Puhelimella tai tietokoneella voi helposti tehdä omaa musiikkia – keräsimme vinkkejä aloittelijoille - Teknologia | HS.fi
Teknologia|Musiikki

Puhelimella tai tietokoneella voi helposti tehdä omaa musiikkia – keräsimme vinkkejä aloittelijoille

Helpoimmillaan musiikkia syntyy kännykkää naputtelemalla, mutta läppärillä voi äänittää helposti kokonaisia omia kappaleita ilman satojen eurojen investointeja.

Tietokonetta ja mobiililaitetta voi käyttää sekä äänitykseen että soittamiseen.

Tietokonetta ja mobiililaitetta voi käyttää sekä äänitykseen että soittamiseen. Kuva: Peter Muller

Julkaistu: 21.3. 2:00, Päivitetty 21.3. 8:42

Jos joutuu viettämään päiväkausia sisätiloissa, voi yrittää opetella jotain uutta. Musiikista ja soittamisesta kiinnostuneilla saattaa olla ennestään kotona kitara, kosketinsoitin tai joku muu instrumentti, jonka treenaamiseen on nyt tavallista enemmän aikaa.

Musiikkia voi tehdä myös niillä laitteilla, joita muutenkin käytämme alinomaa, eli tietokoneella ja mobiililaitteilla.

Verkko tulvii erilaisia musiikkiohjelmia ja -sovelluksia. Jotkut ovat enemmän pelimäisiä, mutta monen avulla pystyy tekemään musiikkia joko täysin omasta päästään säveltäen, valmiista palasista rakentaen tai molempia tapoja yhdistellen.

 Helpoimmin lähestyttäviä ovat älypuhelimelle ja tabletille tehdyt musiikkisovellukset.

Osa on ilmaisia, monipuolisimpien DAW (digital audio workstation) -ohjelmien täydet versiot maksavat satoja euroja. Niissä tekniset ominaisuudet riittävät julkaisukelpoiseen ammattitason äänenlaatuun.

Helpoimmin lähestyttäviä ovat älypuhelimelle ja tabletille tehdyt musiikkisovellukset, joissa musiikki tehdään valmiista rytmi-, sointu- ja melodiapätkistä ja erilaisista efekteistä.

Sovellukset on lähes poikkeuksetta suunniteltu elektronisen rytmimusiikin tekemiseen, ja rakennusaineina käytettävät komppipätkät on ryhmitelty tyylilajin mukaan.

Niistä yksinkertaisimpiin kuuluu Applen iOS-laitteissa eli Iphoneissa ja Ipadeissa toimiva Launchpad, jossa oma kappale rakennetaan ruudulla näkyvän ruudukon täpliä aktivoimalla. Jokaisen täplän alla pyörii rumpukomppeja, bassokuviota, riffejä ja melodianpätkiä, jotka ovat valmiiksi oikeassa tempossa ja sävellajissa.

iMaschine-sovelluksessa rumpukomppien naputtelu on helppoa älypuhelimellakin.

iMaschine-sovelluksessa rumpukomppien naputtelu on helppoa älypuhelimellakin.

Sovelluksen ilmaisen perusversion mukana tulee jonkin verran komppeja ja muita pätkiä, valikoimaa voi laajentaa lataamalla sovellukseen maksullisia soundipankkeja.

Native Instrumentsin Imaschine 2 on myös ensisijaisesti älypuhelimelle suunniteltu sovellus, mutta valmiiden komppien sijasta siinä naputellaan itse rytmejä ja riffejä ääni kerrallaan.

Android-laitteisiin musiikkisovelluksia on tarjolla vähemmän, mutta esimerkiksi noin 12 euron hintainen G-Stomper on jo hyvin monipuolinen elektronisen musiikin tekijän taskutyökalu, jolla voi rakentaa komppeja valmiista paloista, mutta myös ohjelmoida ja soittaa omia rytmejä, melodioita ja sointuja.

Varsinkin älypuhelimen pienellä näytöllä virtuaalikoskettimien näpelöinti voi käydä turhauttavaksi.

Joissakin sovelluksissa puhelimen voi yhdistää johdolla tai bluetoothilla oikeaan koskettimistoon, jolloin omien osuuksien soittaminen muuttuu jo paljon helpommaksi. Koskettimiston taas saa halvimmillaan muutamalla kymmenellä eurolla.

Jos haluaa myös äänittää musiikkiin esimerkiksi omaa laulua, parhaat vaihtoehdot ovat ammattilaisohjelmista kevennetyt kotistudio-ohjelmat.

Ääni- ja kuvatuotannossa Applen tietokoneet ovat olleet suosituin valinta jo vuosikymmenten ajan, ja siksi myös harrastajille suunnattuja musiikkiohjelmia ja -sovelluksia löytyy erityisen paljon juuri iOS-laitteille.

Useimmissa kotistudio-ohjelmissa soitetut instrumenttiosuudet näkyvät vaakasuorina, vasemmalta oikealle etenevinä raitoina. Kuvassa Applen Garage Bandin näkymä.

Useimmissa kotistudio-ohjelmissa soitetut instrumenttiosuudet näkyvät vaakasuorina, vasemmalta oikealle etenevinä raitoina. Kuvassa Applen Garage Bandin näkymä.

Kaikkein tunnetuin on Applen tietokoneiden käyttöjärjestelmän mukana tuleva Garage Band, joka on valmiina myös Iphoneisssa ja Ipadeissa. Siinä musiikin voi rakentaa joko valmiista komppipätkistä tai soittaa kaikki itse virtuaalisilla instrumenteilla. Niiden käyttämiseen tarvitaan tietokoneeseen liitettävä koskettimisto.

Lisäksi Garage Bandilla voi äänittää omaa laulua, kaikkein yksinkertaisimmin puhelimeen tai tablettiin hoilottaen, tai sitten laitteen mikrofoni- ja kuulokeliitäntään kytkettävällä erillisellä mikrofonilla.

Saman liitännän kautta on mahdollista äänittää myös sähkökitaraa tai bassoa, mutta väliin tarvitaan sovitin. Niitä on taas erilaisia ja eri hintaisia, monipuolisimmissa on useita liitäntöjä eri äänilähteille. Hinnat vaihtelevat paristakympistä ylöspäin.

Älylaiteversio löytyy myös monien ammattimuusikoiden käyttämästä Cubase-studio-ohjelmasta. Cubasis 3 -sovellus maksaa 55 euroa ja toimii vain uusimmalla iOS-käyttöjärjstelmällä, mutta se onkin monilta ominaisuuksiltaan lähempänä oikeaa äänituotanto-ohjelmaa kuin harrastajan äänityslaitetta.

 Kaikkein eniten mahdollisuuksia musiikin tekemiseen saa tietokoneen avulla.

Android-laitteille on saatavana 18 euron hintainen FL-Studio Mobile -sovellus, joka perustuu maineikkaaseen, 1990-luvun lopulla julkaistuun Fruity Loops -tietokoneohjelmaan. Se on ollut Aviciin, Martin Garrixin ja monen muun menestyneen edm-artistin ensimmäinen musiikintekoväline.

Musiikkisovelluksissa isommasta näytöstä on paljon apua, ja moni älypuhelimessa toimiva mobiilisovellus onkin paljon mukavampi käyttää tabletilla.

Kaikkein eniten mahdollisuuksia musiikin tekemiseen saa tietokoneen avulla. Sekä ohjelmien että lisälaitteiden valikoima on runsas, olipa käytössä sitten Mac tai pc-kone.

Viimemainituille suosituimpia ilmaisohjelmia on ollut Audacity, jolla voi äänittää ja editoida omaa soittoa ja laulua.

Muista kotistudio-ohjelmista poiketen siinä ei ole valmiita komppeja eikä elektronisia instrumentteja, joten se vastaa entisaikain moniraitanauhuria, paljon monipuolisemmilla ja tehokkaammilla editointimahdollisuuksilla tosin.

Audacityn ja kaikkien muidenkin äänitysominaisuuksilla varustettujen kotistudio-ohjelmien kanssa voi käyttää yksinkertaisimmillaan tietokoneen omaan liitäntään kiinnitettävää kuulokemikrofonia, mutta äänenlaatu ei ole silloin kaksinen.

 Ylimääräisellä vapaa-ajalla voi yrittää uppoutua modulaaristen syntetisaattorien maailmaan.

Komeampaa ääntä saadaan tietokoneen usb-liitäntään kytkettävällä ulkoisella äänikortilla eli audio interfacella ja siihen kytkettävällä oikealla laulumikrofonilla.

Audio interfacesta on iloa myös musiikkia tietokoneella kuunnellessa, sillä äänen laatu on niissä yleensä paljon parempi kuin tietokoneen sisäisessä äänikortissa. Audio interfaceja on markkinoilla runsaasti, hinnat vaihtelevat noin neljästäkympistä useisiin tuhansiin.

Samaan laitteeseen saa kiinni sähkökitaran, basson tai esimerkiksi digitaalipianon, jossa on linjatasoinen (line out) liitäntä.

Digitaalipianossa ja kotikosketinsoittimessa voi olla myös usb-liitäntä, jonka voi yhdistää tietokoneeseen.

Sen avulla pääsee soittamaan Garage Bandin ja FL-Studion kaltaisten kotistudio-ohjelmien virtuaalisia instrumentteja. Näitä plug in -soittimia on ohjelmissa valmiina jo melkoinen valikoima, ja verkosta niitä löytyy lisää eri valmistajilta niin ilmaisina kuin maksullisina.

Ja jos elektronisen musiikin kutsu käy voimakkaana, niin ylimääräisellä vapaa-ajalla voi yrittää uppoutua modulaaristen syntetisaattorien maailmaan.

Modulaarisyntetisaattori on eräänlainen palapelisoitin, kun tavanomaisessa syntetisaattorissa äänen tuottamiseen ja muokkaamiseen tarvittavat osat on valmiiksi kytkettynä soittimen sisällä.

Todelliset modulaariharrastajat ruuvaavat valtaviin räkkeihinsä kiinni äänisynteesissä käytettäviä fyysisiä moduuleja ja kytkevät niitä yhteen kaapeleilla.

Vähemmällä rahalla ja vaivalla aiheeseen on mahdollista tutustua virtuaalisilla modulaarisyntetisaattoreilla.

Helpoin ja halvin vaihtoehto on avoimen lähdekoodin periaatteella toimiva VCV Rack, jonka peruskokoonpanon voi ladata ilmaiseksi ja moduuleja voi ostaa halutessaan lisää. Moduulit kytketään ruudulla virtuaalisilla johdoilla, ja ne näyttävät aidoilta laitteilta.

VCV Rack toimii Mac-, pc- ja Linux-käyttöjärjestelmissä, mutta vaatii koneelta melkoisesti tehoa, varsinkin jos virtuaaliräkkiin on ladattu mutkikas järjestelmä.

Ovatko älylaitteet vallanneet lasten elämän? Perinteiset lelut ja kirjat kiilaavat yhä ohi, kertoo kysely