Tiede

Keski-Euroopassa kokonaisia metsiä paljaaksi kalunnut havununna leviää Suomessa – ”On ajan kysymys, milloin se alkaa tehdä pahoja tuhoja”

Pelätyn tuholaisen lisäksi monet muutkin yöperhoset ovat runsastuneet roimasti. Yllättäen yksilömäärät näyttävät vaihtelevan aaltoina.

Yöperhosten maailma on mullistunut parinkymmenen viime vuoden aikana. Tutkijat kuvaavat muutoksia häkellyttäviksi.

Silti harva tavallinen suomalainen on huomannut yhtään mitään. Näemme öisin ja hämärässä liikkuvia pieniä siivekkäitä lähinnä silloin, kun jäämme katsomaan, mikä auton valoissa tai katulampun alla lepattaa.

Mutta mekin havahdumme varmasti, jos havununna jatkaa yleistymistään. Se on tuholainen, jonka toukat syövät ensisijaisesti kuusen ja männyn neulasia. Keski-Euroopassa ne ovat kalunneet paljaaksi kokonaisia metsiä.

Suomessa havununna on runsastunut 80-kertaiseksi 20 vuoden takaiseen verrattuna ja levinnyt pohjoisemmaksi.

”Nyt laji on menossa Suonenjoella. On ajan kysymys, milloin se alkaa tehdä pahoja tuhoja”, toteaa suunnittelija Reima Leinonen Kainuun ely-keskuksesta.

Hän johtaa Suomen yöperhosseurantaa ja on ollut kirjoittamassa juuri ilmestynyttä yhteenvetoa vuosilta 1993–2012.

Tuona aikana ympäri maata on ollut vuosittain 40–150 pyydystä. Niiden avulla on saatu Yöpeti-tietokantaan havainnot seitsemästä miljoonasta suurper­hos­yksilöstä ja 726 lajista.

Tutkijoiden mielestä tulokset kertovat, kuinka rajusti ilmastonmuutos on jo vaikuttanut Suomen luontoon. Toinen tärkeä tekijä on todennäköisesti rehevöityminen: se auttaa niitä lajeja, jotka ovat sidoksissa typpeä suosiviin kasveihin.

Muutokset ovat monenlaisia. Ensinnäkin vuosittain havaittu lajimäärä on kasvanut, eniten ja nopeiten maan eteläosissa.

Lounais-Suomessa pyydykseen jää 45 lajia enemmän kuin parikymmentä vuotta sitten. Koko Suomesta on löytynyt yhteensä 69 uutta suurperhoslajia. Seurannan aikana niin pohjoiseen kuin Kainuuseen on levinnyt 66 uutta suurperhoslajia.

”Kun aloitimme, tuntui mahtavalta, jos Etelä-Suomessa löysi keltaritariyökkösen, suruyökkösen tai orapihlajayökkösen. Nyt niitä tavataan jo Kainuusta”, Leinonen kertoo.

Toiseksi niin sanottu yhteisön alfa-arvo on lisääntynyt. Termi tarkoittaa sitä, kuinka tasaisesti yksilömäärä jakautuu lajeihin. Pohjoisessa esiintyy usein vain muutamia runsaita lajeja, mutta Keski-Euroopassa yksilömäärä tasaantuu lajien kesken. Suomi on tässä suhteessa hyvää vauhtia keskieurooppalaistumassa.

Kolmanneksi monisukupolvisuus on yleistymässä. Suomessa yöperhoset lisääntyivät aiemmin vain kerran kesässä.

Nykyisin kakkossukupolvet ovat etenkin etelässä entistä tavallisempia jopa viileinä kesinä. Tämä viittaa siihen, että yöperhosten perimä olisi muuttunut, pohtii erikoistutkija Juha Pöyry Suomen ympäristökeskuksesta.

Kääpiöpikkumittari on esimerkki lajista, jolla on tätä nykyä Etelä-Suomessa säännöllisesti jopa kolme sukupolvea.

Neljäs trendi on päinvastainen kuin muut. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kannat ovat romahtaneet lajeilla, joiden levinneisyys sijoittuu pohjoiseen ja Keski-Euroopan vuoristoihin.

Syvimmässä ahdingossa on loimuyökkönen, jonka populaatio on Suomessa enää seitsemisen prosenttia siitä, mitä se oli vuonna 1993. Silloin näitä harmaankirjavia lepattelijoita näki usein ulkovaloilla koko maassa.

Metsäpohjanmittari on vielä yleinen Keski- ja Pohjois-Suomessa, mutta maan eteläosissa se alkaa olla harvinainen. Silkkiyökkösen runsaus vaihtelee, mutta sitä kuvaavan käyrän kukkulat mataloituvat koko ajan.

Viides ilmiö on kiinnostavin – jos se osoittautuu todeksi. Kun kaikkien yöperhoslajien, paitsi yhden, yksilömäärät lasketaan yhteen, muodostuu syklejä. Moista ei ole aiemmin havaittu.

”Yöperhoset runsastuivat kovasti vuosina 1995–96 ja 2005–06. Kaksi nousua voi olla sattumaa, mutta kolmas ei enää olisi”, Leinonen toteaa.

Alustavasti näyttää siltä, että kannat olivatkin vuonna 2015 kohoamassa jyrkästi.

Valitettavasti saattaa käydä niin, etteivät tutkijat koskaan saa selvittää, onko syklejä ja jos on, mikä ne aiheuttaa.

”Juuri kun olemme pääsemässä kiinni siihen, mitä yöperhos­yhteisöissä tapahtuu, ely-keskusten näytteenottajat sanottiin irti viime vuoden yt-neuvottelujen jälkeen”, Leinonen kertoo.

Vastedes ely-keskukset ostavat näytteenotot ulkopuolisilta.

Yöperhosseuranta ei ole enää ohjelmassa mukana, vaikka niitä kannattaisi tarkkailla.

Ne ovat hyvä indikaattori siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Niiden kaltaiset kasveja syövät hyönteiset on iso ryhmä, joka sijaitsee ravintopyramidissa tuottajien ja petojen välissä. Ne ovat tärkeää lintujen ruokaa: tiais­pariskunta syö vuodessa 10–20 kiloa hyönteisbiomassaa.

”Luonnossa on aina kannanvaihteluita, mutta kun jotkut lajit järjestelmällisesti lähtevät ylös tai alas, ilmiö kertoo jostain isommasta”, Leinonen korostaa.

Se ainokainen, jota tutkijat eivät ottaneet mukaan laskuunsa, on tunturimittari. Se olisi sekoittanut pakan, sillä leudon talven jälkeen sen massaesiintymät ovat Pohjois-Lapissa hirmuisia.

Jos pakkanen laskee talvella 40 asteeseen, vain kaksi prosenttia tunturimittarin munista selviää. Jos miinusasteita on vain 34, jopa 90 prosenttia munista säilyy hengissä.

Esimerkiksi vuonna 2004 Kilpisjärven yksi rysä keräsi 220 000 yksilöä. Ahmatit tuhosivat Kilpisjärveltä viidesosan tunturikoivuista.

Koivikot toipuvat, ellei mittareiden massa­esiintymä jatku useita vuosia.

Tunturimittarin kantaa säätelevät voimakkaasti loiset. Huipun jälkeen loispistiäisiä sikiää hillittömiä määriä. Ne munivat mittarin toukkiin ja popsivat näiden sisuskalut ravinnokseen tärkeysjärjestyksessä niin, että isäntä kituu elossa mahdollisimman pitkään.

Yhdestä toukasta kuoriutuu kymmeniä loispistiäisiä.

Jos Kilpisjärven rysä olisi tyhjennetty joka päivä eikä viikon välein, tutkijat olisivat saaneet miljoonia tunturimittareita – tai oikeastaan niiden raatoja.

Rysä nimittäin täyttyi jo yhdessä yössä. Tappavassa pyydyksessä on lamppu sekä suppilo, joka johtaa sankoon ja myrkkypulloon.

Perhoset lentävät ansaan, koska ne suunnistavat ultraviolettivalon aukkojen avulla. Niitä erottuu öisin taivasta vasten luonnonmaisemassa. Pyydyksen kirkas valo huijaa perhosia.

”Pyydys on aika tehoton. Laskimme kerran, että rysä nappaa alle neljä prosenttia lähistön merkityistä perhosista”, Leinonen sanoo.

Vuodessa pyydys saalistaa 60–80 kiloa biomassaa. Moottoritiellä kuolee muutamassa tunnissa saman verran ötököitä.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede
  • Hyönteiset
  • Arja Kivipelto
  • Ilmastonmuutos

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mitä tapahtui turvapaikanhakijoiden määrille ruuhkavuoden 2015 jälkeen, ja kuinka moni hakijoista sai luvan jäädä Suomeen? Todennäköisesti monen suomalaisen vastaus on väärä

      Tilaajille
    2. 2

      Kolmevuotiaat kertovat, että opettaja antoi pillereitä ja käski olla alasti – Jälleen uusi päiväkoteja koskeva epäily roihautti suuren keskustelun Kiinassa: voiko ammattilaisiin luottaa?

    3. 3

      ”Sydän kääntyy rinnassa ympäri, kun jokin kone piippaa” – Tällainen on ihan tavallinen päivä Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa, jossa syntyy jo viidennes maan vauvoista

    4. 4

      Maailman kovin kiroilumaa on Suomi – Äänestä voimallisin suomalainen kirosana

    5. 5

      Koulussa poikien pään sisään yrittävät naisopettajat, joiden oma lapsuus on keskittynyt tyttöjen hoivaleikkeihin ja kasvavan tytön kokemusmaailmaan

    6. 6

      Ydinonnettomuusalue ei ole sen vaarallisempi kuin suurkaupunki saasteineen – edes Fukushimasta ei olisi tarvinnut muuttaa, sanovat tutkijat

    7. 7

      Nuorisojoukko vandalisoi Lauttasaaren kauppakeskusta, huoltomies pani kuvat Facebookiin – Poliisi: ”Etsintäkuulutukset” eivät lähtökohtaisesti ole rikollisia

    8. 8

      James Damore kirjoitti työpaikallaan Googlella manifestin, jonka myötä häntä alettiin vihata ympäri maailmaa – nyt hän kertoo, miksi feminismi on niin kauheaa

    9. 9

      Näin Mehiläinen pääsee hoitamaan oululaisia verovaroilla: Maaseudun pikkukunta lähti terveysyrityksen välikädeksi

    10. 10

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nuorisojoukko vandalisoi Lauttasaaren kauppakeskusta, huoltomies pani kuvat Facebookiin – Poliisi: ”Etsintäkuulutukset” eivät lähtökohtaisesti ole rikollisia

    2. 2

      Taikinan syöminen on vaarallista, varoitetaan Yhdysvalloissa – Evira: Sairastuminen teoriassa mahdollista Suomessakin

    3. 3

      Poikani kävi yhdeksän vuotta kouluhelvettiä

    4. 4

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    5. 5

      Tämä yksi hovioikeuden lause on kuin väärältä planeetalta – ja somessa kuohuvan raivon ydin

    6. 6

      James Damore kirjoitti työpaikallaan Googlella manifestin, jonka myötä häntä alettiin vihata ympäri maailmaa – nyt hän kertoo, miksi feminismi on niin kauheaa

    7. 7

      Kumpi on terveellisempi valinta, pesto vai majoneesi? Kokeile HS:n visassa, valitsetko samoin kuin ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

    8. 8

      Maailman kovin kiroilumaa on Suomi – Äänestä voimallisin suomalainen kirosana

    9. 9

      Yleisurheilijan raiskausväite kuohuttaa Ruotsissa – lajilegenda Patrik Sjöberg käy kuumana: ”Sain nimen selville puolessa tunnissa”

    10. 10

      Kolmekymppiset ystävykset avasivat Helsinkiin boutique-hostellin, joka työllistää kehitysvammaisia ja maksaa heille kunnollista palkkaa: ”Paras idea ikinä!”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    3. 3

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    4. 4

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    5. 5

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    6. 6

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    7. 7

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    8. 8

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

    9. 9

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    10. 10

      Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

    11. Näytä lisää