Tiede

Syrjäytymis­vaarassa olevat voi tunnistaa jo nelivuotiaana – suomalaiset kehittivät ”mielenterveyden rokoteohjelman”

Mielenterveyden rokoteohjelma auttoi perheitä, joissa oli uhmakas ja tottelematon nelivuotias.

Lasten käytösongelmat vähenivät merkittävästi, kun heidän äitinsä ja isänsä olivat opetelleet vanhemmuuden taitoja. Tämä onnistui Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kehittämällä Voimaperheet-mallilla. Vaikutukset paljastuivat tutkimuksessa, jota johti professori Andre Sourander.

Noin 5 000 perhettä toi neuvolaan lapsen nelivuotistarkastukseen etukäteen täyttämänsä lomakkeen. Sen avulla tutkijat seuloivat joukosta lapset, joilla oli eniten käytösongelmia ja joiden vanhemmat kokivat, etteivät hallitse arkea.

Mukaan pääsi noin 700 oireilevaa lasta vanhempineen. Nämä neljän vanhat olivat uhmakkaita, eivät totelleet aikuisia ja vänkäsivät usein vastaan. Moni ei osannut keskittyä.

Tarkoitus oli ehkäistä tulevia vaikeuksia, luoda ”mielenterveyden rokoteohjelma”, Sourander kertoo.

Suurella osalla nelivuotiaista hankaluudet menevät ohi itsestään, mutta on joukko lapsia, joiden ongelmista myöhemmin kehittyy käytöshäiriöitä. He aloittavat muita todennäköisemmin tupakoinnin murrosiässä, juovat humalahakuisesti teineinä, rötöstelevät, ajautuvat itsemurhiin, saavat psykiatrisen diagnoosin, kärsivät huonosta elämänhallinnasta ja ylipainosta. Myös sydän- ja verisuonitautien riski on heillä korkea.

Riskissä olevat voi tunnistaa jo nelivuotiaiden joukosta, Sourander toteaa. Huonoin ennuste on niillä, joilla on pikkulapsena vähän empatiakykyä, paljon käytösongelmia ja hankaluuksia perheessä.

”Sillä hyvin pienellä osalla suomalaisista, joka tekee suurimman osan kaikista rikoksista, on pääsääntöisesti käytöshäiriö jo lapsuudessa”, hän sanoo.

Neljän vuoden ikä on aikaisin mahdollinen, sillä sitä nuoremmista on vaikea erottaa, mikä on normaalia käyttäytymistä. Kolmivuotiaiden vanhemmilta ei kannata kysyä, onko tenava uhmakas; siinä iässä melkein kaikki ovat.

Kun osallistujat oli valittu, puolet vanhemmista arvottiin ohjelmaan. He harjoittelivat nelisen kuukautta vanhemmuuden taitoja netin avulla.

Digitaalisessa hoitoympäristössä oli monipuolista opetusmateriaalia, kuten videoita ja vuorovaikutteisia harjoituksia. Perhevalmentaja seurasi ja tuki perheen etenemistä.

”Keskeistä oli viikoittainen tunnin puhelu, jossa perhevalmentaja ja vanhempi keskustelivat arjen hallinnasta ja kulloinkin opiskeltavasta teemasta”, kertoo projektipäällikkö Terja Ristkari.

Ensimmäisen viikon teema on koko ohjelman ydin: huomaa hyvä lapsessasi.

Ristkarin mukaan perhe voi joutua ikävään kierteeseen. Mitä enemmän arjessa on kielteisiä asioita, sitä enemmän vanhemmat toruvat ja käskyttävät lasta ja sitä uhmakkaammin lapsi käyttäytyy.

”Kun tätä toistuu päivästä toiseen, vanhemman käsitys lapsesta muuttuu negatiiviseksi”, Ristkari kuvaa.

Ohjelma tähtää siihen, että vanhempi muuttaa käytöstään, mikä voi muuttaa hänen ajatuksiaan lapsesta myönteisiksi. Parhaimmillaan hän oppii arvostamaan lastaan, jonka on saattanut kokea hankalaksi pienestä asti.

Tärkeää on ymmärtää, että kaikki lapset tarvitsevat aikuisen huomiota. Jos he eivät saa sitä hyvällä, he ottavat sen muilla keinoilla.

Tehtäviin kuuluu esimerkiksi arjen tilanteiden suunnittelu kotona ja kodin ulkopuolella.

”Usein perheissä vain riennetään tilanteesta toiseen, mutta nelivuotiaan kanssa voisi suunnitella eteen tulevia asioita. Tämä on useille vanhemmille ihan uusi asia”, Ristkari sanoo.

Mallivideossa äiti ja poika pohtivat yhdessä, mitä hiljaista lapsi voisi tehdä sen ajan, kun äiti puhuu työpuhelua.

Toinen puoli tutkimukseen valituista käytösongelmaisten lasten perheistä muodosti vertailuryhmän. He saivat vain suppean vanhemmuuden taitoja tukevan tietopaketin ja perhevalmentaja soitti heille kerran.

Vuoden kuluttua yli 80 prosenttia laajaan ohjelmaan osallistuneista perheistä oli saanut apua: lasten aggressiivisuus, uhmakäyttäytyminen, adhd-oireet sekä tunne-elämän vaikeudet olivat vähentyneet ja empatiakyky sekä unen laatu parantuneet.

Käytösongelmat jatkuivat 20 prosentilla. Vertailuryhmässä ongelmaisten osuus oli vuoden päästä noin 40 prosenttia.

Vanhempien palaute oli huikeaa luettavaa, Sourander kertoo. Lähes kaikki ilmoittivat olevansa valmiita suosittelemaan ohjelmaa tuttavilleen ja yli 90 prosenttia ilmaisi hyötyneensä osallistumisesta.

Tulokset julkaisi arvostettu Jama Psychiatry -lehti.

Souranderin mukaan ennenkin on tiedetty, että lasten käytösongelmiin tehoaa parhaiten varhain toteutettu vanhempien ohjaus. Turussa kehitetyn ohjelman tehon ja suosion salaisuus onkin sen tarjoilussa.

Koko maailmassa uutta on yhdistelmä, jossa vanhempien ohjaaminen toteutettiin digitaalisessa ympäristössä etänä ja jossa osallistujat seulottiin väestöstä.

Voimaperheissä osallistumisen kynnys on matalampi kuin perinteisessä ryhmähoidossa. Kumpikin vanhemmista voi tehdä tehtäviä itselleen sopivalla hetkellä kotona, ryhmät sen sijaan kokoontuvat virka-aikaan. Syrjäseuduilla ryhmiin on hankala päästä, jos niitä ylipäätään saadaan kokoon. On myös paljon ihmisiä, jotka vieroksuvat ryhmässä olemista.

Omissa oloissa toteutettavaan ohjaukseen ei liity häpeää sillä tavoin kuin siihen, että joutuu puhumaan omista ja lastensa ongelmista joukossa.

Suurin osa lapsista, joilla on käytösongelmia, ei ole mielenterveyspalvelujen piirissä. Aikuiset havahtuvat hakeutumaan niihin vasta, kun lapsen ongelmista on tullut isoja. Ja silloin apua voi joutua odottamaan kuukausia. Voimaperheisiin voi päästä neuvolakäynnin jälkeen parissa viikossa.

Joustavuuden ansiosta keskeyttämisiä on ollut vähän. Yli 80 prosenttia aloittaneista on jatkanut loppuun asti. Ohjelma on jo käytössä muun muassa Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa, Kainuussa, Espoossa ja Kuopiossa.

Entä ne parikymmentä prosenttia tutkimukseen osallistuneista lapsista, jotka eivät hyötyneet ohjelmasta?

”Erikoissairaanhoidon palvelut tulisi kohdistaa heihin. Kaikki ongelmat eivät tietenkään ole etäohjelmin hoidettavissa”, Sourander painottaa.

Jos käytösongelmat jatkuvat, se tulee kalliiksi. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että noin puolet ennen kouluikää alkaneista käytösongelmista on pysyviä. Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa.

Syntyy melkoisesti säästöä, jos edes yksi sadasta uhmakkaasta lapsesta saa hoitoa ajoissa.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Koulutus ohjaa huomaamaan hyvän

Näitä Voimaperheet- ohjelma opettaa:

  Huomaa hyvä lapsessasi.

  Anna hänelle huomiota.

  Jätä vinkuminen ja valitus huomiotta.

  Suunnittele tilanteita.

  Palkitse hyvä käytös.

  Käytä aikalisää, jos on tarvis.

  Tee yhteistyötä päivähoidon kanssa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede
  • lapsen psykologia
  • Arja Kivipelto
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    4. 4

      Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut

    5. 5

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    6. 6

      Emme tarvitse Melania Trumpin apua, vastaa slovenialaiskirjailija Sofi Oksaselle

    7. 7

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    8. 8

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    9. 9

      Väärä asenne ja padotut tunteet saavat kehon sairastumaan, luennoi lääkäri tänä viikonloppuna Messukeskuksessa – Miten uskomushoitoja tarjoaviin lääkäreihin pitäisi suhtautua?

    10. 10

      Yli 41 miljoonan Eurojackpot-voitto Suomeen – jo kolmas päävoitto tänä vuonna

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    3. 3

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    4. 4

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    5. 5

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    6. 6

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    7. 7

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    8. 8

      20 vuotta sitten aamuyöllä tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen saapui hotelli Palaceen ja nosti aseen kohti yöportieeri Mikko Tähtisen kasvoja – 30 minuuttia myöhemmin kaksi poliisia makasi teloitettuna kadulla

      Tilaajille
    9. 9

      Nyt puhuu Ensitreffit alttarilla -asiantuntija, joka myöntää mokanneensa eikä usko sen oikean löytämiseen: Miksi täydellisten parien muodostaminen on niin vaikeaa?

    10. 10

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    7. 7

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    8. 8

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    9. 9

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    10. 10

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    11. Näytä lisää