Tiede

Kemikaalit ja säteily ovat pieninä annoksina terveydelle hyödyllisiä, uskovat hormeesiteorian kannattajat

Hormeesi tarkoittaa, että vaikka säteily tai kemikaalit ovat haitallisia suurina pitoisuuksina, pieninä pitoisuuksina ne voivat olla hyödyllisiä.

Ei voi edes kuvitella kipuja joista Eben Byers kärsi ennen kuolemaansa vuonna 1932. Amerikkalaisen teollisuusmiehen leuka oli mädäntynyt pilalle, aivoissa oli märkäpesäkkeitä ja kallossa huokoisia reikiä.

Traagista oli, että nämä ongelmat koituivat hoidosta, jonka Byers uskoi olevan hänelle hyväksi. Tuolloin ajateltiin, että pienet annokset radioaktiivista säteilyä olivat terveellisiä. Markkinoilla oli tarjolla radioaktiivisia pillereitä, eliksiirejä, linimenttejä ja pulvereita.

Aika osoitti, että radioaktiivisten aineiden ionisoiva säteily oli terveydelle haitallista, ja hoidot katosivat markkinoilta. Ajatus säteilyn suotuisista terveysvaikutuksista ei kuitenkaan koskaan kuollut kokonaan. Viime vuosina se on tehnyt yllättävän paluun.

Niin sanotun hormeesin kannattajat väittävät, että pienet annokset säteilyä ovat terveydelle hyödyllisiä.

Hormeesi on vanha käsite, joka perustuu saksalaisen Hugo Paul Friedrich Schultzin vuonna 1888 tekemiin havaintoihin. Schultz annosteli hiivasoluihin myrkkyjä erilaisilla pitoisuuksilla ja huomasi, että pieninä pitoisuuksina myrkky stimuloi hiivasoluja, suurina pitoisuuksina tappoi ne.

Hormeesi tarkoittaa, että vaikka säteily tai kemikaalit ovat haitallisia suurina pitoisuuksina, pieninä pitoisuuksina ne voivat olla hyödyllisiä.

Väitteen tueksi on kemikaalien osalta tutkimusnäyttöä. Hormeesin tutkija, professori Edward J. Calabrese on koonnut tietokantaansa 30 000 tieteellistä julkaisua, joista 900 osoittaa hormeettisen vaikutuksen.

Teorian mukaan pieni määrä säteilyä tai haitallista kemikaalia laukaisee soluissa stressireak­tion. Se aktivoi solut etsimään ja korjaamaan dna:han tulleita vaurioita. Näin solut saavat eräänlaisen kausihuollon.

Kasvisten antioksidanttien ja polyfenolien tiedetään aiheuttavan soluissa lievän stressin, ja niiden terveysvaikutusten epäillään tulevan osin tällaisen mekanismin kautta.

Teoriasta on nyt tullut kiistakapula sekä tieteessä että politiikassa. Tieteellistä kiistaa käydään malleista, joilla kemikaalien tai säteilyn riskiä kuvataan.

Viranomaiset käyttävät riskiarvioinnissa usein mallia, jossa toksikologinen vaste nousee suoraviivaisesti annoksen mukana: mitä suurempi annos, sitä suurempi haitta.

Tavoitteena on löytää kemikaaleille kynnysarvo, jonka alapuolella aine ei aiheuta vaaraa terveydelle, mutta jonka yläpuolella se muuttuu haitalliseksi.

Säteilylle tällaista kynnysarvoa ole asetettu. Käytössä olevan mallin mukaan pieni annos säteilyä aiheuttaa pienen riskin ja suuri annos suuren riskin.

”Tähän perustuu väestön suojelu tarpeettomalta säteilyltä”, sanoo Itä-Suomen yliopiston säteily­biologian professori Sisko Salomaa.

Jos hormeesiteoria pätee, riskianalyysiessä käytetyt mallit eivät monessa tapauksessa päde, sanovat arvostelijat.

Lainsäädännöllisesti on kuitenkin vaikea hyväksyä, että syöpää aiheuttava kemikaali olisi pieninä pitoisuuksina hyödyllinen, vaikka se on suurina määrinä haitallinen. Toisaalta kaikkien lääkkeiden vaikutus on juuri tällainen.

Hormeesin kannattajat ovat hyökänneet erityisesti säteilyviranomaisia vastaan väittäen, että nämä salaavat kansalaisilta ”totuuden” pienten säteilyannosten terveysvaikutuksista. Heidän mielestään tiukka linjaus estää ihmisiä saamasta oikeaa tietoa säteilyn terveellisyydestä ja säteilysuojelun omaksuma malli vahingoittaa ihmisiä.

He ovat jättäneet Yhdysvaltain ydinenergiavirastolle viime syksynä anomuksen, jossa viraston toivotaan omaksuvan hormeesimallin.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa moni hakeutuu taas niin sanottuun radonterapiaan. Ihmiset käyvät hylättyissä kaivoksissa hengittämässä radon­ilmaa tai kylpemässä radon­vedessä.

Mikäli säteilyviranomaiset omaksuisivat hormeesimallin, olisi se melkoinen mullistus. Radonmittauksia ei tehtäisi, ja röntgenaltistuksen turvarajoja voitaisiin höllentää.

Ydinvoimaloiden työntekijöiden säteilyturvallisuutta voitaisiin keventää. Edes ydinjätteen loppusijoitus ei näyttäisi niin suurelta ongelmalta kuin nyt. Kaikki tämä johtaisi merkittäviin säästöihin.

Ei liene sattumaa, että hormeesia markkinoidaan voimakkaasti juuri nyt, kun monet val­tiot taistelevat ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvien muhkeiden kustannusten kanssa.

Pienten altistusten seuraukset tunnetaan kuitenkin vielä huonosti. Soluissa havaitaan pienillä annoksilla stimulaatiota, mutta hämärän peitossa on, mitä siitä seuraa.

Hormeesin kannattajat tulkitsevat stimulaation automaattisesti hyväksi. Se voi kuitenkin vaikuttaa geeneihin tai hormoneihin tavoilla, jotka eivät selviä lyhyissä laboratoriotutkimuksissa.

”Eri syöpätyypeillä on hyvin erilaiset säteilyvasteet. Joidenkin riski nousee jo pienillä annoksilla, toisten ei lainkaan”, sanoo Salomaa.

Tampereen yliopiston epidemiologian professorin Anssi Auvisen mukaan monet tuoreet väestötutkimukset puhuvat hormeettista suojamekanismia vastaan.

Niissä on selvitetty esimerkiksi tietokonetomografian ja luonnon taustasäteilyn aiheuttamaa syöpäriskiä. Lisäksi on tutkittu syöpäriskiä kolmen maan ydinvoimaloiden työntekijöillä.

Kaikissa tapauksissa säteilyaltistus on ollut hyvin pientä, mutta sen on todettu olleen yhteydessä lisääntyneeseen syöpäriskiin.

Auvinen sanoo tietävänsä, että monissa aiemmissa tutkimuksissa tällaista yhteyttä ei ole löytynyt. Hormeesin kannattajilla on jopa esittää tutkimuksia, joissa heikolle säteilylle altistuneilta populaatioilta on löydetty odotettua vähemmän syöpiä.

”Ongelma on, että kun säteilyannokset ovat pieniä, myös vaikutukset ovat pieniä ja syöpäriski vaikeasti erotettavissa elintapojen vaikutuksesta.”

Parhaat tutkimukset eivät kuitenkaan hänen mukaansa todista hormeesin puolesta.

”Päinvastoin”, hän sanoo.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede
  • Säteily

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    2. 2

      Länsimetron kuitit haluttiin perata läpi erityistilintarkastuksessa, virkamiehet tilasivat yleisen selvityksen – Maria Guzenina: ”Mistä tässä on nyt kysymys?”

    3. 3

      Satoja turvapaikanhakijoita on liittynyt helluntaiseurakuntiin viime vuosina – Helluntaikirkon johtaja: ”Olemme joutuneet laittamaan jos nyt ei jarrun, niin ainakin kytkimen”

    4. 4

      Räikeä eriarvoistuminen johti brexitiin ja Trumpin voittoon – todella huonoja valintoja molemmat

    5. 5

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    6. 6

      Toimittaja nukkui kolme viikkoa unimittareiden kanssa, tämä kaikki tapahtui: alkoholi tuhosi levon, lyhyetkin unet virkistivät – ja motivaatio mennä aikaisemmin nukkumaan löytyi

    7. 7

      Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

      Tilaajille
    8. 8

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    9. 9

      Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

      Tilaajille
    10. 10

      Viiskulman Digeliuksen levykauppias Emu Lehtinen on kuollut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    3. 3

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    6. 6

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    7. 7

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    8. 8

      Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

      Tilaajille
    9. 9

      Lunta tai räntää luvassa ensi viikolla lähes koko maahan – ”Renkaiden vaihto vasta keski­viikkona menee jo myöhäiseksi”

    10. 10

      Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää