Tiede

Neljä isoa lääkeyhtiötä alkaa tutkia suomalaisten geenejä

Suomalaiset THL ja Fimm tekivät sopimuksen neljän lääkeyhtiön ja Broad-instituutin kanssa

Tilaajille

Neljä isoa lääkeyhtiötä alkaa etsiä suomalaisten johdolla perimätiedoistamme geenejä, jotka suojaisivat ihmisiä tietyiltä sairauksilta. Geenejämme alkaa tutkia myös Broad-instituutti Yhdysvalloissa.

Tulokset voivat auttaa ymmärtämään, mikä on geenien merkitys sairauksien synnyssä, niiden ehkäisyssä ja uusien hoitojen kehittelyssä.

Neljä isoa lääkeyhtiötä ovat Biogen, MSD, Eisai ja Pfizer. Lääkeyhtiöt toimivat yli sadassa maassa. Niiden liikevaihto yhdessä on satojen miljardien luokkaa.

Lääkeyhtiöt saavat Suomesta vahvat kumppanit. Ne tekevät yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n, ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin eli FIMM:in johdolla ja kanssa.

Yhtiöt saavat käyttöönsä geneettistä aineistoa, jota on koottu Suomessa jo vuodesta 1992. Suomalaisten geeninäytteitä on eri säilöissä pakastettuina jo satojatuhansia.

Näytteiden antajat ovat aikoinaan antaneet suostumuksen, että niitä voi käyttää tutkimuksiin. Näytteen antaja voi halutessaan vetää näytteensä pois.

Lääkeyhtiöiden geneettiset analyysit tehdään Broad-instituutissa. Se on tutkimuskeskus Yhdysvaltain itärannikolla lähellä kahta huippuylipistoa, MIT:ta ja Harvardia.

Sieltä saadut tiedot yhdistetään Suomen terveystietoihin. Näin syntyy monipuolinen tutkimusaineisto. Sen avulla voi selvittää geenien ja terveyden välissä yhteyksiä. Tämä työ tehdään Suomessa.

Suomalaisten henkilötietoja ei luovuteta tutkijoiden tai lääkeyhtiöiden tietoon. Näytteitä ei myöskään luovuteta yhtiöille, vaan yhtiöt vain tutkivat näytteistä tuotettua tietoa.

"Useimmat maat eivät pysty perimän tutkimuksiin yksin. Siksi geenejä on tutkittava kansainvälisesti", toteaa THL:n Terveys-osaston johtaja professori Erkki Vartiainen.

Suomalaisten perimillä tehtävä tutkimus saa isojen yhtiöiden tutkimusrahoista vain rippeitä. Siitä huolimatta hankkeen summa ylittää arviolta kolminkertaisesti suomalaisten yhtiöiden tutkimuspanokset.

Näin arvioi yhteyskuntasuhteiden johtaja Petri Lehto lääkeyhtiö MSD:stä. MSD on kansainvälisesti suuri terveydenhuoltoalan yritys.

Tärkeä yhteyshenkilö Broad-instituuttiin ja Yhdysvaltain huippuyliopistoihin on FIMMin professori Aarno Palotie.
Hän toimii tutkijana Broad-instituutissa ja Suomen molekyylilääketieteen instituutissa Helsingin yliopistossa.

Broad-instituutti yhdistää läheisten yhdysvaltalaisten huippuyliopistojen lääketieteen tutkimusta.

Hankkeesta ei kannata heti odottaa rahasampoa suomalaiselle tutkimukselle.

Ei ole myöskään varmuutta siitä löytyykö tärkeitä geenejä. Ja jos löytyykin, voi yhden lääkkeen kehittely viedä jopa 20 vuotta.

Sopimus tuo kuitenkin miljoonaluokan tutkimusta Suomeen.

Isot lääkeyhtiöt ovat hyvin kiinnostuneista suomalaisesta geeniperimästä siksi, että se on erilainen kuin muualla maailmassa. Lisäksi Suomessa säilytetään näytteitä hyvin, tiedot on koottu hyvin ja lainsäädäntö on kunnossa.

Tämä kaikki kohenee vielä, kun Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) geenistrategiaa aletaan toteuttaa.

STM:n työryhmä julkisti torstaina 20 suositusta siitä, miten Suomesta saatua geenitietoa voi hyödyntää kansanterveydessä vuoteen 2020 mennessä.

Suosituksiin sisältyy muun muassa genomikeskus, joka pitäisi perustaa jo tänä vuonna.

Suosituksiin kuului myös se, että geenitiedon kaupallisia mahdollisuuksia tutkitaan ja laajennetaan. Nyt tehty sopimus voidaan jo tulkita osaksi tätä.

Onko Suomi jonkinlainen lääkeyhtiöiden testikansa, kyseltiin torstaina, kun hanketta esiteltiin.

"Sisältyykö kysymykseen olettamus, että geenitietojen käsittelyssä olisi jotain kielteistä", kysyi takaisin Palotie.

"Kyllä, halutessaan voi sanoa, että olemme testikansaa."

Jos yhteistyöstä lääkeyhtiöiden kanssa tulee lääkkeitä, ne voivat hyödyttää ensiksi juuri suomalasia.

Yhteistyön esikuvia kysyttäessä Palotie sanoi, että Suomi itse on hankkeen esikuva. Pohjoismaistakaan ei löydy vastaavia esimerkkejä.

Esimerkiksi Islanti on koonnut geenitietoja kansalaisilta, mutta yksityisesti vain yhdelle yritykselle. Se myytiin lopulta Yhdysvaltoihin 450 miljoonalla dollarilla.

Suomessa näin ei pääse käymään, koska geenit on koottu kansallisissa hankkeissa. Jo laki estää henkilötietojen luovutukset.

Tanskassa puolestaan lääkebisnes rakentuu maan omien lääketeollisuuden ympärille. Siellä geenitietoon liittyvää lainsäädäntöä vasta kehitetään.

Suomella on siis aivan oma mallinsa, sanoi Palotie. Ja muualla maailmassa mallista ollaan kiinnostuneita.

Lääkeyhtiöt pääsevät ennen pitkää käsiksi valtaviin geeninäytteisiin, sillä Suomeen on alettu perustaa kansallisia biopankkeja. Niitä toimii jo Turussa ja Helsingissä. Biopankkeihin kertyy valtavasti uutta tietoa suomalaisten perimistä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Geenit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    6. 6

      Lasten ruutuaika ei saisi ylittää paria tuntia päivässä, sanoo silmälääkäri: ”Laitteiden tuijotus on jo nyt lisännyt lasten silmävaivoja, emmekä tiedä, mitä puhelin ja tietokoneet oikeasti tekevät silmille”

    7. 7

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    8. 8

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    9. 9

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    10. 10

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää