Kun Pokémon Go -peli villitsi maailman, pienen suomalaisyrityksen tulevaisuus muuttui: ”Se vaati yhden globaalin esimerkin, josta tuli megalomaaninen bisnes” - Teknologia | HS.fi
Teknologia

Kun Pokémon Go -peli villitsi maailman, pienen suomalaisyrityksen tulevaisuus muuttui: ”Se vaati yhden globaalin esimerkin, josta tuli megalomaaninen bisnes”

Kasvuyritys Arilyn aloitti tekemällä lisätyn todellisuuden kokeiluja kulttuuriväen kanssa. Nykyään sillä on liuta isoja kansainvälisiä asiakkaita.

Otto Laurila (vas.), Emmi Jouslehto ja Otso Kähönen ovat lisätyn todellisuuden toteutuksia tekevän Arilynin perustajakolmikko.

Otto Laurila (vas.), Emmi Jouslehto ja Otso Kähönen ovat lisätyn todellisuuden toteutuksia tekevän Arilynin perustajakolmikko. Kuva: Rio Gandara / HS

Julkaistu: 21.2. 14:53, Päivitetty 22.2. 16:01

Rockmuusikko Michael Monroe on ollut monessa mukana. Mutta tuskin Monroe itsekään tietää, kuinka merkittävä rooli hänellä on suomalaisen startup-yritys Arilynin synnyssä.

Arilyn tekee mobiililaitteille lisätyn todellisuuden toteutuksia, eli erilaisilla ohjelmistoilla tuotettuja digitaalisia elementtejä, jotka näkyvät ruudun läpi katsoessa todellisessa ympäristössä.

Keväällä 2013 Michael Monroelta ilmestyi kappale nimeltä Ballad of the Lower East Side, myöhemmin julkaistulta Horns and Halos -albumilta. Otso Kähönen työskenteli tuolloin Fullsteamilla, joka hoiti Monroelle managerointipalveluita. Yhtenä Kähösen tehtävänä oli miettiä, miten tehdä Monroesta kiinnostava uusille kuulijoille ja miten saada fanit sitoutumaan artistiin, tehdä fan engagementia.

Niinpä hän kehitteli idean Monroen kotisivulle upotettavasta kartasta, jossa pääsisi tutustumaan kappaleen tapahtumapaikkoihin New Yorkin Lower East Sidessa: vanhoja valokuvia ja videopätkiä, syventäviä tarinoita ja bändin jäsenet esittelemässä, miltä kulmilla nykyään näyttää.

”Seuraava askel olisi ollut syventää konseptia niin, että fanit olisivat voineet kulkea fyysisesti noihin paikkoihin New Yorkissa, ja samat elämykset olisivat sitten avautuneet paikan päällä”, Kähönen kertoo.

Avukseen toteutukseen hän pyysi Otto Laurilaa, joka oli hänen kaverinsa jo lapsuuden hiekkalaatikoilta Helsingin Herttoniemestä. Laurila työskenteli paikkatietojen koodauksen parissa kansainvälisessä it-yhtiö CGI:ssä.

Ballad of the Lower Eastin konseptia ei koskaan toteutettu, mutta Kähönen, Laurila ja CGI:ssä paikkatietoyksikön myyntitehtävistä vastannut Emmi Jouslehto hullaantuivat mahdollisuuksiin, joita paikkatietojen yhdistäminen viihteeseen ja kulttuuriin voisi tarjota.

Loppuvuoden ajan he käyttivät ”käytännössä kaiken vapaa-aikansa” ideoiden kehittelyyn.

”Mietimme esimerkiksi sellaisia asioita kuin miten voisi saada katsottavaksi pätkän Aki Kaurismäen elokuvaa, kun on itse sen tapahtumapaikalla Kalliossa. Miten toisimme elokuvakohtauksen katsojalle niin, että se olisi suhteessa ympäristöön?”

Kolmikko siis kehitteli ajatuksia lisätystä todellisuudesta, eli augmented realitysta (ar), vaikka he eivät vielä edes tienneet koko termin olemassaoloa. Vuonna 2014 kolmikko perusti yrityksen, jonka nimeksi vakiintui myöhemmin Arilyn.

Aluksi Arilynilla oli yksi iso ongelma. Yrityksissä ei ymmärretty, mitä on lisätty todellisuus, eikä siitä siksi innostuttu. Lisätyn todellisuuden mahdollisuuksista kiinnostui lähinnä kulttuuriväki: kuvataiteilijat, museot, muusikot.

Ensimmäisen julkiseen levitykseen päätyneen projektinsa Arilyn toteutti Samuli Putron kanssa syksyllä 2014. Putron Facebook-sivulla jaettiin faneille kolmen päivän ajan vihjeitä, joita seuraamalla he lopulta saivat Kuka tahansa -kappaleen musiikkivideon nähtäväkseen.

Lisätyn todellisuuden ansiosta se avautui mobiililaitteen näytölle Taitekohdassa-albumin kansilehden keskiaukeamalta. Putro rahoitti muutaman sata euroa maksaneen toteutuksen omasta pussistaan.

Arilynin ar-toteutukset voivat toimia usealla eri tavalla. Tavallisin tapa on se, että käyttäjä lataa Arilynin sovelluksen. Kun sen näkymän sitten osoittaa tiettyyn kuvaan, lisätyn todellisuuden sisältö tulee näkyviin kuvan päälle. Esimerkiksi Samuli Putro ilmestyi vihjailemaan, kun sovelluksella osoitti 5 euron seteliä ja Suomen passin kantta.

Lisätyn todellisuuden materiaali voi olla ohjelmoitu aukeavaksi esimerkiksi myös qr-koodilla, jolloin se aukeaa puhelimen kameran qr-koodilukijalla. Arilyn ei ole halunnut käyttää qr-koodeja, koska yrityksessä on huomattu, että ”kukaan ei halua laittaa visuaalisesti kömpelöitä qr-koodeja tuotteisiinsa”.

Tällä hetkellä Arilyn keskittyy Kähösen mukaan siihen, että lisättyä todellisuutta voisi käyttää ilman erillisen sovelluksen lataamista.

Eräässä demossa esimerkiksi Helsingin Tukkutorilla entisen teurastamon tiloihin tuli taidemaalari Topi Ruotsalaisen teos, joka esitti lihakoukussa roikkuvia sianruhoja. Lisätyn todellisuuden avulla ruhot alkoivat hengittää.

Yritys sai Virtual AR Gallery -demoon yli 20 000 euroa tukea Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK:lta. Varsinaista bisnestä yrityksellä ei vielä ollut.

Topi Ruotsalaisen teoksessa Still Life sianruhot alkoivat hengittää lisätyn todellisuuden avulla.

Topi Ruotsalaisen teoksessa Still Life sianruhot alkoivat hengittää lisätyn todellisuuden avulla. Kuva: Otso Kähönen / Arilyn

Kaikki muuttui kesällä 2016, kun mobiilipeli Pokémon Go ilmestyi. Se hyödynsi lisättyä todellisuutta ja paikkatietoja. Yhtäkkiä sadat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa kävelivät kaupungilla pyydystäen Pokémon-hahmoja, jotka ilmestyivät todelliseen ympäristöön kännykän näytöllä.

”Silloin tämä kummallinen termi lisätty todellisuus kristalloitui. Ihmisille tuli jokin mielikuva, että Pokémon Go on yhtä kuin ar.”

”Tilanne kääntyi niin päin, että meihin alettiin ottaa yhteyttä. Se vaati yhden globaalin esimerkin, josta tuli megalomaaninen bisnes ja suksee.”

Sen jälkeen Arilyn on tehnyt lisätyn todellisuuden toteutuksia muun muassa Arlalle ja Valiolle. Valion maitotölkeissä alkoi esimerkiksi näkyä materiaalia Tuntematon sotilas -elokuvasta, kun sitä katsoi sovelluksella.

Tästä voit katsoa Arilynin julkaiseman esittelyvideon Tuntematon sotilas -projektista:

Arilynista on kehittynyt kasvuyritys, jonka liikevaihto oli viime vuonna noin 800 000 euroa ja jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa summa täksi vuodeksi. Yritys on kerännyt ulkopuolista rahoitusta kasvuun eikä ole tehnyt vielä voittoa. Työntekijöitä on 21.

Yhtiön merkittävin läpimurto tapahtui noin vuosi sitten, kun se solmi yhteistyösopimuksen kanadalaisen pakkausyhtiö CCL:n kanssa. Se on ympäri maapalloa toimiva yritysjätti, joka kuvailee itseään kotisivuillaan maailman suurimmaksi etikettien valmistajaksi.

Viime vuoden lopulla Arilyn teki esimerkiksi CCL:n asiakkaalle, tanskalaiselle kivennäisvesiä valmistavalle Aqua D’orille toteutuksen, jossa pullon etiketti muuttui lisätyn todellisuuden avulla hedelmäpeliksi.

Arilynillä on tällä hetkellä kaksi selkeää pääsuuntaa: CCL-yhteistyö ja kulttuuri.

Myös tsekkiläinen GZ Media bongasi Arilynin. GZ Media valmistaa muun muassa vinyylilevyjä ja tekee isoja erikoisjulkaisuja, sellaisia kuin heavy metalin kummisedän Ozzy Osbournen koko soolouran paketoiva faniboksi.

GZ Media yritti keksiä, miten boksiin saisi mukaan liikkuvaa kuvaa, jonka avulla voisi näyttää ennen julkaisemattomia videoita ja keikkataltiointeja. Yhtiö kysyi, mitä Arilynilla olisi tarjota.

”Se oli meille aika suoraviivainen juttu, jota alettiin kehittää ennen kuin edes kuulimme, mistä artistista on kyse. Sitä ei saanut aluksi paljastaa meille.”

Boksi julkaistiin puolitoista vuotta GZ Median ensimmäisen yhteydenoton jälkeen, viime marraskuussa. Kun boksin kantta, sen sisältä löytyvää sertifikaattia ja keräilyjulisteita katsoo Arilynin sovelluksen läpi, Ozzy Osbourne ilmestyy lisättyyn todellisuuteen. Katso alla olevalta videolta, miltä se näyttää:

Arilynin toimisto on Helsingin keskustassa, mutta nykyään yrityksellä on myös pieni toimisto New Yorkissa. Syy on se, että Arilyn on viimeiset puoli vuotta valmistellut lisätyn todellisuuden tuomista Broadway-musikaaliin. Ensimmäiset ar-toteutukset pitäisi päästä esittelemään yleisölle ensi viikolla, mutta sitä ennen Kähönen ei voi paljastaa paljoakaan.

”Broadway kiinnostaa meitä ehkä eniten sen vuoksi, että se on monella tavalla yksi viihdemaailman alkulähteistä. Broadwaylla syntyneet tarinat saattavat jatkaa eloaan ympäri maailmaa useiden vuosikymmeninen ajan. Me tietysti haluamme nähdä, että meidän ar-toteutuksemme voisi pysyä osana kokonaisuutta koko musikaalin elinkaaren ajan.”

Broadway-toteutus ei kuitenkaan tarkoita, että ihmisten olisi tarkoitus kaivaa esityksen aikana puhelimet taskuistaan ja katsella musikaalia ruutujen läpi. Kyseessä on ar-toteutus, joka tapahtuu esityksen ympärillä, ei salissa.

”Ar ei sovi kaikkiin tilanteisiin. Kaivamme koko ajan muutenkin puhelimiamme esiin. Teatterissa tai musiikkikeikoilla pitäisi minun mielestäni keskittyä tilanteen ainutkertaisuuteen eikä rikkoa sitä.”

Suomi voisi nousta tekotodellisuuden globaaliksi mahtitekijäksi, mutta riittääkö aika? Yrittäjä: ”Jos aikaikkuna menetetään, menetetään todella paljon koko Suomen kansantalouden kannalta”