Ilme on kulttuurista kiinni

Iloiset ja surulliset ilmeet tulkitaan kaikkialla samoin. Mutta kun länsimaalainen ilmaisee inhoa, itäaasialainen tulkitsee ilmeen usein vihaksi.

Kiinalainen Wei Zhang ja suomalainen Sami Simola ilmehtivät passikuva-automaatissa. Yhdessä ruudussa on kuvattuna yksi tunne.

22.5.2012 2:26

Näinhän meillä on tapana ajatella: hymyili ihminen missä päin maailmaa tahansa, hymy on merkki ilosta. Myös muiden ilmeiden on ajateltu viestivän kaikkialla samoista tunteista.

Kehitysopin perustaja Charles Darwin loi ajatukselle tieteellisen perustan vuonna 1872 klassikkoteoksessaan Tunteiden ilmaisu eläimissä ja ihmisissä. Siitä lähtien ilmiötä on kutsuttu tieteessä universaalisuusolettamukseksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat