Hohtari sanoo.

Traficom puolestaan hoitaa valvontaa myönnettyjen toimilupien sekä markkinalainsäädännön osalta, kuten sitä, että heinäkuun 2022 jälkeen myytävät laitteet täyttävät CE-merkinnät.

”Tämä tarkoittaa, että emme suorita aktiivista valvontaa luvasta vapaassa toiminnassa vaan vain luvan varaisessa toiminnassa. Markkinavalvonta käsittää pistokokeina tehtävän valvonnan jälleenmyyjistä, maahantuojista sekä myynnissä olevista tuotteista”, Hohtari sanoo.

 

Vanhat dronet ovat lentokelpoisia ilman CE-merkintöjäkin tiheästi asutuilla alueilla, jos laite painaa alle 250 grammaa.

Uuden lain siirtymäkauden jälkeen eli heinäkuusta 2022 alkaen vanhat dronet, jotka on myyty ennen kyseistä ajankohtaa, ovat lentokelpoisia ilman CE-merkintöjäkin tiheästi asutuilla alueilla, jos laite painaa alle 250 grammaa. Harvaan asutuilla alueilla saa lentää, jos laitteen paino on alle alle 25 kiloa.

Traficom on julkaissut internetissä Droneinfo.fi -sivuston, jossa kerrotaan, missä lennokeilla saa lentää. Sinne tulevat myöhemmin myös tarkat määräykset lennokkien painorajoituksista sekä muuta tärkeää tietoa aiheesta.

Ammattikäyttäjien on pitänyt tehdä Traficomille ilmoitus dronen käytöstä kaupallisessa tarkoituksessa jo pidemmän aikaa, ja Hohtari sanookin, että Traficomilla on noin 3 000 ilmoitusta dronella kaupallista lentotyötä tekevistä yrityksistä. Ilmoitusten määrä on kasvanut parissa vuodessa yli tuhannella.

Kaupallisiin tarkoituksiin droneja käyttävät muun muassa valokuvaajat ja kiinteistönvälittäjät kuvatessaan myytäviä asuntoja ja niiden ympäristöä. Lisäksi droneilla tarkastetaan rakennusten kattoja, sähkölinjoja ja esimerkiksi tuulivoimaloita. Myös tavarankuljetus droneilla lisääntyy.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Moni säilyttää vihanneksia ja hedelmiä väärin, ja se voi johtaa turhaan hävikkiin – asiantuntija kertoo helpot korjausliikkeet

      Tilaajille
    2. 2

      Sars-selviytyjä kertoo, miten nyt välttelee koronavirusta – Alex Lamilla on ainakin kymmenen käytännön keinoa

    3. 3

      Myrsky kaatoi puita ja sai jokia tulvimaan pelloille, parituhatta taloutta vielä ilman sähköjä

    4. 4

      Unohdettu idylli rapistuu Sellon varjossa: Puutalojen pihapiiri tyhjeni yllättäen, vaikka tontti on keskellä Leppävaaraa

    5. 5

      Masennuksesta kerrotaan sankaritarinaa, joka kuvaa todellista toipumista huonosti

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    2. 2

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    3. 3

      Jenny Nyman alkoi ostaa, remontoida ja myydä asuntoja pari vuotta sitten – nyt työn alla on kuudes asunto

      Tilaajille
    4. 4

      Poliisi: Kadoksissa ollut Miikka Leinonen löytyi kuolleena Rajasaaren edustalta Helsingissä

    5. 5

      Black Sabbathin esikoisalbumin kuuluisassa kansikuvassa poseeraavan naisen henkilöllisyys paljastui viimein – Mutta piilotteliko hän todella kissaa takkinsa alla?

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Jopa 70 prosenttia suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja – asiantuntija kertoo yllättävät merkit, joista tunnistat hiilarivajeen

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Huippuharpisti Emmanuel Ceysson osaa kertoa muusikoille, miten kilpailut voitetaan – Suomalaisille hän on ”ranskan­peruna”, ja syy siihen on puoliso Antti Holma

      Tilaajille
    5. 5

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    6. Näytä lisää