Tiede

Kvanttitietokone ja mustan aukon mysteeri – 11 kiistaa, joista tiedepiirit käyvät nyt kuumana

Kannattaako aivot digitoida? Onko kvanttitietokone olemassa? Näistäkin tiedepiirit nyt kiistelevät.

Tilaajille

Kiista 1: Onko kvanttitietokone jo olemassa?

Se laskee uskomattoman nopeasti. Jos se yleistyy, voi se mullistaa maailmaa kuin nykyiset, sadat miljoonat tietokoneet.

Se on kvanttitietokone. Nyt niitä on koko maailmassa vain muutama. Vai onko?

Tietotekniikan asiantuntijat kinastelevat maailmalla siitä, onko kvanttitietokone jo tehty vai ei. Vastaus voi löytyä Kanadasta.

Tietokoneyhtiö D-Waven päämajassa Vancouverin lähistöllä, hyvin kylmässä tilassa, on salaperäinen tietokone D-Wave 2. Yhtiö väittää tiukasti, että se on rakentanut aivan uudenlaisen tietokoneen, kvanttitietokoneen.

Kvanttilaskimen rakenteen kuvaili kuulu fyysikko Richard Feynman jo 1980-luvun alussa. Monet lahjakkuudet, kuten fyysikko Peter Shor, ovat sittemmin selittäneet miten se – ainakin paperilla – laskisi hyvin, hyvin nopeasti.

Harva tietokoneiden asiantuntija on kuitenkaan uskonut, että kvanttitietokone toteutuisi ennen 2040-lukua. Mutta nyt D-Wave väittää, että heiltä voi sellaisen ostaa. Väittelyn keskiössä on D-Waven laskimen keskusyksikkö. Se on alle 273 asteen pakkasessa, lähellä tilaa, jossa atomit eivät enää juuri liiku. Paitsi kylmyyden, kvanttitietokone vaatii täysin eristetyn ympäristön. Mikään ei saa häiritä konetta, kun se laskee atomien osilla, kvanteilla.

Kone ei siedä tärinää. Se ei siedä lämpöä. Se ei siedä ulkoisia sähköisiä tai magneettisia kenttiä. Koneen sisään ei voi tietenkään kurkistaa. Laskenta keskeytyy heti, jos atomi tärähtää.

Normaali tietokone laskee sähkövirralla, joka kulkee porteissa. Jos sähkövirta on päällä, merkitsee se portissa ykköstä, ja jos se on pois päältä, nollaa. Ykkösten ja nollien tiloista saadaan luettua vastaus.

Mutta kvanttitietokone laskee atomeja pienemillä osilla, esimerkiksi elektroneilla, laskuja rinnan, yhtä aikaa. Se laskee informaation todennäköisyyksiä. Koska kone laskee niin pienessä tilassa, se ehtii laskea valtavasti samassa ajassa, jossa tavallinen kone laskee yhden laskun. Se voi myös laskea samaa laskua satoja kertoja. Näin se löytää arvon, jolla on korkein todennäköisyys. Samalla se on oikea vastaus.

Kun laskun tulosta luetaan, on vastaus aina kuitenkin nolla tai yksi. Kvanttitietokone löytää siis oikean tuloksen, vaikka laskennan keinot tuntuvat oudoilta.

Paras keino todentaa, onko D-Waven kone kvanttitietokone vai ei, on testata sitä. Kokeissa D-Wave on laskenut nopeasti. Mutta laskeeko se tarpeeksi nopeasti, jotta voisi uskoa, että se on kvanttitietokone?

Samat laskut voi yhä tehdä myös tavallisella koneella, jos se on viritetty annettuun tehtävään. Siksi keskustelu käy nyt kuumana tietokonepiireissä, puolesta ja vastaan.

Kaikki eivät jaksaneet odotella. Yhdysvalloissa aseidenvalmistaja Lockheed Martin osti jo yhden D-Waven koneen, ja Nasa ja Google yhdessä toisen. Hintalappu oli "vain" 10 miljoonaa dollaria eli noin 7,3 miljoona euroa.

Mutta ostivatko kuuluisat yhtiöt sian säkissä?

D-Waven kehittäjät väittävät että koneen sisällä on 512kubittia. Juuri kubittien eli kvanttibittien voimalla kone laskee rinnakkain ja nopeasti. Periaatteessa kone voi tehdä 2 potenssiin 512 laskuoperaatiota samaan aikaan. Tuo luku on suurempi kuin atomien määrä maailmankaikkeudessa.

Muuallakin toki on kehitelty kvanttilaskinta. Itävallassa ja Yhdysvalloissa on laboratorioissa päästy laitteeseen, jossa laskuja tahkoaa toistakymmentä kubittia. Näitä pieniä lukuja pidetään kuitenkin kiistattomina. Tutkijat ovat näet kertoneet, kuinka he valmistivat kvanttilaskimensa.

Mutta D-Wave on uusi yhtiö. Sen ei tarvitse, eikä se halua, paljastaa kubittejaan.

Kvanttitietokoneen laskentaa on kuvailtu usein vertauksella vuoristosta ja oppaista.

Kuvittele, että lähetämme vuoristopoluille kymmeniä oppaita etsimään hyvää reittiä laakson pohjalle, virvoittavien vesien luo. Oppaat menevät alaspäin ja etsivät reittejä niin pitkään, että laakson pohja ja joki löytyvät.

Reittejä voi löytyä monta mutta lyhin ja nopein on paras. Se on vastaus. Tämän kvanttitietokone tekee sekunnin murto-osissa.

Jos ja kun kvanttilaskenta toimii, se sopii erityisen hyvin ongelmiin, joissa pitää löytää lyhin, nopein, halvin tai tehokkain keino. Kvanttitietokone osaa ryhmitellä ja laskea suuria aineistoja, big dataa. Sitä tuotetaan maailmaan koko ajan lisää.

Kvanttitietokoneen avulla voi suunnitella entistä paremmin virtaviivaisia lentokoneita ja etsiä uusia eksoplaneettoja. Se voi etsiä kudoksista syöpää ja se osaa avata salaisen algoritmin kaavan. Se voi ennustaa hurrikaanien reittejä ja kehittää uusia lääkkeitä.

Lupauksia on niin paljon, että Google ja Nasa perustivat yhteisen laboratorion, jonne ne ostivat D-Waven koneen.

Akateeminen maailma suhtautuu koneeseen epäillen, koska yhtiö ei kerro, miten kone on tehty. Kokeissa D-Waven kone ei ole selvinnyt niin hyvin kuin sen pitäisi.

"Täytyy olla tarkkana siinä, mitä me tarkoitamme, kun puhumme kvanteilla laskemisesta", sanoo yksi epäilijöistä eli Christopher Monroe Marylandin yliopistosta.

Yhdessä kokeessa D-Waven kone oli peräti 3 600 kertaa nopeampi kuin hyvä tietokone. Mutta toisessa kokeessa tutkija Natthias Troyer Zürichin teknillisestä korkeakoulusta ei löytänyt todisteita, että D-Waven kone olisi nopeampi.

Totuus paljastuu aika pian. Kokeista tulee laskennallisesti vaikeampia. Silloin D-Waven koneen pitäisi osoittaa lopullisesti voimansa. D-Wave valmistaa nyt yli tuhannen kubitin konetta. Sen pitäisi pystyä ylivoimaisiin suorituksiin. Kalpenevatko jopa parhaat supertietokoneet?

Laskemisen rajat uhkaavat tulla vastaan 2020-luvulla. Tietokoneiden virtapiirit kapenevat koko ajan. Samalla piirit kuumenevat liikaa, ja laskenta häiriintyy.

Mihin suuntaan laskenta etenee? Arkinen kvanttilaskin voisi ehkä olla aluksi tavallisen tietokoneen ja kvanttitietokoneen yhdistelmä. Isot yhtiöt, kuten IBM ja Microsoft, ovat jo aloittaneet kvanttilaskennan hankkeensa. Myös monet yliopistot puuhaavat kvanttitietokonetta.

Ennen pitkää kvanttitietokone toteutuu, olipa D-Waven kone sellainen tai ei.

 

 

Kiista 2: Onko aivojen digitoinnissa järkeä?

"Hitot", sanoi huomattava aivotutkija, kun hän kuuli, että EU hyväksyi Henry Markramin hurjan hankkeen.

Aivotutkija Markram sai miljardi euroa – kyllä, luitte oikein – tutkimukseen, joka yrittää mallintaa aivot tietokoneelle. Siis koko ihmisaivot pienintä piirtoa myöten. Hankkeen nimi on HBP (human brain project).

Hanke alkoi tammikuussa 2013 ja kestää kymmenen vuotta. Siihen osallistuu ainakin 150 tutkijaa 70 instituutiosta 22 maassa. Professori Markram johtaa digitointia Lausannen teknisessä korkeakoulussa Sveitsissä. Monet asiantuntijat puistelevat päätään: homma maksaa liikaa, eikä valmistu.

Jokainen meistä kantaa pääkoppansa sisällä noin 1,4 kilon painoista hyytelömassaa.

Ei anneta ulkomuodon pettää. Aivot on mutkikkain tunnettu kokonaisuus – tai laite, jos se niin halutaan ilmaista. Aivoissa on ainakin 80 miljardia neuronia eli hermosolua. Jokainen aivojen hermosolu yhdistyy muihin hermosoluihin tuhansien synapsien eli neuronien liitospintojen kautta.

Ja ne kaikki verkottuvat keskenään. Aivot on niin tiheä verkosto, että siihen ei pysty edes mahtava internet, vaikka niitä onkin verrattu toisiinsa.

Aivotutkija Markram aikoo digitoida tuon kaiken, koko arkkitehtuurin. Ja ehkä jopa tietoisuuden.

"Teoriassa aivokartasta voisi syntyä keinotekoinen mieli, siis kokonaisuus, joka voisi puhua ja tehdä päätöksiä kuin ihminen", Markram on sanonut mediassa.

Monet aivotutkijat moittivat Markramia näistä puheista. Hänessä on karismaa ja hän osaa ohjailla viestimiä – ja kääriä rahat hankkeisiinsa. Kriitikot muistuttavat, että Markram ei ole viime vuosina juuri julkaissut tutkimuksia.

Arvostelijat väittävät, että neurotiede ajautuu Markramin takia ongelmiin. Markram on jo lupaillut vastinetta rahoille, esimerkiksi hoitoja muistisairauksiin.

"Poliitikot sanovat meille 2020-luvulla: 'Tehän lupasitte hoitoja. Me annoimme siihen rahat!'" Aivotutkijat joutuvat vastuuseen.

Tekoälyn tutkimus viittaa siihen, että Markramin hanke ei etene helposti. Tekoälyllä on ongelmia ihmiselle helpoissa asioissa, kuten kasvojen tunnistuksessa.

Markram kuitenkin sanoo, että simulaatio eli mallintaminen on kaikissa tieteissä väistämätöntä, hän sanoo.

"Emme ymmärrä tauteja, jollei meillä ole kokonaista kuvaa aivosta", sanovat digitaalisten aivojen puolustajat. Vaikka kaikkia päämääriä ei saavutettaisi, niin jotain.

Markram panee ikään kuin kaiken yhteen koppaan. Samalla hän voi kadottaa metsän puilta, aivotutkijat sanovat.

"Me tarvitsemme vaihtelua neurotieteisiin", sanoo Rodney Douglas Zürichin yliopistosta.

Tietokoneiden pitää myös kehittyä. Vain suolakiteen kokoinen pieni aivojen pala suorastaan pursuaa tietoa. Sen tiedot vievät muistitilan, joka vastaa 25 000 korkealaatuisen elokuvan tallennusta.

Hanke vaatii muistitilaa noin 1,3 teratavua. Se vastaa sitä, että maailman kaikki kirjat tallennettaisiin tietokoneeseen.

Supertietokoneen avulla on jo yritetty mallintaa sitä, miten rotan sata hermosolua liittyvät toisiinsa. Tulokset eivät avanneet uusia sivuja aivotutkimuksen historiaan.

Kun japanilainen K-supertietokone jäljitteli keväällä 2013 ihmisen aivoja, se pystyi siihen vain sekunnin ajan.

Ison koneen muisti alkoi takkuilla. Digitaalisiin aivoihin on näemmä vielä matkaa.


 

Kiista 3: Mitä mustien aukkojen reunalla todella tapahtuu?

Lausahtaapa fyysikko Stephen Hawking mitä tahansa, maailma aina kuuntelee.

Hawking on istunut pyörätuolissa alle 30-vuotiaasta. Puhe onnistuu vain äänisyntetisaattorin välityksellä. Halvaantunut oraakkeli on kommentoinut ihmiskunnan kohtaloa, puhunut avaruuslennoista ja -olennoista.

Tammikuun lopulla Hawking kohautti. Tällä kertaa hän ravisteli ajatuksia omalla alueella. Hän arvioi uudelleen mustia aukkoja – ja sai tiedepiirit varpailleen.

Hawking kirjoitti mustien aukkojen luonteesta fyysikoiden ArXiv.org-sivustolle lyhyen esseen. Se oli alle kolme sivua, mutta nostatti silti ison kohun.

Hawking sanoi, että mustien aukkojen rajapinta, niin sanottu tapahtumahorisontti, pitää pohtia uusiksi. Lehdistö tulkitsi – jopa tiedelehti Nature – lausunnon niin, että mustia aukkoja ei olekaan. Ei ainakaan sellaisina kuin ne on perinteisesti ymmärretty.

Lausahdusta ihmettelee moni maallikko. Juuri Hawking ja muut tähtitieteilijät saivat parin sukupolven aikana meidät vakuuttuneeksi siitä, että mustia aukkoja todella on avaruudessa.

Mustia aukkoja on myös jo voitu havaita avaruudesta, tosin epäsuorasti. Mustan aukon vetovoiman huomaa, kun tarkkailee ainetta aukon ympärillä.

Aine vajoaa kohti mystistä tapahtumahorisonttia. Tähtitieteilijät näkevät tämän pian harvinaisen selvästi. Iso kaasupilvi tulee aivan lähikuukausina ison mustan aukon lähelle Jousimiehen tähdistössä. On esitetty jo mallinnus siitä, miten pilvelle käy.

Nykyisen tulkinnan mukaan myös jokaisen galaksin keskustassa on valtaisa musta aukko. Ja galakseja, niitä on maailmankaikkeudessa miljardeja.

Maapallo ei ole onneksi vaarassa. Se kiertää kierteisgalaksissamme Linnunradassa kaukana galaksin keskustasta ja muista mustista aukoista.

Einsteinin suhteellisuusteoria sanoo, että mustan aukon näkymätön tapahtumahorisontti on taitekohta. Avaruus ja aika alkavat painovoiman vaikutuksesta kaareutua hyvin jyrkästi, kuin suppilo.

Edes valo ei pääse enää suppilosta pakoon. Hawking osoitti kuitenkin vuonna 1974, että musta aukko säteilee sittenkin hieman. Kun tapahtumahorisontin lähellä syntyy spontaanisti hiukkas- ja antihiukkaspareja, parin toinen osapuoli voi upota aukkoon mutta toinen jäädä horisontin tälle puolen.

Musta aukko vie toisen hiukkasen, toinen pakenee. Mutta hiukkasten välillä säilyy mystinen yhteys. Kvanttien ja atomien maailmassa tätä paradoksaalista, kaukovaikutuksen kaltaista yhteyttä, kutsutaan lomittumiseksi.

Itse Einsteinin oli vaikea hyväksyä sitä, mutta lomittuminen on kokeellisesti todennettu.

Hawking ratkaisi säteilynsä avulla mustan aukon informaatioparadoksin. Hänen 40 vuotta sitten keksimänsä säteilyn ongelmana kuitenkin on, että mustasta aukosta ulos pääsevä säteily on satunnaista. Sen alkuperä jää hämärän peittoon.

Nyt 2000-luvulla esiin nousi uusia ongelmia. Fyysikkojen oli pohdittava, oliko mustassa aukossa ja sen rajalla voimassa yleinen suhteellisuusteoria vai kvanttiteoria. Molemmat ovat fysiikan kulmakiviä.

Toisin sanoen: sujahtaisiko avaruuslentäjä huomaamatta tapahtumahorisontista aukon sisälle – vai kärventyiskö hän jo tapahtumahorisontissa?

Fyysikko Joseph Polchinski laski runsas vuosi sitten, että ulos tuleva informaatio olisi umpikujassa juuri tapahtumahorisontin kohdalla. Hänen laskuissaan tapahtumahorisontti korvautuu energeettisillä hiukkasilla. Tällainen paikka olisi mustan aukon reunalla kuin palomuuri.

Myös palomuurikin olisi ristiriidassa nykyfysiikan kanssa. Joko informaatio katoaisi kokonaan. Tai sitten Einsteinin yhtäläisyysperiaate ei pitäisi mustissa aukoissa paikkaansa. Sen mukaan mustaan aukkoon vajoava ihminen ei koe itse mitään yllättävää. Ja kolmanneksi alkeishiukkasia koskeva kvanttikenttäteoria olisi pielessä.

Paha ongelma siis. Siksi maailman huippufyysikot pohtivät palomuurin paradoksia tosissaan.

Tammikuun lopulla Hawking itse ehdotti paradoksille ratkaisua.

Hän ajatteli, että mustilla aukoilla ei olisikaan varsinaista tapahtumahorisonttia. Sen sijaan niillä olisi näennäinen horisontti. Se pidättelisi ainetta ja energiaa vain tilapäisesti mutta ei olisi palomuuri. Painovoima- ja kvanttiteoriaan ei tarvitsisi koskea.

Moni ymmärsi tämän lauseen niin, että Hawkingin mielestä mustia aukkoja ei olekaan. Siis siinä mielessä, kuin niistä on julkisesti puhuttu vuosikymmeniä.

Muut fyysikot ovat hämmentyneitä Hawkingin letkautuksesta.

"Minulle ei ole enää selvää, mitä Hawking odottaa näkevänsä tapahtumahorisontissa", sanoo palomuurin keksinyt Polchinski.

Ajatusten kulku on paitsi maallikoille myös monelle fyysikolle liian mutkikas ja spekuloiva.

Osa fyysikoista sanookin, että pohdiskelu mustien aukkojen ympärillä on irti todellisuudesta. Se ei ole enää tiedettä vaan on mennyt satujen puolelle.

Epäilijöiden mielestä pitäisi uskoa vain havaintoihin. Jos ihminen on jo varmentanut, että mustia aukkoja todella on, niin nyt pitäisi vain havainnoida mustia aukkoja yhä tarkemmin.

Korjaus 17. 3. kello 18.15: Jutussa kerrottiin ensin, että Stephen Hawking on istunut pyörätuolissa koko aikuisen ikänsä.

OIKAISU

Lauantailiitteen sivulla 5 kerrottiin 15. maaliskuuta, että maailman kaikkien kirjojen tallentaminen tietokoneelle veisi muistitilaa 1,3 teratavua. Oikea luku on noin 70 teratavua. Oletuksena on Google-yhtiön arvio, että maailmassa on julkaistu 129 miljoonaa eri nimikettä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tietotekniikka
  • Aivot
  • Mustat aukot

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    7. 7

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    8. 8

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    9. 9

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    10. 10

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää