Tiede

Suurten metsäpalojen vaara kasvaa Suomessakin

Ilmastonmuutos lisää kuivia kausia Suomessa. Metsäpaloja on täällä paljon, mutta paloala on vielä kansainvälisesti katsottuna pieni.

Pitkään jatkunut helle on kellastanut puiden lehdet ja kulottanut ruohikon rapisevaksi matoksi. Vilvoitusta pitkään jatkuneeseen 30 asteen helteeseen tuo navakka tuuli.

Ilmatieteen laitos on antanut palovaroituksen koko maahan. Metsässä retkeilevä lomailija ajattelee kuitenkin keittävänsä pikaiset nokipannukahvit.

Kova tuulenpuuska yllättää nuotion sytyttäjän ja puhaltaa kipinäsuihkun ruohikkoon. Kuiva ruoho räsähtää palamaan. Tuuli puhaltaa tuleen voimaa.

Näin voisi syttyä metsän suurpalo Suomessa.

Lähihistorian suurin metsäpalo, Tuntsan palo, riehui Suomen ja Neuvostoliiton rajan molemmin puolin heinäkuussa 1960.

Se alkoi todennäköisesti salamaniskusta Sallan pohjoisosissa Tuntsan erämaassa. Suomen puolella metsää ja kitumaata paloi 20 000 hehtaaria. Tuhat työmiestä korjasi hiiltynyttä puuta paloaukeilta seitsemän vuotta.

Lähihistoriassa suomalaiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan metsäpaloa muun muassa Forssan lähistöllä Tammelassa vuonna 1997. Tuolloin tuli tuhosi 250 hehtaaria metsää.

Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän suurten metsäpalojen todennäköisyyttä Suomessa.

Jo nykyisin joka kesä Etelä-Suomessa toistuu metsäpalovaaran aiheuttava kuiva kausi.

Kerran kymmenessä vuodessa maasto on niin kuivaa, että suurpalovaara on olemassa.

Touko-elokuussa märän maan kuivumiseen riittää kahden viikon kuuma ja kuiva ajanjakso.

Ilmatieteen laitos antaa metsäpalovaroituksen, kun maa on kuivunut kuuden senttimetrin syvyydeltä. Esimerkiksi erityisen kuivana kesänä 2006 Ilmatieteen laitos antoi Etelä-Suomessa varoituksen 90 päivänä.

Ilmastonmuutos lisää säiden ääri-ilmiöitä: sekä rankkasateita että piteneviä kuivia ja kuumia kausia.

”Vaaralliset sääyhdistelmät lisääntyvät tulevaisuudessa. Suuri sademäärä ei auta metsäpaloihin, jos vesi tulee nopeasti rankkasateina”, selittää Helsingin yliopiston tutkija ja yliopistonlehtori Timo Kuuluvainen.

Lämpö lisää metsien haihduntaa, mikä edelleen taas lisää paloriskiä. Kun talvi lyhenee ja lumipeite vähenee, myös metsäpalokausi pitenee.

Tyypillisimmin metsäpaloja syttyy keväisin ja kesäisin, mutta palot ovat mahdollisia aina, kun maa on paljaana ja kuivana.

Metsäpalo voi edetä joko maapalona eli kulona tai latvapalona. Maapalossa ruohikko, pensaikko ja maaperä roihuavat.

Sen torjuminen vaatii paljon työvoimaa. Liekit yritetään ohjata paloesteeseen, kuten vesistöön tai suohon, jonka yli tuli ei pääse.

Palontorjujat voivat rakentaa paloesteitä esimerkiksi kuorimalla maasta palava aines pois kivennäiskerrokseen asti.

”Suomessa metsätieverkosto on sen verran tiheä, että kaivamiseen tarvittavat koneet saadaan usein tarpeeksi ajoissa paikalle”, Kuuluvainen arvioi.

Tiheä metsätieverkosto, valvontalennot ja metsäpalovaroitukset ovat pitäneet metsäpalojen tai maastopalojen pinta-alan Suomessa erittäin pienenä. Paloja syttyy Suomessa silti useita. Niitä on ollut 2000-luvulla vuosittain 1 000–3 000.

Latvustoon levinnyttä paloa on erittäin vaikea torjua.

Latvapalossa metsän koko biomassa roihuaa aina maaperästä puiden latvuksiin. Kuumuus on niin suuri, että puut syttyvät jo ennen kuin tuli saavuttaa ne.

Latvapaloissa on mitattu jopa 1 200 asteen lämpötiloja.

Palo ei pysähdy esteisiin vaan hyppää niiden yli. Liekkejä voidaan torjua lähinnä ilmasta käsin helikoptereilla.

”On täysin harhakuvitelmaa ajatella, että teknologialla pystyttäisiin torjumaan suuria, hallitsemattomia paloja”, Kuuluvainen toteaa.

Vaikka esimerkiksi Kanada on sijoittanut paljon varoja torjuntakalustoon, toukokuussa maassa riehunut suurpalo osoitti, miten vaikeaa latvapaloja on torjua.

Yli tuhat palomiestä yritti taltuttaa liekkejä 50 helikopterin avulla. Palomiehet kaivoivat lähes 60 kilometriä kaksikaistaisen moottoritien levyisiä palokaivantoja.

Silti palaminen jatkui viikkotolkulla. 80 000 kanadalaista joutui jättämään kotinsa.

Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Ari Venäläinen sanoo, että metsänhoidossa yleistynyt jatkuva hakkuu saattaa lisätä latvapalojen vaaraa.

Kun metsässä on erimittaisia puita, tuli pystyy kiipeämään ylöspäin.

”Riski on kuitenkin niin pieni, ettei sen takia kannata hylätä jatkuvaa hakkuuta metsänhoidossa.”

Helpoiten tulipalo syttyy kuivassa, mäntyvoittoisessa kangasmetsässä.

Jos palo syttyy kuusimetsässä, se on mäntymetsää kuumempi ja rajumpi. Kuusessa palavaa ainesta, kuten neulasia ja oksia, on mäntyä enemmän.

Kuusivoittoiset metsät ovat lisääntyneet Etelä-Suomessa, mikä saattaa kuivina kausina lisätä suurpalojen vaaraa.

Salama synnyttää arvion mukaan noin 10 prosenttia Suomen metsäpaloista.

Luonto hyötyy hävityksestä. Useat suomalaiset hyönteislajit, kasvit ja lahottajasienet esiintyvät vain metsäpaloalueilla.

”Paloaukeilla esiintyvien lajien suuri määrä osoittaa, että suomalainen luonto on sopeutunut säännöllisiin metsäpaloihin”, huomauttaa Kuuluvainen.

Lajiston säilyttämiseksi Suomessa poltetaankin säännöllisesti luonnonsuojelualueiden metsiä.

Lajit viihtyvät paloalueilla muutaman vuoden, minkä jälkeen ne tarvitsevat lähistöltä uuden kuloalueen.

Noin 90 prosentissa metsäpaloista syyllinen on ihminen. Metsäpalot syttyvät yleisimmin huolimattomasta tulenkäytöstä, kuten avotulesta tai kytemään jäävästä nuotiosta.

Suomalaiset noudattavat varoituksia vielä melko hyvin.

”Jos ihmisten asenne metsäpalovaroituksiin muuttuisi merkittävästi, se olisi suurin tekijä lisäämään metsäpalojen määrää”, arvioi Venäläinen.

Suuret kaupungit eivät sijaitse Suomessa laajojen metsä­alueiden lähellä, joten metsäpalot eivät suoraan uhkaa niitä.

”Maaseudulla voi tulla tilanteita, joissa ihmisiä joudutaan evakuoimaan palojen tieltä”, arvioi Venäläinen.

Kaupungeissa haitat syntyvät heikentyneestä ilmanlaadusta.

Palojen pienhiukkaset vaikeuttavat erityisesti riskiryhmien, kuten vanhusten ja astmaatikkojen, elämää.

”Hallitut metsäpalot ovat biodiversiteettikysymys. On ratkaistava, kuinka voimme säilyttää monimuotoisen metsälajiston ilman, että paloista tulee haittoja ihmiselle.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Paljon mutta pieniä paloja

  Suomessa syttyy vuosittain 1000–3000 metsä- ja maastopaloa. Metsää palaa 300–800 hehtaaria. Keskimäärin metsää palaa vain puoli hehtaaria paloa kohti, mikä on kansainvälisesti verrattuna vähän.

  Suomen pinta-alasta 78 prosenttia on metsätalousmaata. Suomalaista kohti metsää on neljä hehtaaria eli hieman enemmän kuin Kampin keskus aukioineen.

  Suomessa on noin miljoona metsänomistajaa eli lähes joka viides suomalainen omistaa metsää.

  Puolet Suomen puustosta on mäntyjä, 30 prosenttia kuusia ja 16 prosenttia koivuja.

 

Lähde: Luonnonvarakeskus

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Metsäpalot
  • Tiede
  • Ilmastonmuutos

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    5. 5

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    6. 6

      Kaksi irlanninterrieriä on maksanut emännälleen 16 500 euroa – Koirat määrittävät Elina Kokkosen koko päivärytmin

      Tilaajille
    7. 7

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    8. 8

      Jari Jääskeläinen on vaihtanut työmaakoppien tyttökalentereita luontokalentereihin – rakennusalalla naisia on häiritty vuosikymmenet, mutta nyt asiaan halutaan muutos

    9. 9

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    10. 10

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    5. 5

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    6. 6

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    7. 7

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    8. 8

      Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

    9. 9

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    7. 7

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    8. 8

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    9. 9

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    10. 10

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    11. Näytä lisää